Category: Yleisradio

YLE: BBC:n huikea luontodokumenttisarja Planeettamme maa saa jatkoa Avarassa luonnossa huhtikuussa

6df53802c79f803f9a8d58748c39da78
Avara luonto: Planeettamme maa II

Planeettamme Maa II tarjoaa odotetun jatkon vuonna 2007 nähdylle Avara luonto -ohjelmapaikan huippusarjalle. Maailman kaikkien aikojen kallein faktasarja syväluotaa maapallon monimuotoista luontoa, sen tärkeimpiä ekosysteemejä ja lajeja. Uuden teknologian avulla päästään tutustumaan eläinten omaan maailmaan lähempää kuin ikinä aikaisemmin.

Kussakin sarjan osassa keskitytään aina yhteen pääaiheeseen: saariin, vuoristoihin, viidakoihin, aavikoihin, lakeuksiin ja kaupunkeihin. Jokaisessa osassa liikutaan eri puolilla planeetallamme. Sarjassa nähdään runsaasti luonnonympäristöjä ja eläinten käyttäytymistä, jota ei ole koskaan ennen päästy kuvaamaan.

Jaksot:

1/6 Saarien maailma
Saariympäristössä on vähän kilpailua, mutta isolaatiolla on hintansa. Muutoksiin sopeutuminen on vaikeaa.

2/6 Korkeuksien maailma
Vain parhaiten sopeutuneet voivat pärjätä vuoristojen karuissa olosuhteissa puolimatkassa avaruuteen.

3/6 Vihreä maailma
Lajirikkaat viidakot ovat elämälle ideaali ympäristö, ja kilpailu siellä on kovempaa kuin missään muualla.

4/6 Kuiva maailma
Veden hankkiminen näyttelee suurta roolia aavikon eläinten ja kasvien elämässä, eikä konflikteilta vältytä.

5/6 Lakeuksien maailma
Avoimien ruohomaiden kovassa kilpailussa eläinten tärkein tehtävä on syödä ja olla tulematta syödyksi.

6/6 Urbaani maailma
Kaupungit ovat nopeasti kasvavia elinympäristöjä, jotka tarjoavat elämälle uudenlaisia mahdollisuuksia.

Maailman kaikkien aikojen kalleimman faktasarjan alkuperäinen kertojaääni on legendaarinen Sir David Attenborough. Alkuperäisen Attenborouhg’n englanninkielisen selostusäänen saa kuuluviin valitsemalla televisiostaan Ääni2-vaihtoehdon. Yle Areenasta katsottaessa vaihtoehtoääni ei toimi. Suomeksi sarjan selostaa Avara Luonnon äänenä tunnettu Jarmo Heikkinen.

Tuotanto: BBC, Iso-Britannia

Planeettamme maa II, Avarassa luonnossa , lauantaisin klo 18.45 1.4. alkaen, päivän jakso on katsottavissa Areenassa jo lähetyspäivän aamuna ja seuraavat 14 vuorokautta

Tieto Pressiklubin ohjelmistomuutoksesta ei tavoittanut kaikkia

945299_10151635001172874_1661172462_n

Perjantaina 10.2. Yle TV1 -kanavalla nähdään Charles Dickensin ihmemaa-sarjan päätösjakso, joka on 20 minuuttia sarjan muita jaksoja pidempi. Tästä syystä Pressiklubi ei mahdu perjantaina ohjelmapaikalleen.

Ihmemaan päätösjakson aiheuttama muutos Pressiklubin ohjelmapaikalle on ollut tiedossa viikkoja. Inhimillisen erehdyksen takia se ei kuitenkaan tavoittanut kaikkia ohjelman tekijöitä.

Katsojat ovat saaneet oikeat ohjelmatiedot. Lehtien ja ohjelmaoppaiden tv-ohjelmatiedoissa on koko ajan ollut oikea tieto Pressiklubin poisjäännistä.

Yle kertoi jo marraskuussa 2016  Charles Dickensin ihmemaa -sarjan esittelyssä myös lähetysajat:

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/11/11/charles-dickensin-ihmemaa

YLEISRADIO: Ensimmäinen A-teema puhuu vihapuheesta

5236a22b3485fb572bc17c01e3365b7e

Suomen suurin keskusteluohjelma A2-ilta vaihtaa kanavaa TV2:sta TV1:een. Samalla ohjelman nimi muuttuu, uusi nimi on A-teema. Suora lähetys tehdään vanhaan tapaan Tampereen Mediapoliksesta ja myös ohjelman tekijät pysyvät samoina. Luvassa on tuttuun tapaan rakentavaa keskustelua kuumista aiheista.

