Category: YLE TV1

Kaarina Hazardin ja Leea Klemolan minisarja Myrskyn jälkeen Yle TV1:llä loka-marraskuussa

4fa3fc23ae44be70696225696e50b79a

Myrskyn jälkeen on Kaarina Hazardin ja Leea Klemolan käsikirjoittama kolmiosainen draamasarja, joka sijoittuu lähitulevaisuuden Helsinkiin.

Puoli vuotta sitten riehunut myrsky on romahduttanut Suomen infrastruktuuria ja saanut ihmisten arjen tolaltaan. Jälleenrakennus ei ota käynnistyäkseen, eikä kukaan oikein tiedä miksi. Tapahtuneella näyttää olevan seurauksensa myös ihmisten tunne-elämälle. Erityisen haasteellista poikkeustila näyttää olevan miehille, eikä syytä ymmärretä.

Sarjan päähenkilö on järjestyspuolen komisario Rauni Kolehmainen. Hänen työtään hankaloittaa Pasilan poliisilaitoksen kokema vesivahinko, jonka tähden poliisi joutuu väliaikaisesti toimimaan samoissa tiloissa Yleisradion kanssa. Rauni yrittää parhaansa mukaan pitää kasassa sekä onnahtelevaa maailmaa että omia kotiolojaan. Hänen erityiskykynsä on ennakoida miesten tunteista johtuvia järjestyshäiriöitä.

Myrskyn jälkeen on poliisisarja, joka ei sijoitu rikollisten maailmaan, vaan tavallisten ihmisten keskelle. Sarja tapahtuu olosuhteessa, jossa jatkuva kasvu on hetkeksi pysähtynyt, eikä raha muistu mieleen. Se on tekijöidensä rakkaudentunnustus julkiselle palvelulle ja televisiokerronnan mahdollisuuksille.

Myrksyn jälkeen on Leea Klemolan ensimmäinen televisio-ohjaus. Sarjan pääosan näyttelee Kaarina Hazard. Lisäksi sarjassa näyttelevät mm. Mikko Roiha, Henry Hanikka, Pekka Heikkinen, Aimo Räsänen, Laura Rämä, Allu Tuppurainen, Kristiina Halkola, Eero Melasniemi, Antti Holma, Anna-Elina Lyytikäinen, Sari Viitasalo, Matti Onnismaa, Pauli Aalto-Setälä, Preeti Pesä ja Susanna Kettunen. Sarjan on kuvannut Hannu-Pekka Vitikainen ja Yleisradiolle tuottanut Jussi Rantamäki (Elokuvayhtiö Aamu).

Myrskyn jälkeen on Hazardin ja Klemolan toinen tv-yhteistyö. Heidän ensimmäinen yhteinen tv-sarjansa oli niinikään kolmiosainen Hopeanuolet (2007).

Sarjan on Ylelle tuottanut Elokuvayhtiö Aamu.
Yle TV1 Kotikatsomossa klo 21.05 sunnuntaisin 29.10., 5.11. ja 12.11.
Sarja julkaistaan katalogina Areenaan 23.9.

Myrskyn jälkeen -sarjaa esitetään myös Rakkautta & Anarkiaa -festivaalilla lauantaina 23.9.2017

Uudistunut Uutisvuoto palaa ruutuun 9.9. – tällainen on uusi kokoonpano!

4113334c499dd068fd6495f551418812 (1)

Yli 19 vuoden ajan suomalaisia viihdyttänyt Uutisvuoto jatkaa syyskuussa kohti seuraavaa kymmenlukuaan. Ylituomari Baba Lybeck saa kaitsittavakseen vaihtuvista kapteeneista koostuvan kivikovan viisikon.

Naisvalta ohjelmassa lisääntyy, sillä kapteeneina vuorottelevat kokeneet mediatekijät Anna PerhoLaura Ruohola ja Katja Ståhl, eli niin sanottu PRS-ketju. Miesnäkökulmaa viikon uutisiin tuovat puolestaan monessa, ellei jopa kaikissa liemissä keitetty Petteri Ahomaa sekä ohjelman kuopus, mediatoimiston luova johtaja Jani Halme.

