Category: Yle Areena

Vuoroin vieraissa ja muut maaliskuun Yle Areenan Toivotut

7837eeb226109af5343441b182e1273b

Maaliskuussa Yle Areenassa on tarjolla kotimaista arkistodraamaa naisteemalla. Kaikki ohjelmat julkaistaan Yle Areenassa kansainvälisenä naistenpäivänä 8.3.2017. Tv-elokuva Aliisa ja nuortensarja Iris Klewe julkaistaan ikuisilla katseluoikeuksilla, muut ohjelmat ovat katsottavissa 12 kuukauden ajan.

Vuoroin vieraissa on Anna-Leena Härkösen ja Pekka Milonoffin käsikirjoittama 12-osainen draamakomedia, joka nähtiin Yle TV1:ssä vuonna 1997. Kolmekymppisen Elinan (Tiina Lymi) mielestä hänen ja Tonin (Eero Aho) avioliitossa ei tapahdu enää yhtään mitään. Elinan viisikymppisten vanhempien avioliitossa ei ehkä sitäkään vähää. Onneksi on ikäkriisi, urakriisi, menneisyyden salaisuudet, ajoitusongelmat sekä sattumat, salasuhteet ja väärinkäsitykset, sillä pian heillä kaikilla alkaa mennä lujaa, välillä vähän liiankin lujaa.

Pääosissa Tiina Lymi, Eero Aho, Marja Packalén, Risto Tuorila, Pirkko Hämäläinen, Kari Hietalahti, Jani Volanen. Käsikirjoitus: Anna-Leena Härkönen ja Pekka Milonoff, ohjaus Pekka Milonoff.

Kovaa maata (1994-1997)

Viitalan perheen elämä mullistuu konkurssin myötä. Pentin, Seijan ja perheen nuorten arki muuttuu kertaheitolla. Pentille uuden elämänpiirin tarjoaa muutto lapsuudenkotiin maalle. Lapsuuden maisemista löytyy niin uhkia kuin mahdollisuuksia. Hajoaako
perhe vai löytyykö Ruusa-mummon luota uusi startti elämälle? Mitä Ruusalla on mielessä?

12-osainen sarja on TV1 Draamaohjelmien tuotanto vuodelta 1994 ja sarjan päätösjakso vuodelta 1997. Pääosissa Maija-Liisa Majanlahti, Risto Tuorila, Anitta Niemi, Mirka Paukkonen ja Mikko Ruuttunen.

Pesärikko (2000)

Nuori Armi rakastuu itseään vanhempaan Olaviin. Armi karkaa kotoaan, avioituu Olavin kanssa ja muuttaa eteläpohjalaiseen Larvan taloon. Elämänmenon sanelee Olavin leskiäiti Laimi ja halvaantunut Ilmi-täti. Onnea alkaa varjostaa myös Olavin mustasukkaisuus.

Orvokki Aution samannimiseen kirjaan perustuva kolmiosainen tv-elokuva vuodelta 2000. Pääosissa Minttu Mustakallio ja Pekka Valkeejärvi.

YLE AREENA: Pitkä odotus päättyy – Kotikatu uusitaan yli 20 vuoden jälkeen

1806db5033a104dc1558b6be5c18eeb4

Kotikadun ensimmäinen kausi Yle Areenaan 26.1.

Ylen pitkäikäisin draamasarja Kotikatu julkaistaan Yle Areenassa. Julkaisun mahdollistaa Ylen tekijänoikeusjärjestöjen kanssa viime vuoden marraskuussa solmima sopimus. Kotikatu-sarjan julkaisu aloitetaan ensimmäisestä kaudesta torstaina 26.1.2017. Seuraava kausi löytyy Areenasta noin kolmen kuukauden päästä edellisestä ja jokainen kausi on nähtävillä kuusi kuukautta.

Kotikadun pilottijakso esitettiin Yle TV1:ssä 21. elokuuta 1995, eikä sarjaa ei ole aikaisemmin uusittu.

“Kotikatua on kyselty meiltä vuosien mittaan paljon. On hienoa, että saamme koko sarjan nyt katsottavaksi. Kiinnostavaa nähdä, millaisen kuvan se tänään nähtynä antaa suomalaisesta elämänmenosta miltei kahden vuosikymmenen ajalta”, sanoo Ylen tv:n ja Areenan julkaisupäällikkö Petri Jauhiainen.

