Category: YLE TEEMA

Mabusesta Hitleriin: Saksalaisen elokuvan lokakuu YleTeemalla

e678164d0c2ad453398381761bb12437

Lokakuussa Teemalla perehdytään Saksan 1900-luvun historiaan elokuvien kautta.
Mitä elokuvat tietävät mitä me emme tiedä?

Kun tohtori Mabuse kirjoittaa pakkopaidassa houreista testamenttiaan, on vuosi 1933, elokuvan ohjaaja Fritz Lang pakenee länteen, Taisteluni-teoksen kirjoittaja Adolf Hitler nousee valtaan ja lopettaa demokratian. Tätä aikakautta, sen kuvia, etiäisiä ja seurauksia tutkitaan Kino Klassikossa, keskiviikon Kinossa, kolmessa sunnuntaimatineassa 1.–15.10. ja kolmessa Teemalauantaissa 14.–28.10.

Jykevän kokonaisuuden harvinaisin tapaus on Teemalauantai 21.10., jossa käsitellään ja esitetään natsi-Saksan elokuvaa. Uuden dokumenttielokuvan Hitlerin Hollywood jälkeen nähdään vuonna 1944 valmistunut Veit Harlanin värielokuva Muuttolintu.

Ohjaajista erityishuomiota saa Fritz Lang, jolta esitetään suuret klassikot Tohtori Mabuse (1.10., 8.10., 14.10.) ja M – kaupunki etsii murhaajaa (12.10.) ja josta tehty uusi fiktioelokuva Fritz Lang ja M – murhan jäljillä (11.10.) kertoo vaihtoehtoisen totuuden M-elokuvan teosta.

Saksa-teeman jälkinäytöksenä nähdään Rainer Werner Fassbinderin kuuluisimpiin kuuluva elokuva, sodanjälkeisen Saksan noususta kertova Maria Braunin avioliitto (28.10.).

Saksa-teeman ohjelmisto:

1.10. Klo 12.00
Tri Mabuse – ihmispeto
(Dr. Mabuse, der Spieler, Teil 1: Der große Spieler – Ein Bild der Zeit, Saksa 1922)

8.10. klo 12.00
Tri Mabuse rikosten pyörteissä
(Dr. Mabuse, der Spieler, Teil 2: Inferno, ein Spiel von Menschen unserer Zeit, Saksa 1922)

12.10. klo 21.00
M – Kaupunki etsii murhaajaa
(M, Saksa 1931)

14.10. Klo 21.00
Teemalauantai: Saksa sotien välissä

Caligarista Hitleriin
(Von Caligari zu Hitler: Das deutsche Kino im Zeitalter der Massen, Saksa 2014)
Tohtori Mabusen testamentti
(Das Testament des Dr. Mabuse, Saksa 1933)

Näin Saksa ja saksalainen elokuva kulkivat kohti natsiaikaa ja toista maailmansotaa.
Saksassa elettiin vuosina 1918–33 paitsi poliittisen ja taloudellisen kuohunnan aikaa myös taiteen ja erityisesti elokuvan kultakautta. Saksalainen elokuva oli Weimarin tasavallan aikaan maailman huippua. Rüdiger Suchslandin komea dokumenttielokuva Caligarista Hitleriin kertoo tuosta ajasta upean elokuvakollaasin keinoin, Siegfried Kracauerin samannimistä kuuluisaa kirjaa osin seuraten.
Dokumenttielokuvassa laajasti käsitellyn Fritz Langin 1920-luvulla ohjaama Tri Mabuse esitetään kahdessa osassa Teemalla 1. ja 8.10. Lauantai-illassa esitetään tämän kauhu/jännitystarinan huikea, itsenäinen jatko-osa, äänielokuva Tohtori Mabusen testamentti. Hitler nousi valtaan ennen elokuvan ensi-iltaa, ja se kiellettiin Saksassa. Lang pakeni maasta pian tämän jälkeen.

15.10.klo 12.00
Ihmisiä sunnuntaina
(Menschen am Sonntag, Saksa 1930)

21.10. klo 21.00
Teemalauantai: Natsien unelmatehdas

Hitlerin Hollywood
(Hitlers Hollywood: Das Deutsche Kino im Zeitalter der Propaganda 1933–1945, Saksa 2017)
Muuttolintu
(Opfergang, Saksa 1944)

Rüdiger Suchslandin uusi komea dokumenttielokuva jatkaa siitä, mihin Caligarista Hitleriin päättyi: Hitlerin Hollywood kertoo natsi-Saksan elokuvista ja propagandan ajasta, unelmatehtaasta kuoleman voimien käytössä. Se saa nyt Suomen-ensi-iltansa. Sen jälkeen esitetään todellinen harvinaisuus, pahamaineisen Jud Süssin ohjaajan Veit Harlanin värielokuva Opfergang eli Muuttolintu. Uhrautumisen ja kuoleman teemoja käsittelevä melodraama oli natsi-Saksan viimeisiä elokuvia. Se sai ensi-iltansa joulukuussa 1944. Pääosaa, pohjoisen tyttöä Älsklingiä näyttelee Kristina Söderbaum.