Tuttujen tehtävänantojen lisäksi uudistunut ohjelma tuo mukanaan uusia tehtäviä ja yllätyksiä, joihin ei välttämättä ole jatkossakaan oikeita vastauksia tai ratkaisuja. Totuttuun tapaan Uutisvuoto marssittaa viikon uutisaiheiden äärelle maan eturivin ajankohtaiset ihmiset niin viihteen, politiikan kuin median keskiöstä. Ensimmäisessä jaksossa vieraina ovat Timo Jutila ja Mikael Jungner, kippareina Petteri Ahomaa ja Katja Ståhl.

Uutisvuoto Yle TV1:ssä 9.9. alkaen lauantaisin klo 21.15

YLE TV 1: Uusi luontodokumenttisarja vie asvalttiviidakoihin

03b4931536bcb0907f016c2ecfc811ca (1)
Yle TV1:ssä 3. lokakuuta alkava Asvalttiviidakot on palkitun luontokuvaajan Petteri Saarion uusi dokumenttisarja. Luontodokumenteistaan tunnettu ohjaaja on tehnyt sarjat erämaista, joista, järvistä ja saaristoista. Kun Saariota pyydettiin tekemään ohjelmasarja kaupunkiluonnosta, hän ei ollut alkuun järin innoissaan. Ajatus kuvausurakasta ankeissa asvalttiviidakoissa ahdisti. Mitä kiinnostavaa niissä muka olisi, melun ja betonin keskellä?

“Nyt, kolmen vuoden jälkeen, on ilo tunnustaa, että olin ennakkoluuloineni hakoteillä. Kaupungissa todellakin suhisee”, Saario sanoo.

“On ollut hämmästyttävää ja myös hämmentävää huomata, että upeimmat metsämme sijaitsevat nimenomaan kaupungeissa, jos suojelualueet jätetään pois laskuista.”

Kaupunkilaiset myös menevät metsäänsä – kuten muuhunkin luontoon: puistoihin, rannoille, pientareille, joutomaillekin. Niissä leikitään, toivutaan, kuntoillaan, keräillään, rentoudutaan, haltioidutaan ja kasvatetaan niin ruokaa kuin myös elintärkeää vastustuskykyä.

Kuusiosainen Asvalttiviidakot kurkistaa kaupunkiluontoon jokaisessa jaksossa eri näkökulmasta. Virkistymisen lisäksi kaupunkilainen saa lähiluonnostaan myös monenlaista hyötyä terveydelle. Asvalttiviidakot näyttää, että kaupungit kätkevät sisäänsä ruokaa pursuavia ryytimaita, uskomattomia viherkeitaita sekä luovuutta ja mielenrauhaa tarjoavia leikki- ja rauhoittumispaikkoja.

Luonnon vaikutus hyvinvointiimme ja terveyteemme on lähes mullistavaa. Luonnossa oleilu estää sairauksia, nopeuttaa paranemista ja antaa lisää terveitä elinvuosia. Asvalttiviidakot osoittaa, että tätä kaikkea löytyy lähempää kuin moni kaupunkilainen voisi ehkä uskoakaan.

Asvalttiviidakot Yle TV1:ssä tiistaisin klo 20.00 alkaen 3.10.2017
Kaikki jaksot julkaistaan Yle Areenassa 3.10. ja ne on katsottavissa kuuden vuoden ajan.

Tulossa taas laadukasta brittidraamaa – hotellisarja The Halcyon alkaa Yle TV1:llä 12.9.

7f27d1979fdd13d40cdbd96c27db04d9

Uusi kahdeksanosainen epookkidraama sijoittuu 1940-luvun Lontooseen, toisen maailmansodan aikaan, jolloin sodan uhka oli ilmeinen ja se läheni vääjäämättä suurkaupunkia. The Halcyon on aatelisten, julkkisten ja poliitikkojen suosima viiden tähden hotelli Lontoossa. Sen kabineteissa puhutaan ja päätetään suurista asioista, ja hotellin omistaja Sir Hamilton isännöi useasti korkea-arvoisten delegaatioiden tärkeitä neuvotteluja ja salaisia kohtaamisia, jollainen on juuri alkamassa.

