Category Archives: Yleisradio

Eduskuntavaalien tulosilta Yle TV1:llä keräsi yli puolet suomalaisista Ylen kanaville

39-5468775c7d00a0ef86b
Eduskuntavaalit huipentuivat vaalien tulosiltaan sunnuntaina 14.4.2019. Tulosiltaa seurattiin Yle TV1:llä, Yle Femillä ja Yle Radio Suomessa, Yle Vegalla sekä Yle Areenan kautta.
Tulosilta myös viitottiin suorana.
Tulosilta Yle TV1 -kanavalla tavoitti kaikkiaan 2,7 miljoonaa katsojaa. Tulosillan  ensimmäisen osion keskikatsojamäärä TV1:ssä oli 1 041 000 ja toisen osion keskikatsojamäärä 1 005 000. Klo 20.30 uutislähetyksen keskikatsojamäärä oli 1 253 000.
Tulosiltalähetyksen katsotuin vartti oli klo 21.30–21.44, jolloin kanavalla oli 1 559 000 katsojaa. Ruotsinkielistä tulosiltaa seurasi keskimäärin 34 000 katsojaa. Tulosilta viitottuna sai Yle Areenassa 31 703 käynnistystä.
Yle Areenassa suoraa Eduskuntavaalit 2019 -lähetystä käynnistettiin illan aikana kaikkiaan 755 000 kertaa ja ruotsinkielistä lähetystä 63 500 kertaa. Samaan aikaan käydyllä jääkiekon naisten MM-loppuottelulla
oli Areenassa 744 166 käynistystä.
Sunnuntaina kello 20 Yle TV2:lla alkanutta naisten jääkiekkofinaalia seurasi illan aikana lähes 2,4 miljoonaa katsojaa. TV2:n finaalilähetyksen katsojakeskiarvo oli 723 000 silmäparia.
Yhteensä TV1:n vaalilähetystä ja TV2:n jääkiekkoa seurasi klo 21.30–23.00 yli kaksi miljoonaa suomalaista. Vaali-illan aikana Ylen tv-kanavien katsojakeskiarvo oli koko ajan yli miljoonan.
Ylen suomenkieliset vaalisisällöt saivat Yle Areenassa yhteensä 2 044 544 käynnistystä. Vaalipäivänä Areenaa katsottiin ulkomailta normaalia enemmän. Käynnistyksiä tuli Suomen ulkopuolelta 122 000, kun niitä tulee normaalisti noin 50 000.
Vaalikone ja Tulospalvelu keräsivät yhteensä 1,9 miljoonaa eri selainta. Vaalikone täytettiin loppuun asti yhteensä 1,4 miljoonaa kertaa ja Vaalikoneen sisällöissä vieraili kaikkiaan 1 659 000 eri selainta.
Tulospalvelussa on sunnuntai-illan ja maanantaiaamun aikana vierailtu 850 000 kertaa. Ruotsinkielistä tulospalvelua on avattu 515 000 kertaa.
“Ylen 14. maaliskuuta alkanut vaalikuukausi huipentui sunnuntain tulosiltaan. Tiukka kamppailu takasi erinomaiset katsoja-, kuulija- ja lukijaluvut Ylen sisällöille. Politiikka kiinnostaa. Laajassa ja perusteellisessa vaalijournalismissa Yle on yhteiskunnallisen tehtävänsä ytimessä”, sanoo Ylen Uutis- ja ajankohtaistoiminnan johtaja ja vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen.
Yle seurasi vaali-illan etenemistä eduskunnan Pikkuparlamentissa ja puolueiden omissa vaalivalvojaisissa. Eduskuntaan eri puolilta maata valittujen ihmisten tunnelmia kuultiin illan lähetyksissä.
Kevään vaaliohjelmilla ja muilla sisällöillä Yle halusi erityisesti tavoittaa nuoria, ensimmäistä kertaa äänestäviä, maahanmuuttajataustaisia ja vieraskielisiä äänioikeutettuja. Esimerkiksi ehdokkaat kutsuttiin nyt ensimmäistä kertaa selkokieliseen vaalipaneeliin.
“Yksi tavoitteemme oli nostaa äänestysprosenttia lisäämällä tarjontaa ja kohdentamalla sisältöjä muun muassa nuorille, maahanmuuttajille ja tekemällä sisältöjä selkosuomeksi, venäjäksi sekä englanniksi. Meitä luettiin, katseltiin ja kuunneltiin paljon, ja uskomme siihen, että olimme osaltamme nostamassa äänestysaktiivisuutta. Äänestysprosentti nousi edellisen kerran näin korkealle vuonna 1991”, sanoo Ylen vaalisisältöjen päätuottaja Petri Kejonen.