8.10. klo 21.00
Teemalauantai: Saksan sodan jälkeen

Olipa kerran… Maria Braunin avioliitto
(Il était une fois… Le Mariage de Maria Braun, Ranska 2012)
Maria Braunin avioliitto
(Die Ehe der Maria Braun, Saksa 1979)

Ilta on omistettu uuden saksalaisen elokuvan ihmelapsen ja kauhukakaran, nuorena kuolleen Rainer Werner Fassbinderin kuuluisimmalle elokuvalle Maria Braunin avioliitto, joka kertoo sodanjälkeisen Saksan talousihmeestä. Pääosaa esittää Hanna Schygulla yhdessä uransa parhaista rooleista. Ennen elokuvaa esitetään sitä käsittelevä Olipa kerran… -sarjan tv-dokumentti, jonka on ohajnnut François Levy-Kuentz.
“Maria Braunin avioliitto antoi minulle sen opin omaan elämääni, ettei pidä odottaa että oikea elämä alkaa vasta huomenna. Pitää osallistua nyt eikä säästellä itseään johonkin tulevaisuuteen, joka ehkä tulee tai sitten ei”, Hanna Schygulla totesi Sodankylän elokuvajuhlilla kesäkuussa 2017.

Saksan 1900-luvun historiaa käsitellään myös Edgar Reitzin suursarjassa Kotiseutu, jota esitetään Teemalla arki-iltapäivisin viiden jakson viikkotahdilla.

Saksalaista elokuvaa on luvassa lisää vielä joulukuussa: Teemalauantaissa nähdään muun muassa F.W. Murnaun Nosferatu, Wim Wendersin Berliinin taivaan alla ja sen harvoin nähty jatko-osa Niin kaukana, niin lähellä sekä erikoisuutena saksaa puhuva Anneli Sauli 1960-luvun saksalaistrillereissä.

Saksalaisen elokuvan lokakuu 1.–28.10.
Ohjelmia Kino Klassikossa, sunnuntaimatineassa, keskiviikon Kinossa sekä Teemalauantaissa.
Ohjelmat ovat Areenassa 30 vuorokautta, paitsi Muuttolintu, joka on katsottavissa vain suoratoistona.

Villen keittiö 30 minuutissa – uudet jaksot alkavat Teemalla 9.8.

1795ea772e96c400bfb73f51adfe6c2e

Villen keittiö 30 minuutissa -ruokakulttuuriohjelmassa laitetaan ruokaa suurella sydämellä. Ville Haapasalo saa vieraakseen hyvän ruoan ystäviä kahdeksasta eri maasta. Uudet jaksot alkavat Yle Teemalla 9.8. klo 21.

Joka viikko perehdytään yhden maan ruokaperinteisiin. Kokkauksen lomassa jutellaan ruokakulttuurista ja kuullaan vieraiden elämäntarinoita sekä pohditaan, millaista on elää Suomessa ulkomaalaisena.

Kahdeksassa jaksossa matkataan makumaailman ääriin, aina kylmästä pohjolasta kuumaan tropiikkiin. Villen vieraaksi saapuu ystäviä Nigeriasta, Libanonista, Japanista, Costa Ricasta, Mauritiukselta, Israelista, Irlannista sekä Suomen Lapista.

Tällä kaudella makuhermoja herätellään muun muassa tuoreilla ostereilla. Pataan laitetaan porisemaan poron sorkkia ja uuniin työnnetään yön yli mustumaan kuorellisia kananmunia. Juomalasit täytetään mangojuomalla, arakilla ja rommilla. Ateriat kruunataan liekitetyllä banaanilla, noodelikakulla sekä puff puff -palleroilla.

Joka viikko Ville joutuu myös erityisen haasteen eteen joutuessaan sokkomaistelemaan vieraittensa valitseman makuyllätyksen!

“Upeaa avata jälleen keittiön ovet mielenkiintoisille ihmisille ja heidän ruokaperinteilleen. Tulossa on todella mieleenpainuvia ruokaelämyksiä ja ennennäkemätöntä reseptiikkaa”, iloitsee Ville Haapasalo.

Sarjan tuottaa yhteistuotantona Ylen kanssa Aito Media Oy.

Villen keittiö 30 minuutissa, 2. tuotantokausi Yle Teemalla 9.8. alkaen keskiviikkoisin klo 21 ja Yle Areenassa koko kausi 9.8.

Ville Haapasalon seikkailua mystiseen Altai-vuoristoon seurataan Teemalla 26.4. alkaen

bf2829818631d5caf15e56c127e5fe10

Ville Haapasalon 30 päivässä -matkailuohjelmat saavat kovasti odotettua jatkoa, kun Ville matkaa Kaakkois-Venäjälle, Altai-vuoristoon. Sanotaan, että Altai on Venäjän henkisin ja mystisin paikka. Siellä Ville tapaakin vuoristoa palvovia alkuperäiskansoja, opettelee kurkkulaulantaa ja osallistuu ainoana ulkopuolisena koskenlaskun Venäjän mestaruuskisoihin.

Altai sijaitsee Venäjän, Kazakstanin, Kiinan ja Mongolian välissä. Alue oli neuvostoaikaan suosittu vaelluskohde, jonka luontoon ja puhtaisiin vesiin tultiin hoitamaan mieltä ja terveyttä. Altai eli lähes
20 vuotta hiljaiseloa, kunnes ekoturismin heräämisen myötä sinne on alkanut valua uusia luontoa rakastavia vierailijoita. Venäläisille Altai edustaa puhtautta ja kauneutta, mutta toistaiseksi sen upeudesta tietää vasta harva eurooppalainen.