The Halcyon on kuuluisa hienotunteisuudestaan asiakkaidensa suhteen. Vaikka hotellin johtaja, Richard Garland, on nähnyt monenlaista uransa aikana, hänen lojaaliutensa Sir Hamiltonia kohtaan on ehdoton. Kun omistaja menehtyy äkillisesti, voimasuhteet hotellissa keikahtavat päälaelleen. Omistajan leskellä on syytä kantaa kaunaa Garlandille, mutta omistajuus periytyy toiselle Hamiltonin kaksospojista, joka pystyy näkemään, mikä on hotellille eduksi, mikä taas ei. Suurten päätösten lisäksi The Halcyonissa juhlitaan ja tanssitaan joka ilta, mikäli vihollisen pommikoneet eivät sitä estä. Henkilökunnan keskuudessa nähdään monenlaisia elämänkohtaloita, eikä perienglantilaiselta kahden kerroksen väen asetelmalta säästytä täälläkään.

Pääosissa:
Steven Mackintosh, Olivia Williams, Annabelle Apsio, Hermione Corfield, Jamie Blackie, Mark Benton, Matt Ryan. Alkuperäisidea ja käsikirjoitus: Charlotte Jones. Ohjaus: mm. Stephen Woolfenden, Rob Evans. Tuotanto: Left Bank Pictures, Britannia, 2016.

The Halcyon 1-8 Yle TV1:llä klo 21.30 alkaen 12.9.

Vastavalmistunut dokumentti prinsessa Dianasta nähdään Yle TV1:ssä 29.8.

8b37474d391689334eee3cf3bab30b94

Yle TV1 näyttää 29. elokuuta tuoreen dokumentin Äitimme prinsessa Diana, joka kunnioittaa Walesin prinsessa Dianan elämää ja työtä 20 vuotta hänen traagisen kuolemansa jälkeen. Ainutlaatuinen dokumentti rakentuu prinssi Williamin ja prinssi Harryn haastatteluista, joissa molemmat puhuvat avoimesti äidistään ja niistä monista eri tavoista, joilla tämä on vaikuttanut heidän elämiinsä.

Prinssit avaavat näkökulmiaan myös Dianan saavutuksiin hyväntekeväisyyden ja humanitaarisen työn saralla. Pojat puhuvat mm. äitinsä työstä maamiinoja, kodittomuutta ja AIDSia vastaan.

Dokumentti sisältää myös uutta arkistomateriaalia sekä harvinaisia haastatteluja muilta prinsessa Dianan elämän tärkeiltä avainhenkilöiltä, ystäviltä ja perheenjäseniltä. Läheisten tarjoama intiimi ja henkilökohtainen näkökulma maalaa uuden ja avartavan kuvan ikonisesta prinsessa Dianasta, joka kosketti miljoonien ihmisten elämää ainutlaatuisella tavalla.

Äitimme prinsessa Diana -dokumentti on ensiesitetty Isossa-Britanniassa ITV:llä eilen 24.7. Se nähdään Yle TV1:ssä 29.8. klo 19. Ohjelma on katsottavissa Yle Areenasta 90 päivän ajan.

Tuotanto: Oxford Film and Television, Iso-Britannia, 2017

Äitimme prinsessa Diana Yle TV1 ja Yle Areena 29.8.2017 klo 19.00

Yle Uutiset: William ja Harry äidistään Dianasta: “Viimeinen puhelumme jäi lyhyeksi”

Puoli seitsemän juhlii tuhannetta lähetystään toukokuussa

2d197e06e9a7d5df958125d68a2ca628

Yle TV1:n Puoli seitsemän tekee 9. toukokuuta tuhannennen lähetyksensä. Puoli seiskan juontajat Mikko Kekäläinen ja Susanna Laine juhlistavat tonnin merkkipaalua Helsingin ytimestä, Allas Sea Poolin kattoterassilta. Mukana menossa paikan päällä on paljon entisiä ja nykyisiä puoliseiskalaisia.

“Kovaa heittäytymistä on luvassa, pelkään itsekin päätyväni jääkylmään merivesialtaaseen lähetyksen päätteeksi. Samoin olemme lupautuneet Kysy mitä vaan -testiin, jossa fanimme ja katsojamme saavat kysyä minulta ja Mikolta mitä vain. Aivan mitä vain!”, toteaa Susanna Laine.

Lähes 900 suoraa Puoli seiskaa juontanut Mikko Kekäläinen toteaa olevansa yhä todella innoissaan.

“Eihän tonni ole vielä mitään. Vasta on alkuun päästy. Homma muuttuu hauskemmaksi koko ajan.”