Talviurheilu innosti suomalaisia: Ylen Urheilustudio oli menestys

200769004-800x_
Kuva: Yle Kuvapalvelu / Jyrki Valkama
Eniten yleisöä keräsivät maastohiihdon ja naisten ampumahiihdon kilpailut. Yleisön kiittelemään talvilajien kokonaisuuteen satsataan isosti myös tulevina kausina.
Suomalaisten rakastamat talviurheilulajit olivat esillä Ylen kanavilla ennennäkemättömällä laajuudella syksystä kevääseen. Talven aikana nähtiin yhteensä noin 500 maastohiihdon, lumilautailun, yhdistetyn, mäkihypyn, alppihiihdon, freestylen ja ampumahiihdon kilpailua.
Eniten yleisöä keräsivät maastohiihdon ja naisten ampumahiihdon kilpailut, joita seurasi keskimäärin 532 000 katsojaa. Yksittäisistä maailmancup-lähetyksistä keskikatsojamäärältään suurimpaan suosioon ylsivät maastohiihdon Tour de Skin naisten kisan loppunousu (6.1.), jota seurasi 889 000 katsojaa, ja ampumahiihdon naisten yhteislähtökisa Ruhpoldingissä (20.1.), jota katsoi 867 000 henkilöä.
Seefeldin MM-hiihdoissa yllettiin vielä maailmancup-kisojakin parempiin katsojalukemiin. Peräti neljän Seefeldin kisalähetyksen katsojakeskiarvo rikkoi miljoonan katsojan rajan. Parhaimman katsojakeskiarvon keräsi sunnuntaina 24.2. käyty parisprintti, jonka katsojakeskiarvo oli 1 171 000. Yli miljoonan katsojan keskiarvoon yllettiin myös naisten 10 km perinteisen hiihtotavan kisassa sekä miesten 30 km yhdistelmäkisassa ja 15 km perinteisellä.
Kaikkiaan eri lajien kisalähetyksiä oli peräti 314. Maailmancup-kisalähetysten katsojakeskiarvo oli 313 000, jolla pääsee käytännössä aina viikon kymmenen katsotuimman tv-ohjelman listalle. Talvikausi oli menestys myös verkossa.
“Teimme lähetyksiä uudella tavalla ja se näkyi katsojaluvuissa. Erityisen iloisia olemme siitä, että myös studio-osuudet pitivät katsojat otteessaan. Onnistuimme sisällöillämme tavoittamaan myös nuorempia ikäluokkia. Tästä on hyvä jatkaa kehitystyötä tuleville kausille”, sanoo Yle Tapahtumat ja Urheilun päällikkö Panu Pokkinen.
“Saimme erityisen hyvää palautetta studio-osuuksista: niitä tehtiin asiantuntevasti ja pilke silmäkulmassa. Asiantuntijamme Sami Jauhojärvi ja Kalle Palander etunenässä olivat todella suosittuja. Urheilijoista toimme esille uusia puolia esimerkiksi voimabiisien avulla. Lisäksi katsojien lähettämät WhatsApp-kysymykset ja kommentit tarjosivat uudenlaisen yhteyden yleisöön ja vaikuttivat myös sisältöön”, kertoo Urheilustudion päätuottaja Kristiina Kekäläinen.
Ylellä on sopimus talvilajien esittämisestä myös kahdelle seuraavalle kaudelle. Hiihtolajit jatkavat Ylen kanavilla siis entiseen tapaan ainakin näinä kausina.

TV-trivia kunniaan! Hyvät katsojat jatkuu toiselle kaudelle

eb99f6f6b816f3a5d7ab0f76d3a71e20
Tietokilpailu sekä kotimaisen että kansainvälisen television maailmasta, Hyvät katsojat, palaa ensi syksynä televisioon toisen tuotantokauden jaksoin jälleen Marco Bjurströmin johdolla. Visailemassa nähdään suomalaisten suosikki-tv-kasvoja niin tämän päivän ohjelmista kuin takavuosien klassikoista. Yleisöhaku kuvauksiin alkaa tänään.

Kaikkien tuntemat tv-ohjelmat, kulttisuosikit ja rakastetut televisioklassikot ansaitsemaansa valokeilaan nostava Hyvät katsojat jatkuu ensi syksynä. Hyväntuulisessa tietokilpailussa kotimaisen television tähdistä muodostuvat joukkueet kisaavat toisiaan vastaan Marco Bjurströmin esittäessä kysymyksiä tv-ohjelmista ja niiden esiintyjistä. Tällä kaudella nähdään muun muassa Tenavatähti-suosikkien, Syksyn sävel -voittajien, posselaisten, tosielämän ja fiktiomaailman tv-lääkäreiden, Kivikasvojen, Idols-tuomareiden sekä luonto-ohjelmien kasvojen muodostamia joukkueita. Myös kotikatsomoissa päästään jälleen testaamaan tv-tietoutta: katsojat voivat osallistua kisaan yle.fi-sovelluksesta löytyvän Hyvät katsojat -kotipelin avulla.