Kotikadun alkaessa Suomessa elettiin historiallisesti mullistavia aikoja. Lama oli runnellut maata rajusti pankkikriiseineen, vuoden alusta oli liitytty EU:hun, ostokset tehtiin silti vielä markoissa.
Kotikadulla kolme sukupolvea, kaksi perhettä, Mäkimaat ja Luotolat, kohtaavat elämässään samoja haasteita kuin kuka tahansa suomalainen.

Yle on käynyt neuvotteluja Kotikadun uusimisesta aikaisemminkin.

“Tv-esitykseen Kotikadun uusiminen olisi tullut Ylelle liian kalliiksi. Uusi arkistosopimus koskee nettijulkaisua, ja siksi Kotikatu voidaan julkaista nyt Yle Areenassa. Ilahduttavaa sopimuksessa on se, että tällä tavalla julkaistuna Kotikadun kunkin tuotantokauden voi katsoa kuuden kuukauden ajan, niin usein tai juuri silloin kun itselle parhaiten sopii”, Jauhiainen lisää.

Kotikatu alkaa dramaattisesti, kun ensimmäisessä jaksossa Luotoloiden pieni tytär joutuu liikenneonnettomuuteen. Kitkaa naapuriperheiden välille aiheuttaa se, että onnettomuusautoa ajaa Pertti Mäkimaa (Jukka Puotila). Ensimmäisen tuotantokauden muissa rooleissa nähdään mm. Lena Meriläinen, Risto Autio, Anitta Niemi, Ville Keskilä, Inka Kiviharju (nyk. Kallén), Elina Erra, Pirjo Moilanen, Misa Nirhamo, Ville Virtanen, Antti Reini, Tiina Rinne ja Kauko Helovirta.

Kotikatua tehtiin vuosina 1995-2012 kahdeksantoista tuotantokautta, yhteensä 589 jaksoa. Sarjan kaikki tuotantokaudet uusitaan kuusivuotisen sopimuskauden aikana.

Kotikatu, kausi 1, Yle Areenassa torstaina 26.1.2017

Uutuussarja Elossa 24h vie katsojan sairaanhoidon suljettujen ovien taakse 1.1. alkaen

0ae6c3ea792bec0e1e61af989c6ebc4c

“Vuorokaudessa Suomessa syntyy 152 lasta ja 144 ihmistä kuolee, 14 suomalaista saa kuulla sairastavansa rintasyöpää ja 70 saa sydäninfarktin. Toiset meistä saavat lääkäriltä helpottavia uutisia, mutta toiset joutuvat elämänsä taitekohtaan.” Yle TV1:n uutuussarja Elossa 24h näyttää 1.1.–7.1. klo 20, mitä kaikkea suomalaisessa terveydenhuollossa tapahtuu yhden vuorokauden aikana.

Elossa 24h on seitsenosainen ohjelmasarja, joka kertoo tosielämän inhimillisiä tarinoita suomalaisen terveydenhuollon potilaista ja heidän läheisistään sekä heitä hoitavasta sitoutuneesta henkilökunnasta. Ohjelma näyttää, minkälaista ammattilaisuutta ja koneistoa Suomen terveydenhoidossa tarvitaan 24 tunnin aikana.

Yhden viikon aikana esitettävän seitsemän puolituntisen jakson aikana päästään seuraamaan esimerkiksi, miten huippukirurgi poistaa vaikeassa paikassa olevan aivokasvaimen, vauva syntyy sektiolla, Parkinsonin tautia sairastanut mies saa viimein apua kouristeluun ja miten 15-vuotias poika opettelee kävelemään mystisen sairauden jälkeen uudelleen. Ohjelmassa seurataan myös mm. turkulaisen sairaalapapin, tamperelaisen vauvojen teho-osaston kätilön, pirkkalalaisen helikopterin ensihoitolääkärin ja nilsiäläisen ambulanssin työpäivää.

“Elossa 24h päästää katsojan näkemään, mitä sairaanhoidon suljettujen ovien takana tapahtuu. Sarja on toteutustavaltaan ainutlaatuinen, ja se on vaatinut saumattoman yhteistyön suomalaisten sairaaloiden kanssa”, tuottaja Eeva Rantanen toteaa.

