Category Archives: Yleisradio

SuomiLOVE tulee taas – uusina solisteina nähdään Hanna Pakarinen ja Eva Louhivuori

2dceb678538d826e4fb686608803523d

SuomiLOVEn 6. tuotantokauden kuvaukset käynnistyvät maanantaina 24.9., ja uudet jaksot nähdään Ylen kanavilla joulukuusta alkaen. Juontajina jatkavat Jenni Pääskysaari ja Mikko Kuustonen, mutta LOVEbandissa puhaltavat uudet tuulet.

LOVEband vahvistuu alkavalla kuudennella kaudella upealla naisenergialla, kun Osmo Ikosen rinnalle kokoonpanoon liittyvät vahvaääninen Hanna Pakarinen sekä sielukas tulkitsija, Eva & Manu -duosta tuttu laulaja-lauluntekijä Eva Louhivuori.

“Viimeisen vuoden olen ollut pääasiassa kotona pienen pojan kanssa, mutta nyt on ihana palata takaisin työelämään näin hienon duunin myötä! LOVEband on ihan ”dream come true” ja superhienoa päästä laulamaan paljon upeita versioita lauluista näitten huippuammattilaisten kanssa! Tästä tulee niin kivaa”, hehkuttaa Hanna Pakarinen.

“Minulla on loputon tarve tutkia elämää: ihmisyyttä, kirjoittaa lauluja, esittää lauluja, tulkita tarinoita. Rakastan suomalaista musiikkia, ja olen haaveillut pääseväni esittämään vielä enemmän meidän kaikkien biisejä, meidän suomalaisten tarinoita. En pysty kuvittelemaan siihen luontevampaa ja kotoisampaa paikkaa kuin LOVEband. Ja kaiken lisäksi, saan upeat solistikollegat Osmon ja Hannan vierelleni”, iloitsee Eva Louhivuori.

Laulajatrion lisäksi LOVEbandin kokoonpanossa nähdään tuttuun tapaan kipparina Ako Kiiski ja jäseninä Aleksi AhoniemiJukka Eskola, Joonas KaikkoMikko KosonenVille NurmiLasse PiirainenAntti Rissanen, Lenni-Kalle Taipale sekä Kalle Torniainen.
Neljällä Kultaisella Venlalla palkitun SuomiLOVEn kuudes kausi käynnistyy Yle TV1:ssä ja Yle Areenassa lauantaina 21.12. klo 21.15. Kausi huipentuu päätöskonserttiin Helsingissä karkauspäivänä 29.2.2020.

Some Deep Story -dokumenttisarjan uusi kausi kertoo köyhyysrajan alapuolella elävistä suomalaisista

9c04aff0230a5e37cfc25136f5b999ad
Some Deep Story -dokumenttisarjan neljännellä kaudella sukelletaan köyhyyden maailmaan kolmen erilaisen tarinan kautta. Ohjaaja Sami Kieksi matkaa kameroineen ensin Raaheen ja sieltä Viitasaaren kautta pääkaupunkiseudulle.

Miltä näyttää köyhyys Suomessa vuonna 2019?

Raahessa asuvan työkyvyttömän ja kuntoutustuella elävän Sylvi-Helenan alamäki alkoi, kun hän tippui työelämästä fyysisten sairauksien takia. Rikkoutuneen suhteen jälkeen käteen jäi hometalo, josta on mahdotonta päästä eroon. Yhteiskuntajärjestelmän mielestä Sylvi-Helena on kuitenkin työkykyinen, vaikka hänellä on yhdeksän erilaista sairausdiagnoosia.

Viitasaarelainen kolmen lapsen yksinhuoltaja Sari taistelee köyhyyden tuomia haasteita vastaan. Sari käy täyspäiväisesti töissä ja saa työstään nettopalkkaa 1400 euroa kuukaudessa. Sillä Sarin on ruokittava itsensä lisäksi kolme lasta.

Pääkaupunkiseudulla köyhyydessä elävät ihmiset puolestaan seisovat ruokajonoissa ja painivat asunnottomuuden kanssa.

Lähes 700 000 suomalaista elää köyhyysrajan alapuolella
Suomi on ainoa EU-maa, jossa asunnottomuutta kokevien määrä laskee. Valtio, vapaaehtoiset, kunnat ja kansalaisjärjestöt ovat tehneet 1980-luvulta lähtien määrätietoisesti töitä asunnottomuuden vähentämiseksi. Mutta riittääkö se?

Tilastokeskuksen mukaan jo lähes 700 000 suomalaista elää köyhyysrajan alapuolella, joten aihe koskettaa monia henkilökohtaisesti. Dokumenttisarjassa annetaan ääni näille vähävaraisille ihmisille, informatiivisesti ja rehellisesti.

“Emme halua surkutella vähävaraisten ihmisten elämää vaan antaa näkökulmia katsojalle. Haluamme myös tavoittaa vaikuttajat, jotka voivat omalla työllään parantaa köyhyysrajan alapuolella elävien ihmisten asemaa yhteiskunnassa”, sanoo sarjan ohjaaja Sami Kieksi.