Formaattia on kehitetty ensimmäisestä kaudesta selkiyttämällä kilpailukierroksia pitämällä parhaat palat mukana. Joukkueet kisaavat niin tietovisakysymysten kuin tunnusmusiikkien, kuvien ja rekvisiittojen parissa. Kierroksia pelataan tuttuun tapaan eri aihealueissa, ja tällä kaudella myös elokuvat on lisätty kategorioihin.

“Kun sain kuulla, että Yle toivoo Hyvät katsojat -ohjelmasta uutta kautta, niin ensimmäinen tunteeni oli suuri riemu! Kuvatessamme ensimmäistä kautta oli koko prosessi silkkaa iloa ja hyvää mieltä rennon hauskojen vieraiden kanssa, joten olen valtavan otettu siitä, että saamme jalostaa ohjelmaa ja tätä formaattia edelleen. On kutkuttavaa heittäytyä Hyvät katsojat 2.0 -version pariin. Kaiken keskiössä on edelleen television taikamaailma ja eniten odotan erilaisten ja eri-ikäisten TV-legendojen ainutlaatuisia kohtaamisia hauskan, leikkimielisen kilpailun äärellä – knääppylää unohtamatta!”, Bjurström intoilee samalla viitaten viime kaudella lanseeraamaansa uutuussanaan.

Pärjäävätkö kotimaiset tv-tähdet omassa elementissään? Se selviää ensi syksynä, kun Hyvät katsojat palaa televisioon. Hyvät katsojat on kotimainen, Endemol Shine Finlandin ja Ylen yhdessä kehittämä formaatti.

Yleisöhaku avattu

Katsojilla on ainutlaatuinen mahdollisuus päästä suomalaisen tv-viihteen ytimeen, sillä Hyvät katsojat -ohjelman studioyleisöhaku on avattu. Jaksot kuvataan Helsingissä 20.-29.5. välisenä aikana ja yleisöön otetaan niin pieniä kuin isompiakin ryhmiä.

Yleisöilmoittautumiset ja tiedustelut:
Veera Kulmala
veera.kulmala@endemolshine.fi
040 183 9841

Eduskuntavaalit huipentuvat tulosiltaan Ylen kanavilla 14.4.

bb0f59b99f9f6b651549bb839aeb2713

Eduskuntavaalit järjestetään 14.4.2019. Viimeinen viikko ennen vaalien tulosiltaa alkaa Radio Suomen vaalitentilä ja jatkuu täydellä teholla vaalipäivään ja ylikin.

Radio Suomen Suuri vaalitenttipäivä maanantaina 8.4.

Valtakunnallinen tentti kuullaan Radio Suomen keskipäivässä kello 10.40 – 12.00
Vaalipiirittäiset tentit ovat vuorossa Radio Suomen illassa aluelähetyksinä kello 18.00 – 20.00. Poikkeuksena Helsingin vaalipiiri, jonka tentti lähetetään aluelähetyksenä kello 16.10 – 18.00.

Kaksikielinen vaalikeskustelu Yle Fem ma 8.4. klo 20 – 21.30

Yhdeksän eduskuntapuolueen puheenjohtajat ottavat yhteen Svenska Ylen kaksikielisessä vaaliväittelyssä. Puheenvuoroja jakavat Jonna Nupponen ja Marianne Sundholm.

Yle Puheen vaalitentit

Yle Puheen Politiikkaradion puheenjohtajien vaalitentit jatkuvat 12.4. saakka. Tenttijöinä toimittajat Tapio Pajunen ja Linda Pelkonen.

Tenttijärjestys:

Ma 8.4. Pekka Haavisto (vihr.)

Ti 9.4. Sari Essayah (kd.)

Ke 10.4. Jussi Halla-aho (ps.)

To 11.4. Petteri Orpo (kok.)

Pe 12.4. Sampo Terho (sin.)

Teemakeskustelu työstä ja sen merkityksestä 9.4.

Miten entistä suurempi osa suomalaisista saadaan töihin? Millaisia keppejä ja porkkanoita tarvitaan työn murroksen keskellä? Yhdeksän aihepiiriin perehtynyttä eduskuntavaaliehdokasta keskittyy työn ja toimeentulon kysymyksiin puolentoista tunnin ajan. Juontajina Sanna Savikko ja Jyrki Hara. Teemakeskustelu nähdään samaan aikaan viitottuna Yle Areenassa

Yle Vaalisohva Remix

Mistä Yle Vaalisohvilla keskusteltiin? Suomalaiset kutsuivat eduskuntavaaliehdokkaita koteihinsa puhumaan politiikkaa. Kokosimme herkullisimpia hetkiä kotisohvilta. Nyt sohvasurffataan Suomea laidasta laitaan. Vaalisohvan Remix -lähetys nähdään keskiviikkona 10.4. Yle TV1:ssä. Kaikki vaalisohvat löytyvät kokonaisina yle.fi/vaalit

Toinen suuri vaalikeskustelu Ykkösellä 11.4.