“Haluamme tehdä ohjelmaa, jossa ihmiset voivat olla turvallisesti eri mieltä”, A-studion päällikkö Riitta Pihlajamäki sanoo.

Puolentoista tunnin mittainen A-teema saa kanavanvaihdoksen myötä vakituisen ohjelmapaikan TV1:ltä, jonne on jo ennestään keskitetty Ylen uutis- ja ajankohtaisohjelmia. A-teema lähetetään jatkossa torstaisin klo 21.05 alkaen 5-6 kertaa vuodessa A-studio: Talk -ohjelman paikalla.

Juontajina A-teemassa jatkavat tutut kasvot Annika Damström ja Markus Liimatainen.

“Ydinajatus on tehdä ratkaisukeskeistä keskusteluohjelmaa myös jatkossa. Pyrimme asialliseen, mutta eläväiseen ja ennen kaikkea kehittävään keskusteluun”, Annika Damström kiteyttää.

Vuoden ensimmäinen A-teema: Vihapuhe tarttuu ajankohtaiseen ja kiperään aiheeseen. Suorassa lähetyksessä kysytään, miksi vihapuhe vyöryy Suomen yli ja vihaa ryöppyää kansalaisten, viranomaisten ja poliitikkojen niskaan? Mistä raivo kumpuaa, ja miten vihapuhetta voidaan torjua?

“Illan aikana ratkaisuja vihapuheen kitkemiseen etsitään suoran lähetyksen lisäksi myös Ylen aluetoimitusten A-teemaklubeilla ympäri Suomen”, Markus Liimatainen muistuttaa.

Juontajapari toivoo, että yleisö osallistuu aktiivisesti keskusteluun sosiaalisessa mediassa.

“Annetaan tilaa erilaisille ajatuksille ja mielipiteille, mutta muistetaan käyttäytyä”, toteaa Damström.

Nimenmuutoksen yhteydessä muuttuvat myös ohjelman sosiaalisen median tunnisteet. Facebookissa, Instagramissa ja Twitterissä A-teema löytyy nimellä yleateema, tunnisteenaan #ateema.

Palkittu komediasarja Catastrophe alkaa TV1:llä 17.2.

5501f53418dc4ecc4e0b2d3858353582
Palkittu komediasarja Catastrophe mannertenvälisestä salamasuhteesta

Catastrophe – uusi sarja (12), (Catastrophe, S1-2)

Uusi Kultaisella ruusulla (2015) ja Baftalla palkittu, hienosti menestynyt brittiläinen draamakomediasarja amerikkalaismiehen ja irlantilaisnaisen salamasuhteesta, jossa käy juuri niin kuin ei pitänyt käydä.

Mitä on odotettavissa, kun nätti naisopettaja Sharon ja viriili mainosmies Rob kohtaavat lontoolaisessa baarissa? Sitä päädytään tietysti samaan sänkyyn turhia murehtimatta. Kahdelta järkevältä aikuiselta moinen temppu on täysin vastuuton, sillä joskus se on kerrasta poikki, saati sitten viikonmittaisesta holtittomasta hääräämisestä. Sitä saa mitä tilaa ja niinpä iloinen perhetapahtuma ilmoittaa pian tulostaan. Sähäkkään toimintaan keskittyneillä yksineläjillä menee sormi suuhun.

Mitä nyt pitäisi tehdä, mennäkö yhteen vai olla erikseen; pitääkö vauva vai ei? Ihmissuhteissa täysin toistaitoinen pariskunta on suorastaan kävelevä katastrofi, sillä mikään muu ei suju kuin seksi. Eikä lähipiiristäkään ole apua, kummankin parhaat kaverit kun ovat omanlaisiaan sekopäitä ja anoppi piste iin päälle. Vauva heille on kuitenkin tulossa, joten vastuuta on otettava, vaikka kumpikaan ei oikein ymmärrä, kuinka se temppu tehdään.