Kieksin mielestä pitää pyrkiä luomaan yhteiskuntajärjestelmä, joka kannustaa työn tekemiseen eikä kotiin jäämiseen: Ei ole kenenkään etu, että ihminen jää työttömäksi ja eristäytyy kotiin. Vähävaraisia on turha syyllistää työttömyydestä. Useat heistä haluavat töihin, mutta riittävän pitkiä työsuhteita ei ole tarjolla tai työn vastaanottaminen ei kannata.

Rahan puute voi johtaa syrjäytymiseen
“Jokainen voi itse miettiä, kannattaako lyhyttä pätkätyötä ottaa vastaan jos vaarana on menettää kaikki aiemmin saadut tuet pitkiksi ajoiksi. Tämän jälkeen pätkätyön aloittanut henkilö on huonommassa taloudellisessa tilanteessa kuin ennen pätkätyön aloittamista”, Kieksi sanoo.

Rahan puute voi johtaa sosiaalisten kontaktien vähenemiseen, häpeän tunteisiin ja syrjäytymiseen. Vähävaraisuudesta puhuminen kuohuttaa helposti myös sellaisten ihmisten tunteita, joilla rahahuolia ei ole.

“Kun omalla pankkitilillä on tarpeeksi rahaa, voi olla vaikea ymmärtää että vähävaraisella ihmisellä menee kaikki energia siihen kun hän miettii mitä seuraavana päivänä syödään. Toivon, että dokumenttisarja herättäisi asiallista ja rakentavaa keskustelua tästä tärkeästä aiheesta.”

Some Deep Story -dokumenttisarjan kaikki jaksot Yle Areenassa 2.10.2019. Yle TV1:ssä 4.10. alkaen perjantaisin noin klo 19.45.

Tässä ovat 8. kauden Sohvaperunat: Uusia kasvoja sekä paluun tekevä tuttu poppoo!

6db28e73984ad5a0e043125b5c99b3bb
Parhaan viihdeohjelman Kultaisella Venlalla jo kolme kertaa palkittu Sohvaperunat jatkuu uusin jaksoin perjantaina 6.9. Yle TV2:ssa ja Yle Areenassa. Kahdeksannella kaudella mukaan sohvisjoukkoon liittyvät helsinkiläiset Esko ja Jouko ja hämeenlinnalaiset Juha ja Markus – sekä paluun ohjelmaan tekevät lohjalaiset Eila, Minna ja Olli!

Sohvaperunoihin etsittiin alkukesästä 2019 uusia sohviksia ja kansa innostui. Hakemuksia tuli tuhansia! Koekuvausten kautta Ylen suosikkiohjelman kahdeksannelle kaudelle löydettiin jälleen uusia perunoita. Tässä he ovat!

Jouko ja Esko, Helsinki

11298115684a6d8279f8dd13b7ca6c09
Jouko ja Esko viettävät mukavasti eläkepäiviään Helsingissä. Päivät kuluvat Eskon puuhastellessa pihamaalla ja Jouko viihtyy lintu- ja luontoharrastuksen parissa. Telkkarista katsellaan mieluiten ajankohtais- ja asiaohjelmia, erilaiset realityt aiheuttavat lähinnä halun vaihtaa pikaisesti kanavaa. Tältä sohvalta ei mielipiteitä ja puhetta puutu!

Juha ja Markus, Hämeenlinna

f58a4d49f2ae845da1bbd4f24c654015

Sähköasentajakaverukset Juha ja Markus ovat tutustuneet alun perin alan opintojen parissa ja työskentelevät nykyään myös työparina. Sen lisäksi he viettävät aikaa yhdessä myös vapaa-ajallaan. Markus yrittää omien sanojensa mukaan harrastaa salilla käymistä, Juha ei edes yritä vaan liikkuu mieluiten fillarilla tai vesijetillä. Televisiosta seurataan rikossarjojen lisäksi urheilua ja erityisesti moottoriurheilu on kaverusten mieleen.

Eila, Minna ja Olli, Lohja

16dba51fed657e9adc047a30bbd4cf3b

Kausilla 2–6 mukana ollut Lohjan trio tekee kaivatun paluun Eilan uudelle keltaiselle nahkasohvalle! Räväkät ystävykset Eila ja Minna pääsevät jälleen elämään tunteella ohjelmien mukana, ja Minnan poika Olli osallistuu keskusteluun aina kun puhelimeltaan ehtii. Erityisesti musiikkiohjelmat ja kotimainen draama miellyttävät teatteriharrastajaleidejä, ja erilaisissa visailuissa Ollikin usein osallistuu taisteluun tositietäjän tittelistä. Mikäli telkkarista tulee urheilua, Olli kannustaa, Minna herkistyy ja Eila keskittyy entistä tarkemmin käsitöidensä maailmaan.

Mukana yhteensä 21 kokoonpanoa

Sohvaperunoiden 8. kaudella mukana jatkavat jo aiemmilta kausilta tutut oululaiset Linda ja Jani ja heidän poikansa Daniel ja Samuel sekä pariskunta Mici ja Maicci.