Tämä tuotantokausi tarjoaa katsojille ennennäkemättömiä maisemia yhdestä maailman kauneimmasta vuoristoalueesta täynnä turkooseja vuoristojärviä, arkeologisia löytöjä, jäätiköitä, tyrskyäviä vuoristojokia, harvinaisia eläinlajeja ja monikymmenmetrisiä vesiputouksia. Vuoriston korkein huippu kohoaa 4700 metriin.
Seikkailija Haapasalon ainutlaatuiset kokemukset jatkuvat

Yhdeksän jakson aikana Ville kiertää vuoristoa kolmen eri maan alueilla: Venäjällä, Kazakstanissa ja Mongoliassa. Reissullaan hän koluaa luonnonihmeitä ja todistaa modernin elämän lisäksi myös Altain muinaishistoriallisen merkityksen. Jaksoihin mahtuu monta Suomen televisiossa ennennäkemätöntä aluetta ja yli 20 vuotta Venäjällä asunut maailmanmatkaajammekin löytää aivan uusia elämyksiä.

Ville saa muun muassa ainutlaatuisen mahdollisuuden nähdä yleisöltä piilossa olevan skyytti-prinsessan muumion, hän kohtaa harvinaisen euroopanbiisonilauman ja osallistuu ainoana ulkopuolisena koskenlaskun Venäjän mestaruuskisoihin.

Altailla asuu monia alkuperäiskansoja ja kuvausten aikana tuli myös ainutkertainen tilaisuus kuvata Telengit-intiaaneja, jotka paimentavat jakkeja vuorenrinteillä ja palvovat vuorten henkeä. Ville pääsee myös pesemään silmänsä altailaisten pyhässä lähteessä, vierailee hirvensarvikylpylässä ja oppii paikallista kurkkulaulantaa.

Altai 30 päivässä Yle Teemalla 26.4. alkaen keskiviikkoisin klo 21.00. (9 x 44 min)

Ensi-iltadokumentti Viipuri 360 kokoaa Yle Teeman Viipuri-illan 3.1.2017

bc8a84bf5fbd168489376c93118c9c8c

Viipuri 360 on kokoelma tarinoita kaupungista, jonka nykyisyyden Suomi unohti.

Moni suomalainen ei tunne venäläisten Viipuria. Viipurin suomalainen historia tietysti tunnetaan, mutta maailmansodan jälkeinen todellisuus on tuttu vain rajantakaisilta kotiseutumatkoilta, joissa syötiin retkieväitä Vuoksen rannalla ja mentiin katsomaan vanhaa talonpaikkaa tai kaivoa. Muistojen Monrepos ja lounas Pyöreässä tornissa on monen Viipurin kävijän ainut kosketus kaupunkiin.

Muutaman kymmenen kilometrin päästä Suomen rajasta alkaa aivan uusi maailma, Karjalan kannas ja sen helmi, 1400-luvulta asti pystyssä pysynyt Viipurin kaupunki. Jo 1200-luvun lopulla Viipurin tiedetään olleen vilkas kauppapaikka. Siellä eri kerrokset elävät kaikessa rauhassa ajan hammasta vastustaen ja tavallinen viipurilainen kaiken tämän keskellä kuin vaivihkaa, omaa tarinaansa rakentaen. ”Imperiumissa on hyvä asua laidoilla, lähellä merta”, sanoo useampikin viipurilainen.

Viipurin historia on osa Suomen katkeraa menetysten historiaa, kadotettuja muistoja, kadonneita ihmisiä,  maailmansodan kärsimystä. Mutta miten elää nyky-Viipuri ja nykyviipurilainen? Millaista on rajakaupungin arki? Nykyään Viipurin kaduilla ei kerjätä, ei ole katulapsia, eikä prostituutiota, vaikka suomalaisten mielessä nämä kuvat istuvat tiukassa.

”On olemassa erityinen viipurilainen sielu, koska Viipuri on hyvin merkillinen, ei yhtään samanlainen kuin muut venäläiset kaupungit”, kuvailee Natalia Koveshnikova, yksi Viipuri 360 -dokumentin päähenkilöistä. Natalia on tyypillinen viipurilainen, monen kulttuurin sekoitus, täynnä mielipiteitä ja onnettoman rakastunut Viipuriin, sen vihreyteen, rajan läheisyyteen, vanhoihin kortteleihin. Dokumentti etenee episodimaisesti viipurilaisen arjessa ja juhlassa.

“Venäläisillä ja Venäjällä on erityinen paikka minun mielessäni ja puhun aina ja kaikkialla Venäjän moniulotteisuudesta, yrittäen ymmärtää ja oppia lisää”, sanoo Viipuri 360 -dokumentin ohjaaja Maria Seppälä. “Viipurissa minua kiehtovat eri kerrostumat ja tavallisten viipurilaisten arki, kaupungin jossa kaikki ovat muualta tulleita, kaikki omalla tavallaan muukalaisia”, sanoo Seppälä. Hänen omatkin juurensa ulottuvat miltei Viipuriin saakka: Seppälän isoisä, ukko, kuten Antti Hinkkasta aina kutsuttiin, karkasi 16-vuotiaana Karjalasta, Simpeleeltä, Viipuriin. Antilla ei ollut yhtään rahaa ja housunpolvet puhki hän kulki nälkäisenä Viipurin katuja pyytäen kolikkoa sieltä, toista täältä. Myöhemmin hän avioitui Alma Revon kanssa, Alma oli samasta pitäjästä, ja kihlajaiskuva otettiin Viipurissa, sen ajan itä-Suomen tärkeimmässä kaupungissa.