Ohjelman tapahtumat on taltioitu 21.9.2016 24 tunnin aikana. Yli 40 kameraryhmää seurasi arkea sairaaloissa, terveyskeskuksissa, päivystyksissä, ambulansseissa, hälytysajoissa ja helikoptereissa eri puolilla Suomea, mm. Helsingissä, Tampereella, Turussa, Oulussa, Kuopiossa, Rovaniemellä, Houtskarissa, Porvoossa, Hämeenlinnassa ja Nilsiässä. Lisäksi sarjan päätösjaksossa 7.1. kuullaan vielä, mitä ohjelmassa esiintyneille henkilöille kuuluu nyt, kolme kuukautta kuvausten jälkeen.

Elossa 24h perustuu ITV Studiosin kehittämään, brittiläiseen ohjelmaformaattiin “Keeping The Nation Alive”. Ohjelman tuottaa Yle TV1:lle ITV Studios Finland. Lue lisää sarjasta ohjelman kotisivuilta.

Elossa 24h Yle TV1:ssä 1.–7.1. klo 20 ja Yle Areenassa 3 vuotta

YLE: Uusi kotimainen draamaa ja realitya yhdistävä Heroes of the Baltic Sea -sarja alkaa 26.12.!

acb9fea6fc1c9ad9d1e98388f877cf73

Kuva: YLE

Heroes of the Baltic Sea on uudenlainen ohjelmaformaatti, jossa sekoittuu nykyajan realityseikkailu ja 1400-luvulle sijoittuviin tositapahtumiin perustuva historiallinen draama. Ylessä kehitetty ohjelma on jo herättänyt myös kansainvälistä mielenkiintoa. Ensiesityksensä sarja saa Yle Areenassa 26.12. sekä Yle TV2:ssa 26.–28.12. klo 20.

Myrskyisenä yönä marraskuussa 1468 Itämerellä haaksirikkoutuu purjelaiva nimeltään Hanneke Vrome. Aluksen mukana meren syövereihin uppoaa mittaamattoman arvokas kultalasti. Laivassa mukana matkustaneen Raaseporin linnanherran pojan Axel Tottin kohtalo on jäänyt meidän päiviimme saakka mysteeriksi. Myöskään aarretta ei ole vuosisatojen saatossa löydetty. Ei ennen kuin neljä tosielämän nuorta pestataan tehtävään.

Heroes of the Baltic Sea -sarjaa tähdittää joukko eturivin näyttelijöitä. Merirosvoina vakuuttavat Ville Virtanen ja Minttu Mustakallio. Axel Tottin rooleissa loistavat nuori Oliver Österberg sekä sarjan ruotsalaisvahvistus Christian Arnold.  Axelin vanhempina nähdään Tommi Korpela ja Linda Zilliacus. Muissa keskeisissä rooleissa Sampo Sarkola ja Jorma Tommila.

Tosielämän realityseikkailussa Axelin jalanjäljissä aarretta etsivät yli viiden sadan hakijan joukosta valikoituneet Santeri Koskinen, Netta Pihlanen, Julia von Lerber ja Vilho Leskelä.

Heroes of the Baltic Sea -sarjan takana ovat menestyssarjojen #lovemilla ja Sekasin luojat Tommi Hakko ja Riikka Takila. Seikkailusarjan ovat käsikirjoittaneet Antti Pesonen (Sorjonen, Kansan mies) ja Outi Keskevaari (Ainoat oikeat, Selviytyjät). Epookin on ohjannut AJ Annila (Sauna, Ikitie) ja seikkailuosuuden Tuukka Temonen (Teit meistä kauniin, Presidentintekijät).

a85fc48b803562cbb141597476078c98

Kuva: YLE

Formaatti herättänyt kiinnostusta ulkomailla

Heroes of the Baltic Sea on Yle Lapsissa ja nuorissa kehitetty ohjelmaformaatti, jossa yhdistellään historiallista draamaa ja nykypäivässä etenevää seikkailurealitya. Idea on yksinkertainen: neljä nuorta tempaistaan keskelle seikkailupeliä. He etenevät matkallaan Axel Tottin muinaisia vihjeitä seuraamalla eikä heillä ole etukäteen aavistustakaan siitä, mihin seikkailu heidät seuraavaksi vie. Edetäkseen aarrejahdissa heidän on ratkaistava fysiikkaa ja älyä testaavia tehtäviä. Koska kyse on pelistä, voi nelikko välillä turvautua kyseenalaisiinkin keinoihin. Tärkeintä on ehtiä aarteelle ensin ja pelastaa se hylkyrosvojen käsistä.