Turusta tv:tä katselevat sporttinen perhe Laura, Ville, Akseli ja Aamos sekä kaverukset Jussi-Pekka ja Jarno. Rovaniemeä edustaa tv:tä keittiössään katseleva aviopari Jorma ja Soile.

Helsingistä mukana ovat Lauttasaaren seniorikodin Ukkiskerhon jäsenet Henkka ja Åke, ystävykset Jari ja Sanna, pariskunta Jarno ja Perttu, kaverit Iida ja Nelli, bestikset Sanna ja Pinja, sisarukset Salli ja Teemu, ystäväkaksikko Monna ja Iris sekä pariskunta Inka ja Olli-Pekka.

Kaverukset Omar ja Mika jatkavat sohvaperunointia Espoossa ja ystävykset Tanja ja Sannis ja Sanniksen Ruusa-tytär Nousiaisissa. Mukana menossa jatkavat myös ranualaiset äiti ja tytär Marja ja Eija!

Riihimäellä tv:tä tuijottavat kaverukset Jani ja Simo sekä viisihenkinen perhe Susanna, Mika, Annika, Olivia ja Veera.

Sohvaperunoiden 8. tuotantokaudessa on 11 uutta jaksoa. Lisäksi 30.8. nähdään 7. kauden parhaista paloista koottu Best of -jakso.

Sohvaperunoiden uusi, 8. tuotantokausi alkaa perjantaina 6.9. klo 21.00 Yle TV2:ssa ja Yle Areenassa.

Kikka – tarina tähdestä – 20-osainen musiikkidraama Radio Suomessa 1.7.2019 alkaen

5c94cc39141ac5b9279a1fa5bab5f11b
Kikka eli Kirsi Sirén (1964–2005) oli yksi Suomen menestyneimmistä naisartisteista ja suosittu viihdyttäjä. Radio Suomen heinäkuussa kuullaan 20-osainen musiikkidraama, joka pohjautuu Kikan elämään ja uraan. Yle Draaman tuottaman sarjan jaksot lähetetään radiossa arkisin 1.- 26.7. klo 17.30. Yle Areenaan koko sarja tulee jo torstaina 27.6. ja on kuunneltavana 25.8. asti.

Kikka puhutti rohkeudellaan monia erityisesti 1990-luvulla, mutta kuka Kikka oikeastaan oli? Millaisen matkan hän kulki? Miksi hän antoi itsestään niin paljon julkisuudelle ja faneilleen? Miten Kikka luovi julkisen ja yksityisen elämän välillä? Saiko hän olla kokonainen itsensä oikeastaan koskaan?

– Minulla oli sellainen olo, että Kikan kohdalla menestystarina on jäänyt kertomatta, sanoo käsikirjoittaja Paula Salminen.

– Mielestäni on tärkeää tarkastella Kikan tarinaa lisää ja tuoda valoon tällainen suomalaisen musiikkimaailman toimija aina saman miehisen kaanonin rinnalle, Salminen toteaa ja lisää:

– Sarja ei missään nimessä ole totuus Kikasta. Se on tarina, yksi niistä.

Ohjaaja Minna Nurmelinin mukaan sarja kuvaa Kikkaa persoonana, jolla oli jo lapsena hyvin voimakas halu esiintyä, laulaa ja pukeutua näyttävästi.

– Nuorena aikuisena hän toteutti tätä itseilmaisun tarvetta tamperelaisessa yöelämässä ihan yksityishenkilönä ja sitten dj:nä, joka oli hänen ensimmäinen julkinen roolinsa. Laulajana hän löi läpi korostaen seksuaalisuuttaan iloisessa, positiivisessa hengessä ja jäi jollakin tapaa tämän roolin vangiksi yleisön ja tuotantotiimin paineesta, Nurmelin tiivistää.

Lue lisää käsikirjoittaja Paula Salmisen ja ohjaaja Minna Nurmelinin ajatuksia sarjan tekemisestä täällä.

Kikka – tarina tähdestä -musiikkidraama vie kuuntelijan Kikan vauhdikkaaseen maailmaan: hittibiisien tekoon Juha ja Ilkka Vainion kanssa, Syksyn sävelestä Euroviisukarsintoihin, keikoille Nivalasta Merikarvialle, Pukevasta Anttilaan, torille ja tv-ruutuun. Kikka oli unohtumaton ilmiö, mutta myös ihminen.

Käsikirjoitus: Paula Salminen
Ohjaus: Minna Nurmelin
Äänisuunnittelu: Jukka Herva ja Joonatan Kotila
Kikan roolissa Hanna Vahtikari.
Muissa rooleissa mm. Hanna Raiskinmäki, Emilia Sinisalo, Anna-Maija Tuokko, Tarja Heinula, Santeri Kinnunen, Aarni Kivinen, Salla Kozma, Juha-Pekka Mikkola, Tatu Mönttinen, Jarkko Pajunen, Jukka Peltola, Taisto Reimaluoto, Sirja Sauros, Pia Temisevä, Puntti Valtonen ja Kimi Vilkkula.