Channel4:n mainion tilannekomedian ovat kirjoittaneet ja päärooleissa loistavat näyttelijät Rob Delaney ja Sharon Horgan. Sharon Horganille sarja toi ansaittua nostetta, ja sen jälkeen on käsikirjoittanut mm. HBO:n suosittua amerikkalaista Divorcea. Äskettäin edesmennyt Carrie Fisher nähdään sarjassa Robbien äidin roolissa.

Pääosissa: Rob Delaney, Sharon Horgan, Ashley Jensen ja Carrie Fisher

Ch4 on tilannut myös 3. ja 4. tuotantokauden, jotka nähdään Ylellä myöhemmin.
Tuotanto: Channel4, Britannia, 2015.

Catastrophe
Yle TV1 perjantaisin klo 22.00 alkaen 17.2.2017
Yle Areenassa 30 päivän ajan
6 + 6 jaksoa

YleX uudistuu: Viki ja Köpi palaavat Aamun juontajiksi!

7c71d9a7f6bf2eb38d17ec89f07e3be1
YleX uudistuu! Aamun juontajiksi Viki ja Köpi: “Muistot lähetyksistä ja kuulijoista tekivät päätöksen paluusta todella mieluisaksi”

Ville ”Viki” Eerikkilä ja Juuso ”Köpi” Kallio ovat YleX Aamun uudet juontajat tammikuusta 2017 lähtien. Suosittu kaksikko juonsi NRJ:n aamuohjelmaa vuoden ajan, mutta nyt YleX:ltä tutut juontajat palaavat kanavalle juontamaan sen kuunnelluinta ohjelmaa.

Viki on pitkän linjan YleX-juontaja, joka tunnetaan parhaiten pörröisestä afrostaan ja kemiläisestä röhönaurustaan.

– Huikeaa päästä taas tekemään mahtavia juttuja rautaisten ammattilaisten ja huippujen kuulijoiden kanssa, Viki sanoo.

“Suomen dramaattisin porilainen” Köpi nousi suuren yleisön tietoisuuteen YleX Viikonloppu -ohjelman juontajana vuonna 2015.

– YleX:ltä jääneet muistot lähetyksistä ja kuulijoista tekivät päätöksen paluusta todella mieluisaksi. Lisäksi mä haluan päästä kevään Parasta ennen! -risteilylle, sillä käytin kaikki Porin bingohallista voittamani ilmaiset ruotsinristeilyt sukulaisten joululahjoihin, Köpi sanoo.

Viki ja Köpi pitävät huolen siitä, että YleX Aamun parissa jokainen aamu on vuoden paras aamu.

– Luvassa on totta kai hemmetisti naurua, entistä huonompia puujalkoja ja ennen kaikkea kohtaamisia kaikkien vanhojen ja uusien kuulijoiden kanssa, Viki kertoo.

Aamun nykyiset juontajat jatkavat kaikki YleX:llä: Tommi Manninen siirtyy vetämään kanavan kovaa vauhtia kasvavaa YouTube-kanavaa, Samuel Nyman aloittaa YleX Viikonlopussa Womma Seppälän kanssa ja Ida Karimaa alkaa tehdä lauantaisin tulevaa Uuden Musiikin Viikkoa, joka kokoaa musiikkimaailman viikon tapahtumat timanttiseksi kaksituntiseksi.

YleX:n illat uudistuvat

YleX:n lauantai-ilta panostaa entistä enemmän urbaanin musiikkiin. Tammikuusta eteenpäin Lyömättömien jatkeena kello 20–22 kuullaan DJ Mista S:n oma kahden tunnin ohjelma.

Sami “Mista S” Merinen on yksi suomalaisen urbaanin musiikin ykkösnimistä jolla on takanaan 15 vuoden ja tuhansien keikkojen ura. Hän on Blockfestin ja Pipefestin virallinen lava-DJ ja ollut legendaaristen Big Chips ja Deluxe -klubien vetäjänä. Suomalainen hip hop -kulttuuri voi tällä hetkellä hyvin ja YleX jatkaa siinä mukana olemista entistä isommalla panostuksella.

Tammikuussa YleX:llä starttaa maanantaista torstaihin kello 19–22 tuleva YleX Ilta: Kareisen Jani. Kyseessä on musiikkiohjelma, jossa tehdään yhdessä kuulijoiden kanssa Suomen viihdyttävintä iltaradiota.