”Uusi Ylen kehittämä formaatti on herättänyt runsaasti kansainvälistä kiinnostusta jo ennen ensiesitystään”, sarjan tuottaja Riikka Takila kertoo.

Heroes of the Baltic Sea on suurin panostus nuortenohjelmissa vuosiin. Sarjaa on kuvattu Suomen lisäksi Virossa, Ruotsissa ja Saksassa, ja se sisältää Suomen mittakaavassa ennennäkemättömän hienoja stuntteja. Sarjan esityskieli on osittain ruotsi, ja siinä on sekä suomen- että ruotsinkielinen tekstitys. Sarja on viisiosainen:1 x 45min pilotti, 4 x 30min.

Heroes of the Baltic Sea kokonaisuudessaan Yle Areenassa 26.12. ja Yle TV2:ssa 26.–28.12. klo 20 #balticheroes

Rintamäkeläisten joulu vuodelta 1972 jyräsi Yle Areenan Toivotut-äänestyksessä

b748ed1af624f7d838fd3f8002d78d34

Sunnuntai-iltana päättyneen Yle Areenan Toivotut-äänestyksen voitti 22% äänistä kerännyt Rintamäkeläisten joulujakso vuodelta 1972. Ylen nettisivuilla järjestetyllä Toivotut-äänestyksellä halutaan juhlistaa Ylen ja tekijöitä edustavien järjestöjen ensi vuonna voimaan astuvaa draaman arkistosopimusta.

Rintamäkeläisten suosio oli nähtävissä jo pian äänestyksen alettua.

“Oli jopa hieman yllättävää, miten kova ikävä suomalaisilla on Rintamäkeläisiä ollut. Sarjan edeltävästä esityksestä on ennättänyt kulua jo tovi, tänä jouluna onkin hyvä hetki taas tunnelmoida suosikkisarjan parissa”, iloitsee Yle Areenan projektipäällikkö Maija Hupli.

70-luvun klassikkosarjaa on uusittu hyvin harvakseltaan. Vuosina 1974-1978 ensiesitetyt värilliset jaksot uusittiin vuonna 1996, mutta sarjan ensimmäisiä mustavalkoisia osia on uusittu vain osittain. Äänestyksen voittanut joulujakso on esitetty viimeksi vuonna 1973.

Myös äänestyksen neljä seuraavaksi eniten ääniä saanutta ehdokasta julkaistaan Areenassa ennakkona joulun alla. Pakettiin kuuluvat joulujaksot Metsolat-sarjasta (vuodelta 1993) ja Kotikadusta (vuodelta 2004) sekä Fakta homma -sarjan kaikki tuotantokaudet. Kokonaisuuden täydentää yhdeksänosainen 16-sarja vuodelta 1993, joka sai äänestyksessä toiseksi eniten ääniä. Ohjelmat julkaistaan Yle Areenassa perjantaina 16. joulukuuta.

Toivotut-äänestyksessä annettiin 94 948 ääntä. Ylen arkistosopimus on saanut kaiken kaikkiaan yleisöltä erittäin positiivisen vastaanoton. Toivotut-äänestys keräsi jo kahden ensimmäisen päivän aikana noin 24 000 ääntä.

“On ilo huomata, miten paljon muistoja ja toiveita vanhoihin draamasarjoihin liittyy. Tavoitteenamme on kuunnella herkällä korvalla suomalaisten toiveita ja järjestää jatkossakin vastaavia äänestyksiä”, Hupli kertoo.

Yle julkaisee verkkoon lähivuosina satoja tunteja omatuotantoista tv- ja radiodraamaa sekä viihdettä. Yleisö voi esittää toiveita mm. nettisivujen, Ylen ohjelmapalautteen tai Yle Areenan some-kanavien kautta tunnisteella #yletoivotut.