Lähetysajat:
Yle Radio Suomi maanantaista perjantaihin 1.7. – 26.7.2019 klo 17.30 ja toisena lähetyksenä klo 23.15. Kaikki jaksot kuunneltavissa Areenassa 27.6. – 25.8.2019.

Kikka-ilta Radio Suomessa torstaina 27.6.2019 klo 18.00. Illan aikana kuullaan mm. Kikan hittejä ja mielenkiintoisten vieraiden haastatteluja.

“Ja tänä iltana me tanssitaan, eikö nii! Ja kyllä, mää voin tän ihan sydämestäni sanoa: Mä haluun viihdyttää.”

KUNINKAALLISET: Prinssi Harryn ja Meghanin uunituore vauvadokumentti Ylelle – myös Archie mukana dokumentissa

9a3a91ed8cf6f78204c3cb600191c70f
Brittihovin supertähdet, Sussexin herttua Prinssi Harry ja herttuatar Meghan Markle, saivat ensimmäisen lapsensa toukokuussa. Uunituore dokumentti Harry ja Meghan: Ensimmäinen vauva julkaistaan Yle Areenassa lauantaina 1.6. ja esitetään Yle TV1:llä maanantaina 3.6. klo 19.

Harry ja Meghan: Ensimmäinen vauva kertoo pariskunnan yhteisestä tarinasta alttarilta heidän suuresti odotetun esikoispoikansa syntymään saakka. Dokumentissa nähdään kuvaa myös vastasyntyneestä lapsesta, Archie Harrison Mountbatten-Windsorista, sekä käsitellään kuninkaallisen vauvan tulevaa asemaa brittihovissa.

Uusi brittidokumentti raottaa verhoa prinssi Harryn ja Meghan Marklen elämästä viimeisen vuoden ajalta, kuninkaallisten häiden jälkeen ja raskauden aikana. Vajaan tunnin pituisessa dokumentissa haastatellaan parin läheisiä ystäviä, neuvonantajia, hovin sisäpiiriläisiä sekä asiantuntijoita, jotka pohtivat Meghanin ja Harryn elämää erityisesti vauvan syntymän jälkeen. Kuinka nuoren perheen ja brittihovin elämä muuttuu Archien myötä ja miten pariskunnan erilaiset taustat vaikuttavat lapsen kasvatukseen? Entä korjaako kuninkaallinen vauva Marklen perheen säröileviä välejä?

Tulevan vauva-arjen lisäksi dokumentissa tarkastellaan vastanaineiden arkielämää, heidän työtään kuninkaallisissa edustustehtävissä sekä Meghanin sopeutumista yhden maailman kuuluisimman naisen rooliin. Brittihovin uusimpana jäsenenä oleminen sekä vuosisatojen perinteisiin ja arvoihin sopeutuminen ei ole käynyt helposti, mikä on näkynyt etenkin brittimedian otsikoissa. Ensimmäinen lapsi muuttaa vielä enemmän Meghanin elämää, josta pukeutumista, käyttäytymistä ja puheita on jo hiottu radikaalisti.

Harry ja Meghan: Ensimmäinen vauva (Meghan & Harry: Baby Fever) -dokumentin viimeiset osuudet kuvattiin vauvan syntymän jälkeen, minkä ansiosta dokumentissa nähdään hieman materiaalia myös Harryn ja Meghanin esikoisesta Archiesta sekä pohditaan nuoren perheen lähitulevaisuutta, johon luultavasti kuuluu virallinen matka Meghanin synnyinmaahan Yhdysvaltoihin.

Dokumentin on tuottanut ITN, joka on kunnostautunut kuninkaallisten dokumentoinnissa. ITN on aiemmin julkaissut dokumentit Inside the Royal Wedding: Harry and Meghan sekä The Queen’s Green Planet.

Harry ja Meghan: Ensimmäinen vauva Yle Areenassa lauantaina 1.6. klo 06.00 ja TV1:llä 3.6. klo 19.00. Dokumentti on katsottavissa Areenassa 3 kk.

Eurovaalit huipentuvat Ylen kanavilla!

613d25fed982d2552a4af313bd320dd1

Europarlamenttivaalit järjestetään Suomessa sunnuntaina 26.5.2019. Ennakkoäänestys on käynnissä 15.–21.5.

Vaaleihin valmistaudutaan ja niitä käsitellään Ylen kanavilla viikolla 20 kattavasti puheenjohtajakeskusteluissa, pienpuoluetentteissä sekä tietysti itse vaalipäivän tulosillassa.

“Edellisissä eurovaaleissa vuonna 2014 vain noin kymmenen prosenttia Suomen 18–24-vuotiaista nuorista kävi äänestämästä. Tämä oli koko EU:n tasollakin matala tulos. Sama ryhmä suhtautuu kuitenkin EU:hun kaikkein myönteisimmin. Siksi haluamme nostaa esiin asioita, joissa EU:lla on tärkeä rooli – myös nuorille”, Ylen vaalisisältöjen päätuottaja Petri Kejonen sanoo.