Ohjaus ja käsikirjoitus: Maria Seppälä
Kuvaaja: Antti Lempiäinen
Tuottaja: Pertti Ylikojola
Tuotanto: Yle Kulttuuri 2017

Viipuri 360 Yle Teemalla 3.1.2017 kello 21.
Viipuri 360 -dokumenttia täydentävät Yle Teemalla:

Klo 20
Mie maksan! Lallukan perintö
Lallukan talo, Viipurin kirjasto ja Lallukan taiteilijakoti syntyivät Juho ja Maria Lallukan perintönä. Karjalaiset Lallukat olivat itsenäistyvän Suomen merkittäviä kauppiaita ja taidemesenaatteja.
Ohjaus: Lisa Hovinheimo.

Klo 22.15 alkaen
Vanha Viipurimme (1940)
Kovaosaisen Karjalan ilon ja surun kaupunki. Ohjelmassa esitellään 1930-luvulla kuvattua Viipuria. Neuvostoliitolle menetettyä Karjalaa muisteltiin lukuisissa välirauhan ajan lyhytelokuvissa.

Dokumenttiprojektin historiankirja: Wiipurini (1992)
“Kuinka minä kokisin syntymäkaupunkini puolen vuosisadan jälkeen? Mitä muistoja Wiipuri minussa herättäisi? Mitä 8-vuotiaana kaupungin jättänyt voisi muistaa?” Ohjaus: Eeli Aalto

Hetket jotka jäivät (2006)
Arkkitehtipariskunta Ragnar ja Martta Ypyä, eli Y ja Mirri, aloittivat Viipurissa 1938 uuden harrastuksen, kaitafilmaamisen. Pia Andellin elokuva vuodelta 2006 kertoo parin tarinan Y:n ja Mirrin taltioimin kuvin.
Ohjaus: Pia Andell

Yle Teeman Lahjapaketit – loppiaisena ensi-illassa Joutsenlampi

4ad8fce5c345072d59d8a74f653ff2f2

Yle Teeman perinteiset lahjapaketit ilahduttavat katsojia jouluaatosta loppiaiseen klo 10 alkaen. Paketeista löytyy elokuvia, kotimaisia klassikoita, kulttuuria, musiikkia, muotia ja laatudraamaa. Viimeisestä paketista paljastuu lumoava Joutsenlampi-kokonaisuus, jonka kaikki ohjelmat ovat ensiesityksiä.

Lahjapaketti: Joutsenlampi 6.1.

Venäläisen Pjotr Tshaikovskin (1840-1893) säveltämä balettiteos Joutsenlampi esitettiin ensimmäisen kerran Moskovassa v. 1877. Hivelevän kaunista musiikkia sisältävä teos kertoo prinssi Siegfriedin ja joutseniksi taiottujen neitojen rakkaustarinan. Useimpien koreografiatulkintojen pohjana on Petipan ja Ivanovin versio vuodelta 1895, mutta sukupolvesta toiseen sitä on myös modernisoitu.

klo 10 Joutsenlammen taika
Englannin kansallisbaletin tähtiballerina ja taiteellinen johtaja, espanjalainen Tamara Rojo sekä muut asiantuntijat kertovat Joutsenlammesta ja selvittävät mm. mitä sen tanssijoilta vaaditaan. Ohjaus: Dominic Best: T: BBC (Tamara Rojo’s Swan Lake, 2014)

klo 11 Joutsenlampi Bolshoi-teatterista
Moskovan Bolshoi-baletti esittää Juri Grigorovitshin klassisen version. Päärooleissa tanssivat Svetlana Zaharova, Denis Rodkin ja Artemi Beljakov. Orkesteria johtaa Pavel Sorokin. T: Bel Air Media, Ranska (Swan Lake/Bolshoi, 2015)

klo 13.05 Tshaikovski: Säveltäjän tunnustukset

Homoseksuaalin säveltäjän kirjeisiin ja päiväkirjoihin perustuva innovatiivinen draamadokumentti, jolla on heijastuksia Venäjän nykyiseen homofobiaan. Teos palkittiin Saksassa merkittävällä Echo-palkinnolla 2016. O: Ralf Pleger. T: Gebrueder Beetz Filmproduktion, Saksa (2015, The Tchaikovsky Files: Confessions of a Composer)

klo 13.57 Fredrik Rydmanin Joutsenlampi
Tshaikovski kohtaa katutanssin. Ruotsalaisen Fredrik Rydmanin mahtava hip hop -versio huumeiden ja prostituution värittämästä maailmasta. Useat säveltäjät ovat tehneet esitykseen uutta musiikkia. Päärooleissa tanssivat mm. Maria Andersson, Kevin Foo, Robin Peters ja Lizzie Gough. Tukholmassa v. 2011 kantaesitettyä teosta on esitetty loppuunmyydyille katsomoille ympäri maailmaa. T: Blixten 6 Co, Ruotsi (2016, Benke Rydman’s Svansjön)

klo 15.15 Tanssii joutsenien kanssa
Ranskalaiskoreografi Luc Petton ja Le Guetteur -tanssiryhmä kouluttavat oikeita joutsenia poikasesta asti tanssimaan kanssaan. T: MosaiqueFilms, Ranska (2012, When Swans Dance)

Lisäksi ensiesityksessä illalla

Doris Laine: Omin jaloin, omin sanoin klo 20

Suomalaisen baletin kruunaamattomalla kuningattarella, primaballerina, professori Doris Laineella olisi kaikki syyt olla diiva. Mutta sitä hän ei ole. Dokumentti etsii Doris Lainetta ballerinan roolin takaa. Tie Albertinkadun hellahuoneesta Bolshoin näyttämölle ei ole kuitenkaan tuhkimotarina. Pikemminkin se on lahjakkaan ja päättäväisen naisen itse valitsema elämänpolku, jonka varrella oli myös kateuden kiviä. Ohjelmassa keskitytään Doris Laineen vuosiin Suomen Kansallisoopperassa.