Yhdeksän eduskuntapuolueen puheenjohtajaa kohtaa suorassa, suuressa vaalikeskustelussa. Kaksi tuntia tiukkaa asiaa TV1:ssä klo 21 alkaen. Mikä puolueita erottaa? Mikä yhdistää? Mikä herättää keskustelua? Juontajina Seija Vaaherkumpu ja Sakari Sirkkanen. Seuraavan päivän uusinta nähdään viitottuna.

Nuoret keskustelevat Oodissa 

Nuorten vaalikeskustelu 12.4. on suora lähetys Helsingin Oodi-kirjastosta, ja sen juontavat Ylen Perjantai-ohjelmasta tuttu Rosa Kettumäki sekä Matti Riitakorpi Kioskista. Ohjelmassa on tiukkaa keskustelua puolueiden nuorisojärjestöjen puheenjohtajien kesken tulevaisuuden Suomen suunnasta. Nuorten vaalikeskustelu näkyy suorana TV1:ssä ja Yle Areenassa klo 21.00 – 22.30.

Tulosiltaan huipentaa vaalit ja vaaliohjelmiston

Vaalien tulokset summataan tulosillassa 14.4. Se nähdään Yle TV1:llä, Yle Femillä ja kuullaan Radio Suomessa ja Yle Vegalla. Tulosilta viitotaan suorana.

Eduskuntavaalien voittajat ja häviäjät selviävät suorassa lähetyksessä, kun puolueiden puheenjohtajat kokoontuvat yhteisiin valvojaisiin ja kommentoivat tulosta tuoreeltaan. Juontajat Matti Rönkä ja Piia Pasanen analysoivat eduskuntavaalien tulosta asiantuntijoiden ja studiovieraiden kanssa. Tulosilta on paikalla vaalijännityksen ytimessä eduskunnan Pikkuparlamentissa, puolueiden omissa valvojaisissa ja ääneen pääsevät myös läpimenijät eri puolilta maata.

Tulosilta 14.4. Yle TV1:ssä klo 19.30 alkaen, Radio Suomi klo 19.50, Yle Vega klo 19.52

Ylen aluetoimitukset seuraavat vaalituloksen valmistumista Radio Suomen ja Yle TV1:n tuloslähetysten osana sekä verkossa välittäen oman vaalipiirinsä tulokset ja tunnelmat.

Yle.fi seuraa ääntenlaskentaa ja vaalipäivän tapahtumia hetki hetkeltä. Sivustolta voi myös lukea teräviä analyyseja ja siirtyä Ylen tulospalveluun, jossa pääsee tarkastelemaan vaalitulosta monelta kantilta. Tulospalvelu kertoo reaaliajassa, ketkä ovat nousemassa eduskuntaan ja ketkä putoamassa, ja näyttää tulokset niin valtakunnan tasolla kuin yksittäisessä kunnassa tai kaupungissakin.

Niitä varten, jotka eivät jaksa valvoa vaali-iltaa, Aamu-tv, Ylen radiokanavat ja Yle.fi tarjoavat vaaleja seuraavana aamuna laajan koosteen tuloksesta ja vaali-illan dramaattisimmista hetkistä. Vaaleja analysoivat niin Ylen omat toimittajat kuin ulkopuoliset asiantuntijatkin.

Ruotsinkieliset vaalivalvojaiset su 14.4.2019 19.50 Yle Teema Fem

Ketkä voittavat, ketkä häviävät? Svenska Ylen ruotsinkielisissä vaalivalvojaisissa seurataan ääntenlaskentaa ja analysoidaan eduskuntavaalien tulosta vaaliasiantuntija Göran Djupsundin, poliitikkojen ja muiden studiovieraiden kanssa. Katsojat voivat lähettää kommentteja ja esittää kysymyksiä svenska.yle.fi-nettisivujen kautta. Toimittajat: Anna BäckCarin Göthelid ja Peik Österholm.

Muumilaakso ampaisi miljoonasarjaan jo ensimmäisellä esitysviikolla

MMN_key_image_landscape_v03FI-2000px-web-768x665
Suomalaiset ovat ottaneet uuden Muumilaakson vastaan erinomaisen hyvin. Sarjan ensimmäinen jakso on tähän mennessä saanut Yle TV2:ssa ja Yle Areenassa yhteensä 1,38 miljoonaa katsojaa.
 