Eurovaaleissa suomalaiset valitsevat 13 edustajaa Euroopan parlamenttiin. Ehdokkaita on 269. Jos et vielä tiedä, ketä äänestää, voit etsiä sopivaa ehdokasta Ylen vaalikoneella.

Eurovaalit 2019: Puheenjohtajakeskustelu

20.5. ja 21.5 Yle TV1 klo 21.00-22.00

Pystyykö Euroopan unioni ratkaisemaan ilmastokriisin? Kun Eurooppa puhuu muun maailman kanssa, kenen ääni kuuluu? Mitä EU-budjetilla pitäisi saada aikaan? Esimerkiksi näistä kysymyksistä väittelevät eduskuntapuolueiden puheenjohtajat eurovaaliviikon aluksi. Peräkkäisinä iltoina studiossa on Kirsi Heikelin haastettavana neljän eduskuntapuolueen puheenjohtajat. Ohjelma uusitaan tekstitettynä seuraavana päivänä.

20.5. studiossa Antti Rinne (sd.), Jussi Halla-aho (ps.), Petteri Orpo (kok.) ja Juha Sipilä (kesk.).

21.5. Pekka Haavisto (vihr.), Li Andersson (vas.), Anna-Maja Henriksson (r.) ja Sari Essayah (kd.).

Eurovaalit 2019: Pienpuolueet

22.5. Yle TV1 klo 21.00-23.00, Radio Suomi klo 20.03-21.00

Miltä näyttää Euroopan tulevaisuus ja mitä teemoja pienpuolueet nostavat esiin eurovaaleissa 2019? Pienpuolueiden tentti nähdään keskiviikkona 22.5. TV1:ssä klo 21-23. Pienpuolueiden puheenjohtajia tenttaa Jari Niemelä.

Radio Suomessa Pienpuolueiden tentti kuullaan samana päivänä 22.5. klo 20.03-21.00. Myös radion puolella puhetta johtaa Jari Niemelä.

Pienpuoluetentissä ovat mukana Katju Aro (Feministinen puolue), Tiina Sandberg (Suomen kommunistinen puolue), Petrus Pennanen (Piraattipuolue), Santeri Pienimäki (Eläinoikeuspuolue), Sami Kilpeläinen (Kansalaispuolue), Tea Törmänen (Liberaalipuolue), Marco de Wit (Suomen Kansa Ensin), Tiina Ahva (Sininen tulevaisuus) ja Paavo Väyrynen (Seitsemän tähden liike).

Eurovaalit 2019: Suuri puheenjohtajatentti

23.5. Yle TV1 klo 21.00-23.00

Eduskuntapuolueiden puheenjohtajat kohtaavat viimeisessä suorassa vaalikeskustelussa ennen eurovaaleja Yle TV1:ssä klo 21.00-23.00. Keskustelun juontavat Heli Suominen ja Robert Sundman.

Eurovaalit huipentuvat tulosiltaan 26.5.

Tulosilta 26.5. Yle TV1:ssä klo 19.30 alkaen, Radio Suomi klo 19.50

Eurovaalien tulos ratkeaa suorassa tulosiltalähetyksessä, kun Eurooppa laskee ääniään ja uusien europarlamentaarikkojen nimet selviävät.

Olemme mukana kotimaisten puolueiden vaalivalvojaisissa ja keräämme kommentit uusilta mepeiltä ja puolueiden puheenjohtajilta. Lisäksi Ylen kirjeenvaihtajat ja avustajat välittävät vaalitunnelmia eri puolilta Eurooppaa.

Juontajat Matti Rönkä ja Susanna Turunen analysoivat eurovaalien tulosta politiikan erikoistoimittaja Ari Hakahuhdan ja Ylen vaaliasiantuntija Sami Borgin sekä studiovieraiden kanssa.

Matti Röngän studiovieraina ovat Elina Kestilä-Kekkonen (valtio-opin professori, Turun yliopisto) ja Antti Ronkainen (väitöskirjatutkija, valtio-oppi, Helsingin yliopisto).

Susanna Turusen haastateltavina ovat Juha Jokela (ohjelmajohtaja, Ulkopoliittinen instituutti), Emilia Palonen (yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto), Iida Laurila (varapuheenjohtaja, Eurooppanuoret), europarlamentaarikot Liisa Jaakonsaari (SDP, S&D) ja Anneli Jäätteenmäki (Kesk., ALDE) sekä komissaari Jyrki Katainen (Kok.) ja Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn.

Eurovaalien tulosilta Radio Suomessa klo 19.50 alkaen. Juontajina Päivi Neitiniemi ja Aki Laine.