Jo vuosia uusintaesitykseen toivotun Kotikatu-sarjan julkaisun aloittaa sarjan ensimmäinen tuotantokausi – 38 osaa. Jaksot tulevat katsottavaksi Yle Areenaan 26. tammikuuta. Sarjan kaikki 18 tuotantokautta tullaan julkaisemaan sopimuksen kuuden vuoden voimassaolon aikana. Tammikuussa nähdään myös muun muassa Matti Ijäksen valitsemia teoksia hänen omasta tuotannostaan.

Katoava Pohjola – Kimmo Ohtosen dokumenttisarja pohjoisen luonnosta ja ihmisistä

80156108f06e3f97b307137a8bd262c5

Ylen Luontovuosi huipentuu toimittaja ja luontokuvaaja Kimmo Ohtosen kuusiosaiseen dokumenttisarjaan Katoava Pohjola. Avaran luonnon ohjelmapaikalla 12. marraskuuta alkaen nähtävässä sarjassa pohditaan ihmisen ja pohjoisen luonnon monimutkaista suhdetta. Sarja kertoo tämän päivän ihmisten kyvystä elää rintarinnan villin arktisen luonnon kanssa.

Kuvausmatkat veivät Kimmon uskomattomalle seikkailulle Pohjoismaiden syrjäisimpiin kolkkiin; jäätiköille, tuntureille, aarniometsiin ja Jäämeren rannoille. Matkansa myötä Kimmolle paljastui, kuinka kuusi avainlajia on joutunut ahtaalle ihmisen toiminnan ja asenteiden takia. Susien, ahman, valaiden, jääkarhun, norppien ja myskihärkien tulevaisuus näyttää synkältä, jos ihmisen toimintaa alueilla ei saada muutettua.

“Ymmärrykseni asioiden monimutkaisuudesta, ihmisten syistä ja motiiveista, kasvatuksemme ja kulttuurin merkityksestä parani. Katson nykyään sarjan kaikkia kuutta aihetta paljon monitahoisemmin eri näkökulmista punniten”, Kimmo kertoo.

Kimmo uskoo, että pelastamalla nämä lajit, voimme muuttaa koko pohjoisen luonnon tulevaisuuden. Muutosten aikaansaaminen ei ole kuitenkaan helppoa, sillä reviirikiistat repivät myös paikallisia ihmisiä kahteen eri leiriin.

Jokaisessa jaksossa koetukselle joutuvat myös Kimmon omat näkemykset.

“Jo sarjaa ideoidessani päätin, että ohjelman ytimessä on se, että keskustelen asioista ennen kaikkea niiden kanssa, joiden kanssa en ole välttämättä samaa mieltä. Onneksi kukaan ei ujostellut esittää mielipiteitään minulle suoraan, sillä haluan ymmärtää, miksi ajattelemme asioista niin eri tavalla, ja miten erimielisyyksiin voisi löytyä yhteistä säveltä.”

Katoava Pohjola on Ylen, Arten ja DR:n yhteistuotanto, joka esitetään tänä vuonna Suomen lisäksi myös Ranskassa, Saksassa ja Tanskassa.

TV-sarjan lisäksi Kimmo keskustelee asiantuntijavieraiden kanssa luontokysymyksistä myös kuusiosaisessa Katoava Pohjola -radiosarjassa sunnuntaisin Yle Radio Suomessa.

Turistien taivas la 12.11. klo 18.45
Arktisen matkailun suosio on kasvanut ja rahalla pääsee maailman pohjoisimpiin kolkkiin. Jääkarhut ovat Huippuvuorten saariryhmän turistivetonaula. Kimmo selvittää millainen uhka turistimassat ovat hauraalle luonnolle.

Poromiesten valtakunta la 19.11. klo 18.45
Poronhoitoalueella on pitkään kiistelty petojen asemasta. Nyt uhanalaisille ahmoille vaaditaan tappolupia. Kimmo matkaa Kilpisjärvelle ottamaan selvää tunturissa piileskelevästä vihatusta aaveesta.