Muumilaakso on yksi Ylen kaikkien aikojen satsauksista. Yle on myös sarjan ensimmäisenä tilaajana ollut mukana tuotannossa alusta asti.
“On hienoa nähdä, että haastava projekti on saatu laadukkaasti maaliin ja kiinnostusta sekä rahoitusta on löytynyt ympäri maailman. Sarjan hyvä vastaanotto lämmittää: rakastettu teos ja tunnetut muumihahmot ovat kova paikka taitavimmillekin tekijöille. Nyt tuntuu, että olemme kaikki onnistuneet erinomaisesti”, sanoo Ylen Luovat sisällöt -yksikön johtaja Ville Vilén.
Muumilaakson ensimmäinen jakso Pikku Myy tuli taloon julkaistiin Yle Areenassa / Arenanissa maanantaiaamuna 25.2. ja samana iltana Yle TV2:ssa, ruotsiksi Mumindalen esitettiin Yle Femillä 26.2.
Televisiossa suomenkielinen ensiesitys sai keskimäärin 597 000 katsojaa. Ensiesitysten ja uusintojen myötä ensimmäisen jakson kokonaiskatselu nousi tv:ssä muutamassa päivässä 1 188 000 lukemiin.
Yle Areenassa keskikatsojamäärä on ensimmäisen neljän päivän jälkeen jo lähes 200 000. Ensimmäiselle jaksolle on kertynyt Areenassa katseluita ennennäkemättömällä vauhdilla. Muumilaakso on kovaa kyytiä kirimässä Areenan kaikkien aikojen katsotuimmaksi sisällöksi.
“Ylen tv-esitysten ja Areenan yhteispeli toimii nyt erinomaisesti. On hienoa, että voimme tarjota suomalaisille, niin lapsille kuin aikuisillekin Tove Janssonin hengessä tehdyn huippusarjan, jonka jaksot ja kaudet karttuvat Yle Areenaan ja ovat katsottavissa vuosiksi eteenpäin”, Vilén sanoo.
Muumilaakso on ollut myös yksi viikon puheenaiheista. Sarjaa on kiitetty muun muassa upeasta, kolmiulotteisesta visuaalisuudesta, tuttuudesta ja tunnistettavuudesta mutta myös yllätyksistä ja hyvästä särmästä. Sarja kertoo maailmalle myös suomalaisen kulttuurin viestiä: luontokuvauksen ja animoitujen maisemien uskotaan houkuttavan myös kansainvälisiä katsojia.
Muumilaakso-sarjan tuotannosta vastaa suomalainen Gutsy Animations -yhtiö ja sarjan taiteellinen ohjaaja Marika Makaroff. Muumilaakson ohjaa Oscar®-palkittu Steve Box,  käsikirjoituksesta vastaavat Mark Huckerby ja Nick Ostler ja tuottaja on John Woolley.
Muumihahmojen ääninäyttelijöinä on joukko suomalaisia huippunimiä, ja sarjan alkuperäisestä musiikista vastaavat säveltäjät Pekka Kuusisto ja Samuli Kosminen. Lisäksi sarjan jokaisessa jaksossa kuullaan musiikkia kansainvälisiltä huippuartisteilta.

Ylen, MRP Matila Röhr Productionsin ja AJ Annilan ohjaama suurtuotanto Peacemaker vie katsojan keskelle rauhanneuvottelijoiden ja konfliktien ennennäkemätöntä maailmaa

74ece288309df6e6ed0c76dcd3b609b7

Ylen alkuperäissarja Peacemaker on trillerin sykkeellä etenevä poliittinen draamasarja rauhanneuvottelujen maailmasta, kansainvälisestä asekaupasta sekä valtaapitävien moniulotteisista suhteista Sarjan tarina sijoittuu Turkkiin, Syyriaan ja Espanjaan, ja se kuvataan suurimmaksi osaksi Kanariansaarilla ja Espanjassa. Sarjan tuottaa MRP Matila Röhr Productions (Johanna Enäsuo ja Marko Röhr), joka on kansainvälisissä tuotannoissa yksi Suomen kokeneimmista tuotantoyhtiöistä.