Uudet saavutettavuuden symbolit tv-ohjelmien alussa helpottavat palvelujen käyttöä – verkkosivu kokoaa yhteen Ylen tarjonnan erityisryhmille

39-5594285cc8068c0dc55
 Saavutettavuuden symbolit
Haluamme kiinnittää erityistä huomiota sisältöjemme saavutettavuuteen. Saavutettavuuden symbolit jokaisen televisio-ohjelman alussa kertovat palveluista, joita ohjelmaan liittyy. Julkaisimme myös uuden yle.fi/saavutettavuus -verkkosivun, johon on koottu yhteen kaikki Ylen erityisryhmille tärkeät palvelut.
Ylen tv-kanaville on tuotu uusia symboleita, jotka kertovat kulloinkin nähtävään ohjelmaan liittyvistä lisäpalveluista. Ohjelman alussa voi nähdä symbolit ääni-, kieli-, ja tekstitysvalinnoille.
“Julkisen palvelun tärkeimpiä velvoitteita on yrittää palvella kaikkia yhtäläisin ehdoin. Siksi meidän tulee huolehtia erityisryhmien palvelusta ja parantaa saavutettavuutta erilaisin uusin keinoin. Tässä onnistuminen lisää julkisen palvelun hyväksyttävyyttä myös suuren yleisön keskuudessa”, toteaa julkaisujohtaja Ismo Silvo.
Saavutettavuuden symbolien tarkoituksena on lisätä tietoa Ylen tarjoamista monipuolisista palveluista sekä auttaa ihmisiä löytämään paremmin niiden ääreen.
“Haluamme kertoa erilaisille yleisöille selkeämmin, miten palvelemme heitä. Lisäpalveluista hyötyvät myös monet muut kuin erityisryhmät. Esimerkiksi tekstitys voi auttaa lukemaan opettelevia lapsia sekä uuden kielen oppijoita”, sanoo kääntämisen ja versioinnin päällikkö Christoffer Forssell.
Ylen palveluihin erityisryhmille kuuluvat muun muassa käännös-, ohjelma- ja äänitekstitykset, kuvailutulkkaus, viittomakieliset sisällöt sekä vuodesta 2015 lähtien uutiset selkosuomeksi. Svenska Yle aloittaa uutisten tekemisen selkoruotsiksi radiossa syksyllä 2019.
Tietoa erityisryhmille suunnatuista palveluista on koottu yhteen uudelle yle.fi/saavutettavuus -verkkosivulle. Sivu julkaistaan myös ruotsiksi osoitteessa svenska.yle.fi/tillgänglighet.

24 tuntia Euroopassa – Megadokumentissa seurataan eurooppalaisten nuorten elämää, mukana myös suomalaisia

ddf3e07e95c7bfab4b19600603d7f4af

Yagmur Özberkan (vas.) ja Susani Mahadura.

24 tuntia Euroopassa on televisiohistorian suurimpia dokumentteja. Yksi kesäinen arkipäivä ja yö, kuusikymmentä erilaista ihmistä ja elämää. 25.-26.5. nähtävän megadokumentin selostajina suomalaisille ovat toimittajat Susani Mahadura ja Yagmur Özberkan.

Yle Teema ja Yle Areena esittävät Euroopan parlamenttivaalien viikonloppuna 25.–26.5.2019 massiivisen, koko vuorokauden mittaisen dokumentin, jossa seurataan aamukuudesta aamukuuteen yli 60 nuoren ja nuoren aikuisen elämää eri puolilla Eurooppaa.

Dokumentin päähenkilöt ovat millenniaaleja ja Z-sukupolvea, 15–30-vuotiaita Pohjois-Irlannista Donetskin tasavaltaan, Portugalista Saamenmaahan. Päähenkilöiden joukossa nähdään myös suomalaisia: kuhmolainen Ville sekä helsinkiläiset Loviisa ja Rakel.

24 tuntia Euroopassa on yksi televisiohistorian suurimpia dokumentteja. Se on itsenäinen jatko-osa aiemmin Teemalla nähdyille dokumenteille Berliini 24 tuntia (2009) ja Jerusalem 24 tuntia (2014). 24 tuntia Euroopassa on mittasuhteiltaan vielä suurempi, sillä se on kuvattu yhtä aikaa eri maissa 24 tunnin aikana keskikesällä 2018.

– On hienoa jatkaa slow televisionin perinnettä ja elää vuorokausi sisällä siinä Euroopassa, jonka tulevaisuudesta nyt päätetään, kertoo Yle Teeman ohjelmapäällikkö Marika Kecskeméti.

“Kysymykset tulevaisuudesta ja työllistymisestä yhdistävät eurooppalaisia nuoria”

Suomessa matkaoppaiksi retkelle ympäri Eurooppaa lähtevät toimittajat Susani Mahadura ja Yagmur Özberkan. He selostavat dokumentin ja jakavat myös omia tunteitaan ja ajatuksiaan dokumentin ihmisistä ja teemoista. Näin katsojat voivat elää ja kokea koko vuorokauden yhdessä heidän kanssaan.

– Dokkarissa kiinnostavinta ja sykähdyttävintä ovat ehdottomasti mitä erilaisemmat tyypit ja heidän tarinansa. Yksi todella huikea hahmo on kuhmolainen Ville. Hän on intohimoinen luontokuvaaja ja kainuulaisen kylänsä viimeinen nuori asukas. Ville elää aivan erilaisessa ympäristössä ja elämäntilanteessa kuin minä ja on jäänyt hyvin mieleen, hehkuttaa Özberkan.