YleX:n perjantai-illassa retroillaan 2000-luvun tanssimusiikin parissa Matti Airaksisen ja DJ Orionin vetämässä Disko2000-ohjelmassa kello 17–20. Suomen ja maailman konemusiikkikenttää laajasti kattava DJ Orionin kaksituntinen ohjelma siirtyy alkavaksi kello 20.

YleX on populaarikulttuuriin ja uusimpaan musiikkiin keskittyvä nuorisomedia, joka tavoittaa kuukausittain yli 600 000 radiokuuntelijaa. YleX tavoittaa verkossa lähes miljoona suomalaista joka viikko, YouTube-videot ylittivät miljoonan katselun ja kanavaa seuraa sosiaalisessa mediassa yli 200 000 fania.

YLE: Uudessa realitysarjassa etsitään merkkejä muinaisesta Suomesta

87b334565b1c842b002c9295d2a504c0
Menneisyyden metsästäjät suomalaisten aarteiden jäljillä

Menneisyyden metsästäjät on uusi dokumentaarinen realitysarja, jossa historian alkuhämärään syventynyt kuusihenkinen harrastajaryhmä etsii ja löytää uskomattomia aarteita maan alta. Metallinpaljastimia apunaan käyttävät digiajan tutkimusmatkailijat vievät katsojat syvälle Suomen historiaan, joka osoittautuu löytöjen perusteella taruja ihmeellisemmäksi.

“Onnistuimme Menneisyyden metsästäjien kuvausten yhteydessä löytämään useita ainutlaatuisia esineitä, jotka tuovat uutta tietoa alueiden historiasta ja täällä asuneiden ihmisten elämästä”, kertoo Reijo Hyvönen, yksi sarjan päähenkilöistä.

Ohjelmassa nähtävät löydöt, kuten hopea-aarteet, uskomattomat korut ja soturihautojen miekat avaavat katsojille tuhat vuotta suljettuna olleen oven Suomen historiaan, johon myyttiset merirosvot, julmat viikingit, kaukaiset kauppiaat sekä raivoisat ryöstäjät ovat jättäneet jälkensä.

Kahdeksanosainen sarja näyttää, minkälainen harrastus metallinetsintä on. Laji on kasvattanut viime vuosina suosiotaan, ja harrastajat ovat tehneet myös useita merkittäviä löytöjä.

Menneisyyden metsästäjät Yle TV1 tiistaisin klo 20 alkaen 10.1.2017
Kaikki sarjan jaksot julkaistaan Yle Areenassa 10.1.2017

Suomen tarinan jäljillä Ahvenanmaalta Hämeeseen

Menneisyyden metsästäjät etsivät merkkejä muinaisista ajoista eteläisessä Suomessa. He kaivavat muistoja rautakautisista kylistä Hauholla ja Valkeakoskella, metsästävät viikinkiaarteita Ahvenanmaalla ja etsivät todisteita vanhoista taruista Laukon kartanolla Vesilahdella ja Bosgårdin kartanolla Porvoossa. Muinaisia rahoja ja aseita etsitään aina Varsinais-Suomesta Päijät-Hämeeseen.

Harrastajaryhmän tavoitteena on löytää todisteita maamme muinaisista elintavoista ja suomalaisten arjesta historiaan jääneiden legendojen takaa. Minkälaista elämää Suomessa on rautakauden, viikinkien ja ristiretkien aikaan vietetty? Menneisyyden metsästäjät -sarja tuo Suomen historian monet kerrokset ja lähiympäristöstä löytyvät uskomattomat tarinat lähelle nykypäivää.

Ensi-iltadokumentti Viipuri 360 kokoaa Yle Teeman Viipuri-illan 3.1.2017

bc8a84bf5fbd168489376c93118c9c8c

Viipuri 360 on kokoelma tarinoita kaupungista, jonka nykyisyyden Suomi unohti.

Moni suomalainen ei tunne venäläisten Viipuria. Viipurin suomalainen historia tietysti tunnetaan, mutta maailmansodan jälkeinen todellisuus on tuttu vain rajantakaisilta kotiseutumatkoilta, joissa syötiin retkieväitä Vuoksen rannalla ja mentiin katsomaan vanhaa talonpaikkaa tai kaivoa. Muistojen Monrepos ja lounas Pyöreässä tornissa on monen Viipurin kävijän ainut kosketus kaupunkiin.