Yle Teeman Lahjapaketit 24.12.–6.1.

24.12. Love Records
25.12. Joulupäivän elokuvapaketti
27.12. Englantilainen draama 1/2
28.12. Aki Kaurismäki
29.12. Montgomery Clift
30.12. Olive Kitteridge
31.12. Villen keittiö 30 minuutissa
1.1. Niskavuori
2.1. Muoti
3.1. Englantilainen draama 2/2
4.1. Afroamerikkalainen päivä
5.1. Video Killed the Radio Star
6.1. Joutsenlampi

Uutuusdokumentti Caj Bremer, valokuvaaja Yle Teemalla 28.3.

22dfa21a9af65553669a70a38f90b7bd

Caj Bremer, valokuvaaja -dokumentti kertoo palkitun taiteilijan tarinan

Suomalaisen lehtivalokuvauksen grand old man Caj Bremer, 87, on yhä tiukasti ajassa kiinni. Hän järjestää näyttelyitä, kalastaa, juhlii, kokkaa, naurattaa tarinoillaan Facebookissa – sekä tietysti valokuvaa. Dokumentti Caj Bremer, valokuvaaja saa ensi-iltansa Yle Teemalla toisena pääsiäispäivänä 28.3. klo 18.

Uudessa tv-dokumentissa Caj Bremer puhuu valosta ja kuvista, Kekkosen valtiovierailujen kommelluksista ja kotirannasta avautuvista näkymistä eri vuodenaikoina. Leskeksi jäätyään Bremer asuu yksin suvun kesäpaikassa Kaptensuddenissa Sipoossa. Seuranaan hänellä ovat talon rakennuttaneen merikapteenin hammas sekä sadat Facebook-kaverit.

Caj Bremerin seurassa ei koskaan ole tylsää. Hän kuvaa, pulahtaa uimaan, keskustelee nuoren kollegan Meeri Koutaniemen kanssa valokuvaamisen etiikasta, paistaa silakoita kirjamessuilla, rakentaa pienoismallia, tekee värivedostuskokeita, pystyttää näyttelyä, polkee rypäleistä viiniä, tarinoi murhamiesten oikeudenkäynneistä ja Bremerin suvun kesänvietoista. Ja taas kuvaa.

Dokumentin ensimmäiset kuvat on taltioitu Bremerin kotona syyssumussa 2013.

Dokumentin on käsikirjoittanut ja ohjannut Laura Joutsi ja toimittanut Kati Sinisalo. Kuvaus: Raimo Uunila ja Jouni Soikkeli. Leikkaus: Jorma Höri. Tuottaja: Marjaana Mykkänen.

Caj Bremer, valokuvaaja Yle Teemalla sunnuntaina 28.3. klo 18 ja uusinnat la 2.4. klo 13 sekä su 10.4. klo 19. Yle Areenassa katsottavissa vuoden ajan.

Teeman barokkiviikko – Kokonainen viikko barokin mestareiden parissa 5.-12.7.

lumottu-saari

 

Metropolitan: Lumottu saari, (The Enchanted Island, Yhdysvallat, 2012)

1600- ja 1700-luvun musiikki pulppuaa ilmoille raikkaana, värikkäänä ja dramaattisena.  Tarjolla on lähes 17 tuntia oopperaa, konsertteja, dokumentteja ja J.S. Bachin säveliin hieman tanssiakin. 
Teemaviikko aloitetaan juhlimalla saksalaismestarin Christoph Willibald Gluckin syntymää 300 vuotta sitten ja päätetään muistelemalla ranskalaista Jean-Philippe Rameauta, jonka kuolemasta tulee syyskuussa kuluneeksi 250 vuotta. Gluckin Orfeuksen ja Eurydiken sekä Rameaun Paladiinien välissä nähdään G.F.Händelin ehkä tunnetuin ooppera Julius Caesar, jossa keisari kohtaa  Egyptin Kleopatran ja kipinät iskevät. Tarjolla on myös aivan uusi teos, Jeremy Samsin laatima  pastissiooppera Lumottu saari, jossa Shakespearen tarinat sekä Vivaldin, Händelin ja Rameaun musiikki tulkitaan todellisen tähtikaartin voimalla New Yorkin Metropolitanissa.
Dokumentit kertovat  barokin kultakaivoksen sisäistäneestä amerikkalaisesta kapellimestarista William Christiestä sekä aikakauteen ja pitkälle sen jälkeenkin kuuluneesta ja erilaisia suuria tunteita herättävästä kastraattilaulamisesta. Taidemuotoa analysoivat ja tulkitsevat nykypäivän tunnetuimmat kontratenorit.

La 5.7.
G.W.Gluck  (1714 – 1787/ 300 v. syntymästä 2. heinäkuuta)
Gluck 300: Orfeus ja Eurydike, (Orfeo ed Euridice, yhteistuotanto, 2013)
G.W.Gluckin myyttisteemainen ooppera osittain modernisoituna elokuvaversiona Český Krumlovin aidosta barokkiteatterista. Päärooleissa: kontratenori Bejun Mehta, Eva Liebau ja  Regula Mühlemann. Ohjaus: Ondrej Havelka.Tuotanto: BVA, Tsekki ja mm. Yle Teema

Ma 7.7.
William Christie: intohimona barokki, (William Christie: Le Geste Baroque, Ranska, 2013)
Amerikkalainen kapellimestari William Christie on barokkimusiikin suuri tuntija ja tekijä. Vuonna 1979 hän perusti Ranskassa Les Arts Florrissants -orkesterin ja alkoi tehdä tunnetuksi unohduksiin painunutta upeaa musiikkia. Ohjaus: Priscilla Pizzato ja Adrien Soland. Tuotanto: Rosebud (Yle Areena 30 päivää)

Barokin juhlaa Pariisissa, (A Baroque Celebration, Saksa, 2011)
Riemumielinen barokkiteemainen konsertti, loistelias tähtien ilta: mm. Topi Lehtipuu, Natalie Dessay, Philippe Jaroussky, Sandrine Piau, Rolando Villazón ja Anne Sofie von Otter. Kapellimestarina Emmanuel Haïm. Uusinta. (Yle Areena 7 päivää).