Myös Mahaduralle monet dokumentin päähenkilöistä ovat jääneet mieleen.

– On ihanaa huomata samaistuvansa suomalaiseen nuoreen, joka haluaa vain kuvata metsässä eläimiä! Toisaalta on mahtava fiilistellä puolalaisia naisaktivisteja Martaa ja Nataliaa, jotka tekevät tinkimätöntä työtä naisten oikeuksien eteen, sanoo Mahadura.

Molemmat mainitsevat kiinnostaviksi hahmoiksi myös muun muassa Berenden kylässä asuvan Valerin, joka on kylänsä ainoa nuori ilman ystäviä sekä Ukrainan armeijan komentajan Oleksandrin.

– Valerin yksinäisyys vetää hiljaiseksi. Yksinäisyys on muutenkin iso ja tärkeä teema, kun puhutaan nuorista. Oleksandr taas on ollut jo kolme vuotta Itä-Ukrainassa ja viettää aikuistumisensa tärkeimpiä vuosia sotatantereella. Hänen tarinansa saa pohtimaan sitä, miten eri todellisuuksissa me oikeasti elämme ihan täällä Euroopassakin. Ja siitä huolimatta monet meistä eurooppalaisista nuorista kamppailevat ihan samojen asioiden kanssa maasta riippumatta. Kysymykset tulevaisuudesta ja esimerkiksi työllistymisestä yhdistävät meitä, miettii Mahadura.

24 tuntia Euroopassa näkyy myös verkossa. Osoitteessa yle.fi/teema julkaistaan juttuja ja kolumneja dokumentin teemoista lähetyspäivän lähestyessä. Somessa sisältöjä voi seurata Ylen kanavien lisäksi Mahaduran ja Özberkanin omilla Instagram-tileillä.

24 tuntia Euroopassa -suurdokumentti Yle Teemalla ja Yle Areenassa 25.-26.5. vuorokauden ympäri klo 06 alkaen. Dokumentti on katsottavissa Yle Areenassa 22.8.2019 saakka.

Eduskuntavaalien tulosilta Yle TV1:llä keräsi yli puolet suomalaisista Ylen kanaville

39-5468775c7d00a0ef86b
Eduskuntavaalit huipentuivat vaalien tulosiltaan sunnuntaina 14.4.2019. Tulosiltaa seurattiin Yle TV1:llä, Yle Femillä ja Yle Radio Suomessa, Yle Vegalla sekä Yle Areenan kautta.
Tulosilta myös viitottiin suorana.
Tulosilta Yle TV1 -kanavalla tavoitti kaikkiaan 2,7 miljoonaa katsojaa. Tulosillan  ensimmäisen osion keskikatsojamäärä TV1:ssä oli 1 041 000 ja toisen osion keskikatsojamäärä 1 005 000. Klo 20.30 uutislähetyksen keskikatsojamäärä oli 1 253 000.
Tulosiltalähetyksen katsotuin vartti oli klo 21.30–21.44, jolloin kanavalla oli 1 559 000 katsojaa. Ruotsinkielistä tulosiltaa seurasi keskimäärin 34 000 katsojaa. Tulosilta viitottuna sai Yle Areenassa 31 703 käynnistystä.
Yle Areenassa suoraa Eduskuntavaalit 2019 -lähetystä käynnistettiin illan aikana kaikkiaan 755 000 kertaa ja ruotsinkielistä lähetystä 63 500 kertaa. Samaan aikaan käydyllä jääkiekon naisten MM-loppuottelulla
oli Areenassa 744 166 käynistystä.
Sunnuntaina kello 20 Yle TV2:lla alkanutta naisten jääkiekkofinaalia seurasi illan aikana lähes 2,4 miljoonaa katsojaa. TV2:n finaalilähetyksen katsojakeskiarvo oli 723 000 silmäparia.
Yhteensä TV1:n vaalilähetystä ja TV2:n jääkiekkoa seurasi klo 21.30–23.00 yli kaksi miljoonaa suomalaista. Vaali-illan aikana Ylen tv-kanavien katsojakeskiarvo oli koko ajan yli miljoonan.
Ylen suomenkieliset vaalisisällöt saivat Yle Areenassa yhteensä 2 044 544 käynnistystä. Vaalipäivänä Areenaa katsottiin ulkomailta normaalia enemmän. Käynnistyksiä tuli Suomen ulkopuolelta 122 000, kun niitä tulee normaalisti noin 50 000.
Vaalikone ja Tulospalvelu keräsivät yhteensä 1,9 miljoonaa eri selainta. Vaalikone täytettiin loppuun asti yhteensä 1,4 miljoonaa kertaa ja Vaalikoneen sisällöissä vieraili kaikkiaan 1 659 000 eri selainta.
Tulospalvelussa on sunnuntai-illan ja maanantaiaamun aikana vierailtu 850 000 kertaa. Ruotsinkielistä tulospalvelua on avattu 515 000 kertaa.
“Ylen 14. maaliskuuta alkanut vaalikuukausi huipentui sunnuntain tulosiltaan. Tiukka kamppailu takasi erinomaiset katsoja-, kuulija- ja lukijaluvut Ylen sisällöille. Politiikka kiinnostaa. Laajassa ja perusteellisessa vaalijournalismissa Yle on yhteiskunnallisen tehtävänsä ytimessä”, sanoo Ylen Uutis- ja ajankohtaistoiminnan johtaja ja vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen.
Yle seurasi vaali-illan etenemistä eduskunnan Pikkuparlamentissa ja puolueiden omissa vaalivalvojaisissa. Eduskuntaan eri puolilta maata valittujen ihmisten tunnelmia kuultiin illan lähetyksissä.
Kevään vaaliohjelmilla ja muilla sisällöillä Yle halusi erityisesti tavoittaa nuoria, ensimmäistä kertaa äänestäviä, maahanmuuttajataustaisia ja vieraskielisiä äänioikeutettuja. Esimerkiksi ehdokkaat kutsuttiin nyt ensimmäistä kertaa selkokieliseen vaalipaneeliin.
“Yksi tavoitteemme oli nostaa äänestysprosenttia lisäämällä tarjontaa ja kohdentamalla sisältöjä muun muassa nuorille, maahanmuuttajille ja tekemällä sisältöjä selkosuomeksi, venäjäksi sekä englanniksi. Meitä luettiin, katseltiin ja kuunneltiin paljon, ja uskomme siihen, että olimme osaltamme nostamassa äänestysaktiivisuutta. Äänestysprosentti nousi edellisen kerran näin korkealle vuonna 1991”, sanoo Ylen vaalisisältöjen päätuottaja Petri Kejonen.