Muutaman kymmenen kilometrin päästä Suomen rajasta alkaa aivan uusi maailma, Karjalan kannas ja sen helmi, 1400-luvulta asti pystyssä pysynyt Viipurin kaupunki. Jo 1200-luvun lopulla Viipurin tiedetään olleen vilkas kauppapaikka. Siellä eri kerrokset elävät kaikessa rauhassa ajan hammasta vastustaen ja tavallinen viipurilainen kaiken tämän keskellä kuin vaivihkaa, omaa tarinaansa rakentaen. ”Imperiumissa on hyvä asua laidoilla, lähellä merta”, sanoo useampikin viipurilainen.

Viipurin historia on osa Suomen katkeraa menetysten historiaa, kadotettuja muistoja, kadonneita ihmisiä,  maailmansodan kärsimystä. Mutta miten elää nyky-Viipuri ja nykyviipurilainen? Millaista on rajakaupungin arki? Nykyään Viipurin kaduilla ei kerjätä, ei ole katulapsia, eikä prostituutiota, vaikka suomalaisten mielessä nämä kuvat istuvat tiukassa.

”On olemassa erityinen viipurilainen sielu, koska Viipuri on hyvin merkillinen, ei yhtään samanlainen kuin muut venäläiset kaupungit”, kuvailee Natalia Koveshnikova, yksi Viipuri 360 -dokumentin päähenkilöistä. Natalia on tyypillinen viipurilainen, monen kulttuurin sekoitus, täynnä mielipiteitä ja onnettoman rakastunut Viipuriin, sen vihreyteen, rajan läheisyyteen, vanhoihin kortteleihin. Dokumentti etenee episodimaisesti viipurilaisen arjessa ja juhlassa.

“Venäläisillä ja Venäjällä on erityinen paikka minun mielessäni ja puhun aina ja kaikkialla Venäjän moniulotteisuudesta, yrittäen ymmärtää ja oppia lisää”, sanoo Viipuri 360 -dokumentin ohjaaja Maria Seppälä. “Viipurissa minua kiehtovat eri kerrostumat ja tavallisten viipurilaisten arki, kaupungin jossa kaikki ovat muualta tulleita, kaikki omalla tavallaan muukalaisia”, sanoo Seppälä. Hänen omatkin juurensa ulottuvat miltei Viipuriin saakka: Seppälän isoisä, ukko, kuten Antti Hinkkasta aina kutsuttiin, karkasi 16-vuotiaana Karjalasta, Simpeleeltä, Viipuriin. Antilla ei ollut yhtään rahaa ja housunpolvet puhki hän kulki nälkäisenä Viipurin katuja pyytäen kolikkoa sieltä, toista täältä. Myöhemmin hän avioitui Alma Revon kanssa, Alma oli samasta pitäjästä, ja kihlajaiskuva otettiin Viipurissa, sen ajan itä-Suomen tärkeimmässä kaupungissa.

Ohjaus ja käsikirjoitus: Maria Seppälä
Kuvaaja: Antti Lempiäinen
Tuottaja: Pertti Ylikojola
Tuotanto: Yle Kulttuuri 2017

Viipuri 360 Yle Teemalla 3.1.2017 kello 21.
Viipuri 360 -dokumenttia täydentävät Yle Teemalla:

Klo 20
Mie maksan! Lallukan perintö
Lallukan talo, Viipurin kirjasto ja Lallukan taiteilijakoti syntyivät Juho ja Maria Lallukan perintönä. Karjalaiset Lallukat olivat itsenäistyvän Suomen merkittäviä kauppiaita ja taidemesenaatteja.
Ohjaus: Lisa Hovinheimo.

Klo 22.15 alkaen
Vanha Viipurimme (1940)
Kovaosaisen Karjalan ilon ja surun kaupunki. Ohjelmassa esitellään 1930-luvulla kuvattua Viipuria. Neuvostoliitolle menetettyä Karjalaa muisteltiin lukuisissa välirauhan ajan lyhytelokuvissa.