Ti 8.7.
Magnificat, (Magnificat, Ranska, 2011)
“Olisipa tämä päivä huomenna ja eilinen tänään”. Heinz Spoerlin kaunis koreografia perustuu J.S.Bachin musiikkiin. Zürichin baletti esiintyy. La Scintilla-orkesteria johtaa Marc Minkowski. Tuotanto: Telmondis. Uusinta. (Yle Areena 30 päivää)

Taivaallisia ääniä, (Heavenly Voices, Italia, 2012)
1700-luvun Italiassa kastroitiin vuosittain noin 5000 lasta heidän lauluäänensä säilyttämiseksi. Monista tuli aikansa supertähtiä, ensimmäisiä diivoja. Alessandro Scillitanin dokumentti kertoo kastraattimusiikin historiasta ja musiikkilajin jatkumisesta nykyaikana kontratenorien ja falsettilaulajien kautta. Mukana nykypäivän tähtiä kuten Max Emanuel Cencic, Philippe Jaroussky, Franco Fagioli, Yuri Minienko, Andreas Scholl, Luciana d’Intino ja ErnestoTomasini.
(Yle Areena 30 päivää)

Ke 9.7.
Händel: Julius Cesar, (Giulio Cesare in Egitto, Itävalta, 2012)
(Giulio Cesare in Egitto, 1724)
G.F. Händelin tunnetuimmassa oopperassa Rooman keisari kohtaa Egyptin Kleopatran. Vuonna 2012 Salzburgissa kuvatun tuotannon päärooleissa ovat Andreas Scholl, Cecilia Bartoli, Anne Sofie von Otter ja Phillipe Jaroussky. Ohjaus: Moshe Leiser/Patrice Caurier. Il Giardino Harmonico -orkesteria johtaa Giovanni Antonini. (Yle Areena 7 päivää)

To 10.7
Antoinen neljä vuodenaikaa, (Les Quatre Saisons dAntoine, Ranska, 2012)
Ranskalainen, osittain animoitu koko perheen musiikkiohjelma, joka tekijöiden aiempikin teos Eläinten karnevaali on nähty Teemalla. Antonio Vivaldin Neljä vuodenaikaa on maailman tunnetuimpia klassikoita. Teos avautuu aivan uudessa valossa, kun Antoine -poika saa isoisältään 10-vuotispäiväkseen tyhjältä näyttävän kirjan. Aluksi hän pettyy hieman, mutta kirja herääkin eloon. Päärooleissa: Pierre Richard (isoisä)ja Myles Dillon (Antoine). Concerto Italiano –orkesteria johtaa Rinaldo Alessandrini. Ohjaus: Gordon & Philippe Béziat. Tuotanto: Camera Lucida. Uusinta. (Yle Areena 7 päivää)

Marie Antoinetten musiikkia, (Music of Marie Antoinette,Ranska, 2006)
Versaillesin linnaan rakennettiin 1700-luvulla kaunis pieni teatteri, jossa Ranskan kuningatar Marie Antoinette viihdytti itseään ja vieraitaan. Kaksi hänelle mieluista säveltäjää olivat François-Joseph Gossec ja André-Ernest Modes Grétry, joiden musiikkia esittävät sopraano Sophie Karthäuser ja baritoni Pierre-Yves Pruvot. Les Agrémens -orkesteri säestää Guy van Waasin johdolla. (Yle Areena 30 päivää)

Pe 11.7
Metropolitan: Lumottu saari, (The Enchanted Island, Yhdysvallat, 2012)
Barokkimusiikkiin ja William Shakespearen tarinoihin pohjautuva pastissiooppera New Yorkin Metropolitanista. Jeremy Sams on ottanut teokseen vaikutteita niin Kesäyön unelmasta kuin Myrskystäkin ja liittänyt siihen mm. Händelin, Vivaldin ja Rameaun musiikkia. Tähtilaulajien kaartiin kuuluvat mm. Joyce diDonato, Danielle de Niese, David Daniels ja Plácido Domingo. Kapellimestarina William Christie. (Yle Areena 7 päivää)

La 12.7.
Rameau: Paladiinit, (Les Paladins, Ranska, 2004)
(Les Paladins, 1760)
Jean Philippe Rameaun 3-näytöksinen, taianomaisesti visualisoitu ooppera Pariisin Chatelet-teatterista kertoo ritari Atisin (Topi Lehtipuu) rakkaudesta kauniiseen Argieen (Stéphanie d’Oustrac), jota vanhempi mies Anselme pitää itselleen varattuna. Kapellimestari: William Christie. Ohjaus: José Montalvo. Uusinta. (Yle Areena 30 päivää)

Yle Teema sukeltaa syvälle muodin maailmaan – muodin teemaviikko 3.-9.5.