Talviurheilu innosti suomalaisia: Ylen Urheilustudio oli menestys

200769004-800x_
Kuva: Yle Kuvapalvelu / Jyrki Valkama
Eniten yleisöä keräsivät maastohiihdon ja naisten ampumahiihdon kilpailut. Yleisön kiittelemään talvilajien kokonaisuuteen satsataan isosti myös tulevina kausina.
Suomalaisten rakastamat talviurheilulajit olivat esillä Ylen kanavilla ennennäkemättömällä laajuudella syksystä kevääseen. Talven aikana nähtiin yhteensä noin 500 maastohiihdon, lumilautailun, yhdistetyn, mäkihypyn, alppihiihdon, freestylen ja ampumahiihdon kilpailua.
Eniten yleisöä keräsivät maastohiihdon ja naisten ampumahiihdon kilpailut, joita seurasi keskimäärin 532 000 katsojaa. Yksittäisistä maailmancup-lähetyksistä keskikatsojamäärältään suurimpaan suosioon ylsivät maastohiihdon Tour de Skin naisten kisan loppunousu (6.1.), jota seurasi 889 000 katsojaa, ja ampumahiihdon naisten yhteislähtökisa Ruhpoldingissä (20.1.), jota katsoi 867 000 henkilöä.
Seefeldin MM-hiihdoissa yllettiin vielä maailmancup-kisojakin parempiin katsojalukemiin. Peräti neljän Seefeldin kisalähetyksen katsojakeskiarvo rikkoi miljoonan katsojan rajan. Parhaimman katsojakeskiarvon keräsi sunnuntaina 24.2. käyty parisprintti, jonka katsojakeskiarvo oli 1 171 000. Yli miljoonan katsojan keskiarvoon yllettiin myös naisten 10 km perinteisen hiihtotavan kisassa sekä miesten 30 km yhdistelmäkisassa ja 15 km perinteisellä.
Kaikkiaan eri lajien kisalähetyksiä oli peräti 314. Maailmancup-kisalähetysten katsojakeskiarvo oli 313 000, jolla pääsee käytännössä aina viikon kymmenen katsotuimman tv-ohjelman listalle. Talvikausi oli menestys myös verkossa.
“Teimme lähetyksiä uudella tavalla ja se näkyi katsojaluvuissa. Erityisen iloisia olemme siitä, että myös studio-osuudet pitivät katsojat otteessaan. Onnistuimme sisällöillämme tavoittamaan myös nuorempia ikäluokkia. Tästä on hyvä jatkaa kehitystyötä tuleville kausille”, sanoo Yle Tapahtumat ja Urheilun päällikkö Panu Pokkinen.
“Saimme erityisen hyvää palautetta studio-osuuksista: niitä tehtiin asiantuntevasti ja pilke silmäkulmassa. Asiantuntijamme Sami Jauhojärvi ja Kalle Palander etunenässä olivat todella suosittuja. Urheilijoista toimme esille uusia puolia esimerkiksi voimabiisien avulla. Lisäksi katsojien lähettämät WhatsApp-kysymykset ja kommentit tarjosivat uudenlaisen yhteyden yleisöön ja vaikuttivat myös sisältöön”, kertoo Urheilustudion päätuottaja Kristiina Kekäläinen.
Ylellä on sopimus talvilajien esittämisestä myös kahdelle seuraavalle kaudelle. Hiihtolajit jatkavat Ylen kanavilla siis entiseen tapaan ainakin näinä kausina.
1 2 3 10