Peacemaker perustuu tuottaja Johanna Enäsuon ja käsikirjoittaja Eriikka Etholenin alkuperäistarinaan. ”Rauhanneuvotteluista kertovan draamasarjan luominen on vaatinut satoja tunteja taustatutkimusta ja apua politiikan asiantuntijoilta. Viimeisen kolmen vuoden aikana olemme käsikirjoittaja Eriikka Etholen kanssa rakentaneet laajan poliitikoista, yksityisistä turvallisuusalan ammattilaisista sekä YK:n kenttätyöntekijöistä koostuvan verkoston, joka on auttanut taustatyön teossa. Sarjan päähenkilöt ja heidän tarinansa ovat kuvitteellisia, mutta niiden inspiraationa ovat olleet oikeat ihmiset ja tapahtumat. Kirjoitusprosessin aikana Peacemakerin tiimi on todistanut, miten toisinaan totuus on fiktiota ihmeellisempää”, kertoo sarjan tuottaja Johanna Enäsuo.

Peacemaker on pohjoismaisten julkisien TV-kanavien (YLE, SVT, NRK, DR, RUV) yhteistyöprojekti sekä yksi Ylen kärkihankkeista. Sarja tuotetaan yhteistyössä kansainvälisten kumppaneiden kanssa ja on suunnattu kansainvälisille markkinoille sekä yleisölle. Sarjan 7, 7 miljoonan euron budjetti onkin huomattavasti keskimääräistä suomalaista draamasarjan budjettia suurempi. Sarjan kansainvälisestä myynnistä vastaa tanskalainen myyntiyhtiö REinvent Studios.

”Peacemaker on kunniahimoinen ja ainutlaatuinen kotimainen TV-sarja aiheen, tarinan ja myös tuotannon suhteen. Yle draama on ollut uteliaisuudella, ilolla ja ylpeydellä mukana Peacemakerin pitkäjänteisessä kehitystyössä. Harva sarja liikkuu luontaisesti maasta toiseen niin kuin suomalaisen Ann-Mari Koistisen vetämän rauhanneuvottelija-ryhmän työstä kertova Peacemaker, joka avaa kotimaisille ja kansainvälisille katsojille ennen näkemättömän draamallisen näyttämön”, toteaa Yle draaman päällikkö Jarmo Lampela.

Sarjan ohjaa visuaalisesta tyylistään ja epätavanomaisista aihevalinnoistaan tunnettu ja kansainvälisesti palkittu suomalainen ohjaaja AJ Annila (Ikitie, Sauna).

“Oli koukuttavaa lukea käsikirjoitus, joka avaa maailman ja ihmiset kansainvälisen politiikan ja rauhanneuvotteluiden taustoissa, takahuoneissa, neuvotteluissa ja kenttätyössä. Se tuntui jo valmiiksi kujanjuoksulta, hyvin mielenkiintoiselta trilleriltä, jossa päämääränä on maailma, joka olisi edes vähän oikeudenmukaisempi. Käsikirjoitus oli niin vaikuttava, että mukaan lähteminen oli ainoa mahdollisuus. Sama reaktio on tullut vastaan jokaiselta näyttelijältä, jotka ovat tekstin lukeneet. Tästä reaktiosta on ihanaa lähteä kuvauksiin”, kertoo Annila.

Sarjan näyttelijäkaarti on kansainvälinen. Pääosissa nähdään mm. suomalainen eturivin näyttelijä Irina Björklund (Ikitie, Sorjonen) sekä ruotsalaisista tv-sarjoista tunnettu Louise Peterhoff ( Blå Ögon, Silta) ja Kardo Razzazi (Arne Dahl, Alex). Merkittävissä rooleissa nähdään myös näyttelijöitä mm. Turkista, Ranskasta, Espanjasta ja Iso-Britanniasta. Sarjan lopulliset näyttelijävalinnat julkistetaan myöhemmin keväällä.

“Peacemaker on paras sekä haastavin käsikirjoitus, jota olen päässyt tekemään. Haluan ohjata sarjan, joka on mahdollisimman todentuntuinen, sillä kriisit, joita sarja käsittelee ovat karmivan totta miljoonille ihmisille”, Annila lisää.

Peacemaker-sarjan kuvaukset alkavat huhtikuussa 2019 Kanariansaarilla ja alustava esitys on suunniteltu syksylle 2020.

Suomalaiset eturivin näyttelijät tähdittävät Pikku Kakkosen tammikuussa alkavaa uutta lastensarjaa

Lelumesta_KuvaPetteriLappalainen_VT-Ricu(Eero Ritala)Lelu-Lea(Noora Dadu)Roboassari(Aksa Korttila)

Laura Joutsin ohjaama ja Harri Veistisen käsikirjoittama Lelumesta on uusi mainio lastensarja, joka alkaa Pikku Kakkosella 6.1. sunnuntaiaamuisin.  Laadukkaan sarjan rooleissa nähdään mm. Tommi KorpelaKaarina HazardHannu-Pekka BjörkmanJussi VatanenVilma MelasniemiMarc GassotMilla VirtanenSanttu KarvonenSamuli NiittymäkiTume UusitaloRiku Virtanen ja Timo Ruuskanen. Kymmeneosaisessa sarjassa käsitellään ihmiselon ja arjen ongelmia laajalti ja suurella lämmöllä. 