kate-moss-2013-background

Yle Teeman toukokuinen muotiviikko alkaa Twiggyllä ja päättyy Kate Mossiin. Voguen legendaarisen toimittajan ja tyyli-ikonin Diana Vreelandin sanoin: “Tyyli on kaikki, tyyli on tapa elää. Ilman sitä et ole mitään.”

lauantaina 3.5. klo 21

Teemalauantai: Svengaava Lontoo
1960-luvun svengaavan Lontoon muotimaailmaan sukelletaan sekä John Schlesingerin elokuvassa että supermalli Twiggystä kertovassa dokumentissa. Kultaseni-elokuvan pääosaa näytteli Oscar-palkinnon arvoisesti nuori Julie Christie.
Twiggy, 1960-luvun supermalli, (Twiggy, The Face of 66)
Dokumentti langanlaihasta teinitytöstä, josta tuli ensimmäinen kansainvälinen supermalli. Twiggy antoi svengaavalle Lontoolle kasvot ja nostatti twiggymanian vuonna 1966. (Twiggy, The Face of 66, 2012)
Kultaseni (16), (Darling)
Vuonna 1965 valmistunut elokuva nuoren mallin keinoja kaihtamattomasta tiestä huipulle svengaavan Lontoon suihkuseurapiireissä. John Schlesingerin ohjaaman, kolme Oscaria voittaneen elokuvan pääosissa ovat Julie Christie, Dirk Bogarde ja Laurence Harvey.

Ma 5.5. klo 21
Tinkimättömät tyylitaiturit, (Fabulous Fashionistas, Britannia, 2013)
Dokumentissa tavataan kuusi noin 80-vuotiasta naista, jotka eivät pukeudu kuten monet ikäisensä. Näille fashionistoille tärkeinä on omintakeinen ja erottuva tyyli sekä oikea asenne. Yksi seuraa tarkasti trendejä , toinen vannoo kirpputorilöytöjen nimeen. Kolmas rakastaa kirkkaita värejä: “beige on yhtä kuin kuolema”. Joukossa on myös 85-vuotias (!) valokuvamalli, jonka ura lähti kunnolla nousuun vasta 70-vuotiaana.

ti 6.5. klo 21
O’Mast – Napolin räätälimestarit, (OŽMast, Italia, 2012)
Napolissa työskentelee joukko iäkkäitä räätälimestareita, jotka tunnetaan laadukkaista miesten puvuista ja henkilökohtaisesta palvelusta. Dokumentissa herrat paljastavat, mikä on täydellisesti istuvan puvun salaisuus.

ke 7.5. klo 21
Minä, Karl Lagerfeld, (Karl Lagerfeld Sketches Himself, Ranska, 2012)
Muotiluomuksistaan tunnettu Karl Lagerfeld on myös taidokas piirtäjä. Dokumentissa yksityisyydestään tarkka ja persoonallinen suunnittelija kertoo omin sanoin ja piirroksin tarinansa lapsuudesta Pariisin muotihuoneisiin.

to 8.5. klo 21
Vogue – muotitoimittajien mahti,(In Vogue: The Editors Eye, Yhdysvallat, 2012)
Vuonna 1892 ensimmäisen numeron julkaissut Vogue-lehti juhli 2012 pyöreitä vuosia. Tätä juhlistaa myös lehden legendaarisista muotitoimittajista (fashion editors) tehty dokumentti. Muotitoimittajat päättävät, miltä lehden muotikuvat näyttävät – keitä niissä esiintyy, missä, miten ja missä vaatteissa.

pe 9.5. klo 21
Mad, muotia Italiasta, (MAD: A World of Fashion, Italia, 2010)
Kertomus italialaisen muodin ja italialaisen naisen lähihistoriasta maailmankuulun muotipiirtäjän Maddalena Siston eli Madin (1951 – 2000) uran ja piirrosten kautta.

tiistai 6.5. klo 21.55
Elävä arkisto: Neuvostomuodin huipulla 
Tiliväli – neuvostomuoti (1986)
Glasnostin myötä Neuvostoliiton muoti alkoi uudistua 1980-luvulla, mutta vaatteet pyrittiin vielä pitämään neuvostoihmisen tajuntaan sopivina.Tutustutaan neuvostoliittolaisen muodin huippusuunnittelijoihin ja alan kehitykseen sekä moskovalaisten mielipiteitsiin muodista.
Vilnan muotitalo (1982)
Vierailulla vanhassa liettualaisessa muotitalossa, josta neuvostomuodin mallit ja kaavat levisivät sarjatuotantona suurvaltaan.
Muotia Moskovasta (1994)
Henkilökuva moskovalaisesta muotisuunnittelija Valentin Judshkinista.

10.5. klo 21
Teemalauantai: Muoti-ikonit
Teeman muotiviikon päättävässä teemaillassa tutustutaan kahteen muotimaailman tyyli-ikoniin: supermalli Kate Mossiin ja legendaariseen muotitoimittajaan Diana Vreelandiin.
Kate Moss, supermalli, (Looking for Kate Moss)
Pienikokoinen ja persoonallisen näköinen Kate Moss aloitti uransa 14-vuotiaana. Hän poikkesi täysin vallitsevasta huippumalli-ihanteesta, mutta nousi silti muotisuunnittelijoiden muusaksi.
Diana Vreeland, muotimaailman legenda, (Diana Vreeland: The Eye Has to Travel)
Elegantti ja hauska dokumenttielokuva Voguen ja Harper’s Bazaarin legendaarisesta toimittajasta ja tyyli-ikonista, joka eli pitkän ja värikkään elämän muotimaailman ytimessä. Newyorkilaisen Diana Vreelandin motto oli: ”Tyyli on kaikki, tyyli on tapa elää. Ilman sitä et ole mitään.”