Dokumenttiprojektin historiankirja: Wiipurini (1992)
“Kuinka minä kokisin syntymäkaupunkini puolen vuosisadan jälkeen? Mitä muistoja Wiipuri minussa herättäisi? Mitä 8-vuotiaana kaupungin jättänyt voisi muistaa?” Ohjaus: Eeli Aalto

Hetket jotka jäivät (2006)
Arkkitehtipariskunta Ragnar ja Martta Ypyä, eli Y ja Mirri, aloittivat Viipurissa 1938 uuden harrastuksen, kaitafilmaamisen. Pia Andellin elokuva vuodelta 2006 kertoo parin tarinan Y:n ja Mirrin taltioimin kuvin.
Ohjaus: Pia Andell

Pikku Kakkonen täyttää 40 vuotta 11.1. – juhlavuosi kutsuu mukaan leikkiin!

d9c1b94b83a982b3d04154f261050505
Pikku Kakkonen täyttää 40 vuotta 11.1.2017. Juhlavuosi näkyy Pikku Kakkosen ohjelmistossa ja tekemisessä koko vuoden. Lauantaiaamut uudistuvat synttäriviikolla, kun 14.1. nähdään ensimmäistä kertaa Pikku Kakkosen Seikkalukone. Pikku Kakkosen valokuvanäyttely ilahduttaa halki Suomen koko vuoden ajan, ja Alli Haapasalon ohjaama dokumentti Postilokero 347 – Pikku Kakkosen tarina kokoaa yhteen rakastetun ohjelman 40-vuotisen historian.

Juhlavuosi alkaa keskiviikkona 11.1., kun Pikku Kakkonen kutsuu koko Suomen onnittelemaan 40-vuotiasta sankaria laulamalla kello 14.00 yhteen ääneen Pikku Kakkosen postilaulun. Lisäksi illan Pikku Kakkosessa on luvassa juhlahumua.

Postilokero 347 – Pikku Kakkosen tarina Yle TV2:ssa 11.1. klo 19

Syntymäpäivänä ensi-iltansa saa Ylen lasten ja nuorten toimituksen tuottama dokumentti Postilokero 347 – Pikku Kakkosen tarina. Se kertoo ohjelman värikkäistä vaiheista ja erilaisista suomalaisista, joiden elämään ohjelma on lähtemättömästi vaikuttanut. Dokumentin on käsikirjoittanut ja ohjannut Alli Haapasalo.

Pikku Kakkosen seikkailukoneen matkaan hypätään lauantaina 14.1.

Pikku Kakkosen lauantaiaamut uudistuvat. 40-vuotisjuhlan kunniaksi avaamme studion ovet ja kutsumme lapset mukaan leikkiin. Pikku Kakkosen uusi hahmo Heppu polkaisee seikkailukoneen käyntiin ja vie lapset mukaan seikkailupolulle. Seikkailuseurana ovat Pikku Kakkosen tutut juontajat ja uusi studio-orkesteri.

Hepun reppuun on pakattuna varusteet tilanteeseen jos toiseenkin. Kun seikkailukone paljastaa kartan, matka voi alkaa leikkien, laulaen ja hauskoja tehtäviä suorittaen. Tehtävien välit kuljetaan reippaasti liikkuen. Jotta loppuyllätys paljastuisi, tarvitaan taas seikkailukoneen ja lasten apua. Seikkailukartat julkaistaan osoitteessa yle.fi/lapset sekä Pikku Kakkosen Pinterestissä, niin että lapsi voi jatkaa leikkiä kotona.

14.1. esiintyjät: Heppu (Jaakko Loukkola), juontajat Veera Degerholm ja Tuomo Rannankari sekä muusikot Janne Ali-Vehmas ja Heli Kajo.

21.1. esiintyjät: Heppu, juontajat Veera Degerholm ja Tuomo Rannankari sekä muusikot Janne Ali-Vehmas ja Isa-Eerika Lehto.

Juhlavuonna luvassa monta leikkisää tapahtumaa

Juhlavuoden aikana Pikku Kakkonen on monessa mukana. Tammikuussa kaikki lapset saavat ideoida maailman parasta peliä. Parhaimpien ideoiden pohjalta toteutetaan uusi peli Pikku Kakkosen sovellukseen. Helmikuussa julistetaan Pikku Kakkosen postissa alkavaksi postimerkin suunnittelukilpailu. Tampereen elokuvajuhlilla katsellaan maaliskuussa nostalgisia lastenohjelmia valkokankaalta aikuisten iltanäytöksessä ja perheille suunnatuissa Minikino-näytöksissä.