Salametsästäjän reviiri la 26.11. klo 18.45
Uhanalaisen suden kanta on romahtanut Suomessa salametsästyksen takia. Tästä huolimatta susialueiden ihmiset vaativat laillisen metsästyksen aloittamista. Itärajan korpimetsissä Kimmoa on vastassa korpilaki ja petoviha.

Valaanpyytäjien valtio la 3.12. klo 18.45
Valaanpyyntiä vastustetaan maailmanlaajuisesti. Islanti jatkaa kuitenkin edelleen suurten merinisäkkäiden pyyntiä. Pyyntikauden alkua seuraava Kimmo törmää yhteiskunnassa luikertelevaan valasbisnekseen.

Kalastajien kotikenttä la 10.12. klo 18.45
Erittäin uhanalaista saimaannorppaa on yritetty pitää hengissä jo 60 vuotta. Suunnitelmat suojelutoimien lisäämisestä saavat paikalliset kalamiehet sotajalalle. Kimmo seuraa kuinka norppa joutuu erimielisyyksien syntipukiksi.

Pilattu paratiisi la 17.12. klo 18.45
Erikoiset sairaudet aiheuttavat ongelmia Norjan myskihärille. Vasikkakuolemien taustalta paljastuu laajempi arktista luontoa uhkaava asia. Kimmo joutuu kohtaamaan synkän tulevaisuuskuvan Grönlannin syrjäseudulla.

Katoava Pohjola Yle TV1 ja Yle Areena lauantaisin klo 18.45 alkaen 12.11.2016

Taru sormusten herrasta -elokuvatrilogia Yle TV2:ssa ja Yle Areenassa

5

Taru sormusten herrasta -elokuvatrilogia Yle TV2:ssa ja Yle Areenassa 29.7. alkaen

Peter Jacksonin ohjaama elokuvasarja Taru sormusten herrasta nähdään Kakkosella heinäkuun viimeisenä viikonloppuna 29.–31. heinäkuuta klo 21. Trilogian jokainen osa tulee tv-esityksen jälkeen kahden viikon ajaksi myös Yle Areenaan.

Taru sormusten herrasta perustuu J.R.R. Tolkienin samannimiseen fantasiaklassikkoon, ja siitä vuosina 2001–2003 valmistuneet elokuvat olivat katsoja- ja arvostelumenestyksiä. Elokuvat Taru sormusten herrasta: Sormuksen ritarit, Taru sormusten herrasta: Kaksi tornia ja Taru sormusten herrasta: Kuninkaan paluu voittivat yhteensä 17 Oscar-palkintoa. Kuninkaan paluu palkittiin mm. vuoden parhaana elokuvana ja ohjaustyönä, ja kaikki kolme elokuvaa palkittiin parhaista erikoistehosteista.

Frodo Reppulina loistaa Eliah Wood, tämän urheana matkakumppanina Samvaisina Sean Astin. Muissa keskeisissä rooleissa nähdään mm. Ian McKellen, Viggo Mortensen, Andy Serkis, Cate Blanchett, Christopher Lee, Orlando Bloom, Ian Holm, Liv Tyler ja Miranda Otto.

Taru sormusten herrasta: Sormuksen ritarit perjantaina Yle TV2 29.7. klo 21
Taru sormusten herrasta: Kaksi tornia lauantaina Yle TV2 30.7. klo 21
Taru sormusten herrasta: Kuninkaan paluu sunnuntaina Yle TV2 31.7. klo 21

Elokuvat katsottavissa Yle Areenassa tv-esityksen jälkeen 14 vuorokautta

Kuninkaallista juhlahumua Ylen kanavilla – Prinssi Oscarin ristiäiset ja kuningatar Elisabetin juhlakulkue suorana Yle Areenassa

1

Kuva: Ruotsin kuningashuone

Prinssi Oscarin kastetilaisuus suorana Yle Areenassa 27.5. klo 12.30

Kruununprinsessa Victorian ja prinssi Danielin toinen lapsi, Skoonen herttuan arvonimen saava prinssi Oscar, kastetaan 27.5. klo 12.30 Kuninkaanlinnan kirkossa. Kasteen suorittaa arkkipiispa Antje Jackelén. Kastetilaisuus nähdään suorana Yle Areenassa. Kastetilaisuuden selostaa Marjukka Havumäki.