Lelukaupassa työskentelevät liukas myyjä Ricu (Eero Ritala) sekä lelunkeksijä Lelu-Lea (Noora Dadu). Sarjan jokaisessa jaksossa kauppaan putkahtaa mielenkiintoinen uusi asiakas erityisen pulman kanssa. Ongelma ratkaistaan mielikuvitusta käyttäen yhdessä lelurobotin (Aksa Korttila) kanssa. Kaupan asiakkaiksi ilmestyvät mm. avaruuteen suuntaava astronautti, Rouva Presidentti, supersankari Keskinkertaisuusmies, taikuri, kokki ja rallikuski.  

Lelumestan on Pikku Kakkoselle tuottanut Kaiho Republic.

Tutkimusmatka suomalaisten metsäläisyyteen alkaa – mukana mm. Kauko Röhkä ja Teemu Keskisarja

07bacec22eb6d62f945ee2138e86af65

Suomi on Euroopan metsäisin maa. Mihin kaikkeen metsä on Suomessa ja suomalaisuudessa vaikuttanut?

Suomi on metsäläinen -sarjassa etsitään vastausta tuohon kysymykseen. Sarjassa lähdetään tutkimusmatkalle “metsäläisyyteen” ja tarkastellaan metsien vaikutusta Suomeen ja suomalaisuuteen ennen, nyt ja tulevaisuudessa. Kahdeksanosaisen sarjan juontaa aiemmista “Suomi on…” -sarjoista tuttu tietokirjailija Juhani Seppänen.

Metsä on kiistatta osa suomalaista identiteettiä. Se on ollut turvapaikka: sieltä on haettu suojaa. Se on ollut myös elannontuoja, metsästys- ja keräilykulttuureista tulevaisuuden uusiin teknologioihin.

Ja tietenkin sillä on ollut henkinen ulottuvuus, Kalevalasta nykytaiteeseen.

Euroopan köyhimpiin maihin 1800-luvun loppupuolella kuuluneen Suomen nousu hyvinvointivaltioksi osuu ajallisesti yhteen metsäteollisuuden nousun kanssa, eikä sattumalta. Metsät toivat rahaa ja vaurautta.

Metsien käytöstä on myös kiistelty niin kauan kuin metsiä on käytetty: mikä on oikea tapa käyttää metsiä ja kuinka paljon niitä pitäisi suojella?

Asiantuntijoina matkalla “metsäläisyyteen” toimivat muun muassa historioitsija Teemu Keskisarja, tutkija Jakob Donner-Amnell, muusikko Kauko Röyhkä, Metsähallituksen viestintäjohtaja Terhi Koipijärvi ja Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Paloma Hannonen.

Suomi on metsäläinen maanantaisin Yle TV1:ssä 14.1. klo 21.25 alkaen ja Areenassa joka maanantai jo aamulla. Tuotanto: Intervisio.

Yle muistaa 90 vuotta täyttävää Tellervo koivistoa 2.1. 2019

bb04e013cbc712a0823998957121ee95

Tellervo Koivisto kertoo elämästään kirjailija Jari Tervon haastattelussa

Tammikuun 2. päivä vuonna 1929 Punkalaitumella syntynyt Tellervo Kankaanranta oli kylän lapsista ainoa, joka pääsi käymään kouluja. Tunnollinen oppilas joutui kuitenkin pian kokemaan asioita, joista puhuu vasta nyt, yli puoli vuosisataa myöhemmin.

Jari Tervo haastattelee Tellervo Koivistoa hänen 90-vuotispäivänään 2.1.2019. Haastattelu nähdään televisiossa ja kuullaan radiossa, jossa Tellervo Koivisto puhuu laajemmin mm. ajatuksistaan naisen asemasta Suomessa.

Tellervo Kankaanranta valmistui ylioppilaaksi ja lähti Turkuun opiskelemaan ekonomiksi. Suuri käänne elämässä tapahtui itsenäisyyspäivän aattona vuonna 1950, kun hän etsi tanssipaikkaa tuntemattoman nuorukaisen kanssa. Mauno Koivisto, ”kaveri, joka ei ensin herättänyt minkäänlaista mielenkiintoa”, alkoikin yllättäen puhumaan totuuden olemuksesta. Siitä alkoi vuosikymmeniä kestänyt yhteinen elämäntaival.

Millaista oli elämä pankinjohtajan, poliitikon, ministerin ja lopulta Suomen presidentin rinnalla? Tellervo Koivisto kertoo arjestaan, jota hallitsivat ensin perheen muutot ja myöhemmin edustustehtävät. Huumorin kautta kuullaan myös, millaista oli viettää iltaa pikkutunneille saakka Ruotsin kuninkaallisten kanssa tai millainen olikaan Mihail Gorbatsovin ruskeiden silmien vaikutus.