Juhlavuoden valokuvanäyttely kiertää koko vuoden Suuren Lukuseikkailun matkassa ympäri Suomea vieraillen kahdeksalla paikkakunnalla. Ensimmäinen valokuvanäyttely nähdään maaliskuussa Tampereen Rullassa.

Toukokuussa Pikku Kakkosen postin postimerkkikilpailun voittajamerkki ja kilpailuun osallistuneet piirustukset ovat esillä Finlandia 2017 -filatelianäyttelyssä Tampere-talossa.

Juhlavuoden tapahtumien sarja huipentuu Rovaniemellä ja Oulussa, joissa kokoonnutaan kuulemaan juhlavuoden konsertteja lokakuun lopussa. Konsertit nähdään Pikku Kakkosessa joulukuun aikana.

Yle Areenaan nostalgiapaketti suosikkisarjoista

Juhlavuoden aikana Pikku Kakkosessa nähdään sympaattisia satuja, jännittäviä tarinoita ja sykähdyttäviä seikkailuita. Yhdessä nautitaan musiikista, tietoja ja taitoja antavista ohjelmista, sekä koetaan riemua uusia asioita opittaessa. Alkuvuodesta Pikku Kakkosen illoissa katsellaan aikakonetelevision kautta ohjelmanäytteitä menneiltä vuosikymmeniltä. Yle Areenaan kootaan nostalgiapaketti suosikkisarjoista.

Sosiaalisessa mediassa Pikku Kakkosen 40-vuotisjuhla kootaan tunnisteiden #pikkukakkonen40 ja #älälopetaleikkimistä ympärille.

YLE: Joulukalenteri: Jäätävä seikkailu jatkaa suosittujen hahmojen tarinaa

85f4414075b117edead154d2c0ad6831
Joulukalenteri: Jäätävä seikkailu jatkaa suosittujen hahmojen tarinaa

Vuonna 2014 esitetty Joulukalenteri: Porokuiskaajan arvoitus oli yksi Ylen kaikkien aikojen suosituimpia Joulukalentereita. Tänä vuonna nähtävä Joulukalenteri: Jäätävä seikkailu on suoraa jatkoa sille.

Ennennäkemättömän vauhdikkaassa, tietokone-efektein kohotetussa joulufantasiassa seikkaillaan tutun Korvatunturin ohella myös salaperäisessä jäälinnassa. Joulukalenterissa on ensimmäisen kerran myös tuoretta nettimateriaalia – lyhyitä, komediallisia pätkiä tarjoava Sherlokkisen Joulukalenteri on katsottavissa 1. joulukuuta alkaen päivittäin Yle Areenassa ja Pikku Kakkosen uudessa sovelluksessa.

Korvatunturilla on meneillään remontti ja järjestystä ylläpitää aivan väärään tehtävään valittu keksijätonttu Sherlokkinen (Vesa Vierikko). Koristetonttu Väinökkinen (Ville Majamaa) yrittää tehdä parhaansa kaiken sekasotkun keskellä, mutta Ylitontulla (Pirkka-Pekka Petelius) ei puolestaan ole mitään tekemistä. Ja Rekku-koira yrittää puhua kaikille järkeä. Jotain omituista on kuitenkin tekeillä, tavaroita häviää ja hajoaa ja tonttutyttö Pirpana (Kreeta Salminen) alkaa saada salaperäisiä viestejä metsän eläimiltä.

Sarjassa täysin uusia hahmoja näyttelevät Minttu Mustakallio ja Eero Ritala. Joulupukkina esiintyy puolestaan itse Esko Salminen.

Joulukalenteri: Porokuiskaajan arvoitus keräsi jouluna 2014 ruutujen ääreen puoli miljoonaa katsojaa päivässä ja ohjelma sai myös Venla-ehdokkuuden. Jäätävän seikkailun on käsikirjoittanut Porokuiskaajan arvoituksen tapaan lastenkirjailija Timo Parvela, ohjannut Lasten ja nuorten toimituksen Johanna Smith sekä tuottanut Juuso Räsänen.

Joulukalenteri: Jäätävä seikkailu esitetään joka päivä 1.–24.12. aamun ja alkuillan Pikku Kakkosen yhteydessä sekä iltaisin Yle TV2:ssa. Yle Areena 30 vrk.