“On mukavaa päästä jälleen selostamaan Ruotsin kuningasperheen onnellista perhejuhlaa”, iloitsee kastetilaisuuden selostava Marjukka Havumäki.

“Iloisia juhlia onkin perheessä riittänyt. Huhtikuun lopussa juhlittiin kuningas Kaarle Kustaan 70-vuotissyntymäpäivää. Kruununprinsessa Victoria ja prinssi Daniel vihittiin kuusi vuotta sitten. Sen jälkeen myös Victorian sisarukset ovat avioituneet, ja kuningas Kaarle Kustaa ja kuningatar Silvia ovat saaneet viisi lastenlaista. Heistä yksi, prinssi Oscar, kastetaan ensi perjantaina”, Havumäki summaa kuningasperheen iloisia tapahtumia viime vuosilta.

Ruotsin kuningasperheen juhlat jatkuvat, sillä kesäkuun 19. päivänä kuningas Kaarle XVI Kustaa ja kuningatar Silvia viettävät 40-vuotishääpäiväänsä.

Suomalaisille Ruotsin kuningasperhe on rakas ja heidän elämäänsä seurataan suurella mielenkiinnolla. Mm. kruununprinsessa Victorian ja prinssi Danielin häät keräsivät Ylen kanavilla miljoonayleisön.

Kuningatar Elisabet 90 vuotta,  juhlaparaati suorana Yle TV1:llä ja Yle Areenassa

Kuninkaallinen juhlahumu Ylen kanavilla jatkuu kesäkuussa, kun Ison-Britannian kuningatar Elisabet juhlii 90-vuotissyntymäpäiväänsä.

Kuningatar Elisabet täytti huhtikuussa 90 vuotta ja hänen kunniakseen järjestettävä juhlaparaati nähdään suorana Yle TV1:llä ja Yle Areenassa 11.6. klo 12.15-15.05.

Paraatin juontaa Marjukka Havumäki. Asiantuntijana toimii viisi vuotta Suomi-instutuutissa Lontoossa työskennellyt Antti Halonen.

Kuningatar Elisabetin juhlaparaati Yle TV1 ja Yle Areena 11.6. klo 12.15 – 15.05. Lähetys katsottavissa Yle Areenassa 48h/koko maailma.

“Menisin jonnekin ja ampuisin kaikki” – Valkoinen raivo Yle TV1:n Dokumenttiprojektissa 23.5.

6

Arto Halosen ohjaama Valkoinen raivo -elokuva saa tv-ensi-iltansa Yle TV1:n Dokumenttiprojektissa maanantaina 23.5. klo 21.30. Elokuva kertoo koulukiusatun Laurin tositarinan. Hänestä olisi voinut tulla kouluampuja, mutta onneksi kävi toisin.

”Itse olen aina potentiaalinen surmaaja. Se elää minussa aina”

Näin sanoo Valkoinen raivo -elokuvan päähahmo, Lauri. Hän suunnitteli ja valmistautui tekemään joukkomurhia. Lauri haki kuitenkin apua, eikä toteuttanut ”fantasioitaan”. Myöhemmin hänestä tuli ihmismielen aggression ja väkivaltaisen käyttäytymisen akateeminen tutkija ja arvostettu tieteellinen asiantuntija, mitä kautta hän on perehtynyt joukkomurhiin peilaten myös omia kokemuksiaan niihin.

Tältä pohjalta Lauri on luonut teorian ”valkoisesta raivosta”. Laurin mukaan on olemassa useita ihmisiä, jotka ovat koulukiusaamisen ja lapsuudessa koetun trauman yhdistelmän seurauksena täynnä ”valkoista raivoa”, mikä voi äärimmillään johtaa kouluampumisiin ja muihin väkivaltaisiin tekoihin.

Elokuvassa seurataan Laurin tarinaa. Kuinka hänestä tuli valkoisen raivon kantaja ja kuinka hän tiedostamisen ja oman aktiivisuutensa avulla selviytyi lopulta raskaasta taakastaan.