Yle Teeman Tekijänä-sarjan valokuvaaja Meeri Koutaniemi live-keskustelussa ensilähetyksen jälkeen 7.4.

tekijanameerikoutaniemi_0

Nuoria taitajia esittelevä Tekijänä-sarja jatkuu valokuvaajilla ensi maanantaina 26.3. Ensimmäisenä on vuorossa intohimoinen muotikuvaaja Juha Mustonen.

Tekijänä-sarja kuvaa sukupolvensa nuorten taitajien työtä ja elämänpiiriä. Sarjan päähenkilöt ovat sukupolvensa huippuja, nuoria tekijöitä, jotka ovat tarttuneet hetkeen ja kouliintuneet työssään poikkeuksellisen taitaviksi, taipumustensa ja kovan työn kautta. Ohjelma kuvaa yhtä päivää päähenkilön elämässä varhaisesta aamusta yöhön asti, pysyen mukana kaikessa mitä kohde tekee ja seuraten samalla tämän työntekoa lähes tieteellisellä tarkkuudella.

Viikkoa myöhemmin 7.4. sarjassa esitellään palkittu ja puhuttava nuori Meeri Koutaniemi.

Meeri Koutaniemi, 26, elää ja hengittää kuvajournalismia. Hän on useilla palkinnoilla palkittu nuori valokuvaaja, jonka metodina on heittäytyä täysillä kuvattaviensa elämään. Tällä hetkellä Koutaniemi kuvaa Rio de Janeirossa favela-hökkelikylien hajottamista ja köyhien ihmisten pakkohäätöjä kodeistaan. Tämä tapahtuu jalkapallon maailmanmestaruuskisojen takapihoilla, siellä  minne kisahuuma ei ulotu.

Viime vuonna Meeri Koutaniemi teki historiaa voittamalla Vuoden lehtikuvat –kilpailussa palkinnon viidessä eri kategoriassa ja hän oli myös yleisön valinta Vuoden lehtikuvaajaksi. Vuonna 2014 hänet valittiin toistamiseen Vuoden lehtikuvaajaksi.

Suuren yleisön tietoisuuteen  Koutaniemi nousi viimeistään kuvattuaan Keniassa kahden tytön ympärileikkausrituaalin. Noussut keskustelu julkisuudesta ja ihmisoikeuksista on pitänyt Koutaniemen sekä rakastettuna että vahvasti kritisoituna kuvaajana.

”Olen ymmärtänyt jo varhain , miten etuoikeutettu olen. Minulla on ruokaa, katto pään päällä ja saan tehdä mitä rakastan. Se ymmärrys on maailmaa kiertäessä vain vahvistunut.”  

Koutaniemi kutsuu itse itseään yhtä lailla dokumentaariseksi valokuvaajaksi kuin aktivistiksikin. Kenian lisäksi Meeri Koutaniemi on taltioinut vuosien aikana vähemmistöjen ja erityisesti naisten elämää 30:ssä eri maassa. Hän on kuvannut muun muassa burmalaisia pakolaisia thaimaalaisella kaatopaikalla, malilaisia pakolaistyttöjä Nigerissä ja hiv-positiivisia transsukupuolisia intiaaneja Meksikossa, mistä syntyi hänen ensimmäinen valokuvakirjansa Oasis.

”En ole missään nimessä sotakuvaaja, enkä oikeastaan kriisikuvaajakaan. Olen todistanut omin silmin, että monet ihmisoikeusloukkaukset ovat vakavampia monessa muussa maassa kuin Suomessa ja tämä havainto on vienyt minut ulkomaille aiheitteni ääreen.”

Tekijänä Meeri Koutaniemi seuraa sisukkaan valokuvaajan päivää faveloista viidakkoon ja takaisin.

Ohjelman ensilähetyksen jälkeen Meeri Koutaniemi on tunnin ajan tavattavissa live-keskustelussa Tekijänä-sarjan sivuilla osoittteessa:  yle.fi/tekijana. (sivut aukeavat viimeistään 7.4.)

Katso ohjelman traileri.

Ohjaus: Maria Seppälä
Kuvaus: Hannu Kettunen
Leikkaus: Asta Pystynen
Tuotanto: Yle Kulttuuri ja viihde, 2014

Kevään muut valokuvaajat Tekijänä-sarjassa ovat:
14.4. Jussi Leinonen
21.4. Aki Roukala
28.4. Evelin Kask

Tekijänä Yle Teemalla maanantaisin klo 21.30 alkaen 31.3. Meeri Koutaniemi vuorossa 7.4. Jaksot ovat katsottavissa Yle Areenasta.

JÄÄMERI 30 PÄIVÄSSÄ-OHJELMALLA ENNÄTYSMÄÄRÄ KATSOJIA

30_pv_kaikki_ohjelmat

Kuvaoikeudet: YLE/Kuvapalvelu

Ville Haapasalon Jäämeri 30 päivässä-ohjelma on saanut Yle Teema-kanavalla jaksokohtaisesti 400 000-500 000 katsojaa. Pääsääntöisesti ohjelma oli broadcast television lähetysajankohtansa katsotuin ohjelma. Sarja esitetään myös Ruotsissa, Norjassa, Saksassa ja Ranskassa. Seuraavaksi Ville seikkailee Kaukasiassa, jonka alustavia matkakohteita ovat Georgia, Ingušia, Tšetšenia, Armenia ja Azerbaidžan.

Jaksot katsottavissa Yle Areenassa: http://areena.yle.fi/tv/jaameri30paivassa