YLE: Uudessa Norsunluukoira-sarjassa pelastetaan afrikannorsua sukupuutolta

c405bdbc8913540b68be9dd99b40f774

Seitsemänosainen Norsunluukoira-sarja on tarina unelmasta, eläinten oikeuksista ja kulttuurien yhteentörmäyksestä. Yle TV1:ssä tiistaisin 8.11. alkaen klo 20.00. Kaikki jaksot Yle Areenassa 8.11. klo 20.

Yle TV1:n uudessa Norsunluukoira-sarjassa rikostutkija Toni Lahtinen (s. 1976) jättää työnsä ja uhraa omaisuutensa lähteäkseen pelastamaan afrikannorsua sukupuutolta kouluttamansa norsunluukoira Rokan avulla.

Tansaniassa Tonin tehtävä on kaksijakoinen. Hän auttaa poliisin eliittijoukko NTSCIU:ta ja sen sisällä toimivaa erityistä iskuryhmää norsunluun salakuljettajien kiinnisaamisessa. Tämän lisäksi Toni kouluttaa Tansanian poliisin koirayksikössä tansanialaisia koiranohjaajia ja näille valitsemiaan koiranpentuja.

Toni on entisenä sotilaana ja poliisina vastuuntuntoinen suomalainen mies, jolle projektin onnistuminen on elämän ja kuoleman kysymys. Kun suomalainen jämptiys ja itä-afrikkalainen rentous kohtaavat on kulttuurien törmäys väistämätön tosiasia.

Keskiössä eläinten oikeudet

Ohjelmasarja kasvaa kuvaukseksi ruohonjuuritason kehitysyhteistyön ongelmista. Keskiössä ovat myös eläinten oikeudet, sillä perinteisesti eläinten asema afrikkalaisessa kulttuurissa on kurja. Lyöminen on yleinen koirankasvatusmenetelmä.

Toni Lahtinen on ylpeä siitä, mitä he ovat saaneet aikaan Tansaniassa.

“Koiriemme tekemä tuloksekas työ Tansanian erikoisjoukkojen johtamissa operaatioissa on huikea juttu mutta minulle henkilökohtaisesti vielä isompi juttu on se, että onnistuimme muuttamaan Tansanian Poliisikoirayksikön koirien kohtelua huomattavasti eläinystävällisempään suuntaan”, Lahtinen sanoo.

“Nyt siellä käytetään positiiviseen vahvistamiseen perustuvia koulutusmetodeja hakkaamisen sijasta. Yksikön henkilökunta on nyt myös koulutettu pitämään huolta koirista tavalla, joka kestää asioiden tarkastelun eläinsuojelullisesta näkökulmasta”, Lahtinen jatkaa.

SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto luovutti Vuoden eläinsuojeluteko 2016 -palkinnon norsujen salametsästystä vastaan työskentelevälle Team Rokalle.

Salakuljettaja saadaan kiinni

Sarjan kuvaaja ja ohjaaja Tommi Ketonen kertoo, että on ollut hyvin palkitsevaa olla mukana tekemässä jotain näin merkittävää.

“Luontoa rakastavana ihmisenä järkytyin noin pari vuotta sitten kun ymmärsin, että afrikannorsu saattaa kadota maailmasta muutamissa vuosissa. Ahaa-elämyksen jälkeen lähdin etsimään mahdollisuutta tehdä aiheesta dokumenttia ja kuin ihmeen kaupalla löytyi heti Team Rokan projekti, jota lähdin välittömästi seuraamaan”, Ketonen kertoo.

Seurattavaa löytyi; Team Rokan projekti huipentuu, kun Rokka löytää todisteita koko Itä-Afrikan etsityintä rikollissyndikaattijohtajaa ja norsunluun salakuljettajaa ”Shetania” eli “Paholaista” vastaan.

“Se oli todella hienoa. On uskomatonta, että tulosta tuli niinkin paljon viisi kuukautta kestäneen kuvausjakson aikana. Olisi hyvinkin voinut olla mahdollista, että isomman tuloksen saamiseen menisi parikin vuotta”, Ketonen sanoo.

Norsunluukoira Yle TV1:ssä tiistaisin 8.11. alkaen klo 20.00. Kaikki jaksot Yle Areenassa 8.11. klo 20.

7 x 28 minuuttia. Tuotantoyhtiö Arkhimedeen Piste Oy. Ohjaaja, kuvaaja, tuottaja: Tommi Ketonen