Näin elokuva sai alkunsa

Valkoinen raivo on lajityypiltään draama-dokumentti, eli se liikkuu sekä dokumentti- että fiktioelokuvan ilmaisualueilla. Elokuva on saanut inspiraationsa Katri Merikallion Suomen Kuvalehteen kirjoittamasta artikkelista, joka käsitteli Lauria ja valkoista raivoa. Niin Merikallion artikkelissa kuin elokuvassakin Lauri pysyy anonyyminä, eikä hänen todellista persoonaansa paljasteta.

”Olen joutunut näkemään ja kokemaan koulukiusaamista myös omassa historiassani. Siksi olen pitkään miettinyt, että haluaisin käsitellä aihetta myös elokuvan keinoin, mutta oikea tarina on puuttunut. Valkoinen raivo -kertomuksessa on sisällään paljon kiehtovia ja silmiä avaavia elementtejä, jotka halusin kertoa ja koin, että nuo asiat on ollut tärkeää saada myös laajemmin ihmisten pohdittavaksi”, elokuvan ohjaaja Arto Halonen toteaa.

Koulukiusaaminen on esillä lähes jokaisen kouluampumisen yhteydessä, mutta keskustelu aiheesta ei Halosen mukaan koskaan etene tekoihin.

”Yhteisömme ei ole toistaiseksi riittävästi analysoinut eikä ymmärtänyt kiusatun kokemusta ja prosessin aiheuttamaa itse- ja joukkotuhoisia vaikutuksia. Muutosta on vaikea tehdä, jos ei todeta eikä ymmärretä ihmismielen mekanismeja ja jos ei kyetä myöskään niitä hoitamaan. Laurin tarina ja itseanalyysi ovat mielestäni poikkeavalla tavalla asian ytimessä. Tarinasta löytyy myös mahdollisuuksia asioiden muuttamiseen ja kehittämiseen.”

Dokumenttiprojekti: Valkoinen raivo (12) Yle TV1:ssä ma 23.5. klo 21.30 ja Yle Areenassa 30 vrk

Radioteatteri esittää Tove Jansson 100-vuotta – juhlan kunniaksi uutuuskuunnelman Luotsikadun lapset

tovejansson_0

Vesa Vierikko ja Leena Uotila Kuva: YLE

Radioteatteri juhlistaa Tove Janssonin elämää uutuuskuunnelmalla Yle Radio 1:ssä. Kuunnelma saa ensi-iltansa Tove Janssonin puiston vihkiäisissä Helsingin Katajanokalla 9.8.2014.

Tove Idström: Luotsikadun lapset – Ensilähetys!
Su 10.8.2014 klo 15.00 Yle Radio 1 sekä Yle Areena

Kuunnelma kertoo kahdesta lapsuuden leikkitoverista ja siitä, millaista on olla lapsi. Toinen heistä oli Tove Jansson, toinen Erik Tawaststjerna. Molemmat tiesivät jo lapsena, että mielikuvituksen tihentämä kuva todellisuudesta on todellisempi kuin todellisuus.
Helsingin Katajanokan 1920-luvun naapuruksista kasvoi merkittäviä vaikuttajia Suomen kulttuurielämään ja kansallisen identiteettimme rakentajia.
Kuunnelman on kirjoittanut Tove Idström. Ohjaaja on Erja Manto ja äänisuunnittelija Tiina Luoma. Näyttelijät ovat mm. Vesa Vierikko ja Leena Uotila.

Kuunnelma perustuu Tove Janssonin kertomuskokoelmaan Kuvanveistäjän tytär (1968) ja Erik Tawaststjernan muistelmaan Voces Intimae (1990)

Kuunnelman ensi-ilta Tove Janssonin puistossa

Kuunnelman maailman ensiesitys on osa Tove Janssonin puiston vihkimistilaisuutta Katajanokalla lauantaina 9.8 klo 14.30.
Entinen Katajanokan puisto Luotsikadun päädyssä muuttuu tuolloin virallisesti Tove Janssonin puistoksi.
Ohjelmassa on mm. trumpettia, Pekka Sauria, kvartettia, puunistutusta, mehua ja sen päätteeksi kuuntelemme autenttisissa tapahtumapaikoissa Tove Idströmin kirjoittaman Luotsikadun lapset.

Lisää tietoa tapahtumasta tarjoaa tilaisuuden järjestäjä Katajanokkaseura. Seuraa ilmoittelua FB-sivulta sekä nettisivuilta.