Tellervo Koivisto kertoo myös omasta kansanedustajana toimimisestaan ja miksi vapaaehtoisesti luopui tehtävästä ensimmäisen kauden jälkeen. Hän kertoo myös asioista, joihin on halunnut elämässään vaikuttaa, kuten naisten, lasten ja perheiden asema.

Paluu arkeen presidentinlinnassa asumisen jälkeen oli suuri muutos. Sen jälkeen oli edessä oma sairastuminen masennukseen ja myöhemmin Mauno Koiviston viimeiset sairauden varjostamat vuodet.

Aikaansa yhä valppaasti seuraava Tellervo Koivisto puhuu myös ajatuksistaan esimerkiksi #metoo –kampanjasta.

Tuotanto: Intervisio

Television lisäksi ohjelmasta kuullaan samana päivänä radio-ohjelma, jossa Tellervo Koivisto puhuu laajemmin mm. ajatuksistaan naisen asemasta Suomessa.

Keskiviikkona 2. tammikuuta:
Yle TV1 klo 21.05
Yle Radio 1 klo 12.30
Yle Radio Suomi klo 17.30
Yle Areena

Linnan juhlat kokosi suomalaiset jälleen television äärelle: 2,44 miljoonaa katsojaa seurasi presidentin vastaanottoa

20
Kaikkiaan Ylen itsenäisyyspäivän juhlalähetyksillä 6.12.2018 tavoitettiin televisiossa 3,2 miljoonaa suomalaista.
Ylen Linnan juhlat 2018 -lähetystä katsoi keskimäärin 2,44 miljoonaa ihmistä. Katsotuin ajankohta oli juuri ennen puoli yhdeksän uutisia,  jolloin lähetystä seurasi keskimäärin 2,51 miljoonaa ihmistä. Kokonaisuudessaan itsenäisyyspäivän juhlavastaanotto tavoitti 2,9 miljoonaa suomalaista.
Lähetysten 3,2 miljoonan kokonaistavoittavuuteen on laskettu linnanjuhlien lisäksi Kohti Linnan juhlia ja Linnan jatkot -ohjelmat sekä itsenäisyyspäivän paraati. Viime vuonna näillä oli 3,6 miljoonaa katsojaa.
“Viime vuoden superjuhlien jälkeen itsenäisyyspäivän vietossa palattiin nyt selvästi perinteisempään suuntaan. Suuret katsojaluvut kertovat edelleen, että tällaiset koko kansaa puhuttavat tapahtumat koetaan tärkeiksi. Näiden hetkien välittäminen on Ylen keskeisimpiä tehtäviä”, sanoo Ylen itsenäisyyspäivän ohjelmiston päätuottaja Marko Krapu.
Viime vuonna satavuotiaan Suomen juhlamenot saivat television ääreen kaikkien aikojen ennätysyleisön eli 2,66 miljoonaa katsojaa. Myös sitä edellisenä vuonna määrä nousi peräti 2,62 miljoonan katsojan lukemiin.
Tänä vuonna juhlavastaanoton tunnelmia Presidentinlinnasta välittivät muun muassa uutisjuontaja Jussi-Pekka Rantanen ja ensikertalaisena monista Ylen tv-ohjelmista tuttu Ella Kanninen sekä muotiasiantuntija Sami Sykkö.
Juhlavastaaonoton lisäksi tv:stä seurattiin etenkin Linnan jatkoja, joka sai keskimäärin 990 000 katsojaa.
Yle Areenassa vilkas päivä
Katsojaluvut kasvavat vielä, kun mukaan tulee verkkokatselu Yle Areenassa. Areenassa päivä oli hyvin vilkas, kävijöitä eli eri selaimia oli kolmanneksen enemmän kuin tavallisena päivänä.
Linnan juhlat 2018 -lähetys sai Yle Areenassa 570 000 käynnistystä. Myös Yle Areenasta juhlia seurattiin pääosin suorana. Kasvu viime vuoteen on reipasta, sillä silloin startteja oli 260 000. Luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia viime vuoteen, koska mittausjärjestelmä on muuttunut.
Linnan juhlista tehtiin yksi lähetys kahdella kielellä, suomeksi ja ruotsiksi. Myös haastatteluja tehtiin molemmilla kielillä. Linnan juhlia seurattiin myös Yle Radio Suomessa ja Yle Vegassa.
Yle Areenaan on koottu lähetykset ja videoklippejä illan tapahtumista. Linnan juhlat 2018 -lähetys löytyy Areenasta myös viittomakielelle tulkattuna.