Juhlalähetyksen vieraana on rap-artisti ja videobloggaaja Arttu Lindeman.

Ensimmäisestä lähetyksestä tuhanteen…

Television historiassa pitkäikäinen Puoli seiska starttasi 28.10.2009. Juontajina aloittivat Marja Hintikka ja Peter Nyman, ensimmäisen lähetyksen vieraana oli Jorma Uotinen. Syksyllä 2010 Mikko Kekäläisestä tuli vakiojuontaja, ensin sohvalla istui Marja Hintikka, sitten Ella Kanninen. Syksystä 2014 lähtien Mikon vieressä on sädehtinyt Susanna Laine.

“Susanna on aivan loistava työpari ja täydennämme hyvin toisiamme. Mutta yksi asia tuli yllätyksenä. Luulin, että minun huumorini on huonoa, kunnes kohtasin Susanna Laineen”, Mikko sanoo.

Puoli seitsemän tunnetaan hyväntuulisuuden sanansaattajana. Ohjelma on kehittänyt oman, vahvaan visuaalisuuteen ja persoonavetoisuuteen nojaavan brändin.

“Visuaalisen kerronnan ja suoran lähetyksen vaatimukset nousevat koko ajan. Meidän on kehitettävä uusia tapoja tehdä viihteellistä asiaa ja tarjottava ihmisille suoran lähetyksen jännitystä ja tunnetta entistä vahvemmin“, toteaa ohjelman tuottaja Pekka Toikka.

Lähes kahdeksanvuotisen Puoli seiskan uusi katsojaennätys 613 000* syntyi marraskuussa 2016 ja keskikatsojamäärä on nousussa. Televisio-ohjelman viikkotavoittavuus on parhaimmillaan tammikuun pimeinä iltoina 1,5 miljoonaa.

“Somen ja verkon puolella tavoitamme viikoittain keskimäärin yli 650 000 faniamme. Näistä moni ei seuraa tv-ohjelmaamme lainkaan, joten kokonaispaketti toimii loistavasti”, Toikka toteaa.

Ja syksyllä on luvassa vielä lisää ohjelma-aikaa, kun Puoli seitsemän muuttuu viisipäiväiseksi.

Puoli seitsemän 1000. lähetys Yle TV1:ssä tiistaina 9.5. klo 18.30
Lähde: Finnpanel, yliyönluku

Ylessä juhlitaan 40-vuotiasta Ulkolinjaa

277090758d83193537927ab81acca37f
Ulkolinja 40 vuotta – dokumentteja ulkomailta suomalaiselle yleisölle suomalaisin silmin

Ulkolinja, yksi Ylen lippulaivaohjelmista, täyttää tänä vuonna 40 vuotta. Syntymäpäivää juhlitaan kevään ja kesän aikana näyttävästi TV1:ssä, Ylen Elävässä Arkistossa sekä Yle Areenassa. Juhlahumun aloittaa TV1:ssä torstaina 6.4. nähtävä Vesa Toijosen tuore Ulkolinja: Laukaus Hebronissa.

Vuonna 1977 aloittanut Ulkolinja on seurannut Lähi-idän tapahtumia alkuvuosistaan lähtien. Vuonna 1968 Ylen dokumentti Lähi-idästä kysyi Voittiko Israel? Keväällä 2017 Ulkolinja sulkee suuren ympyrän ja etsii vastausta kysymykseen: voittiko Israel Gazassa?

Ohjaaja Vesa Toijosen tuoreen Ulkolinjan lisäksi Lähi-itä -teema on esillä tänä keväänä Ylen Elävässä Arkistossa ja Yle Areenassa. Yle Areenassa on julkaistu useita Lähi-itää käsitteleviä Ulkolinja – dokumentteja, joista ensimmäinen “Lähi-itä – Palestiinalaiset” on vuodelta 1978.

Lisää Ulkolinjan Lähi-itä -teemasta Elävässä Arkistossa.

Ulkolinja-ohjelma sai alkunsa korkean tason toivomuksesta. Vuoden 1977 alussa TV1:n johtaja Sakari Kiuru esitti lennokkaan ajatuksen, jossa ”kansainvälisyys leimaisi julkisen TV-toiminnan kasvatustehtävää”. Ohjelmistoon sijoitettiin tunnin mittaiselle ohjelmapaikalle reportaaseja, mutta myös koosteita, jotka sisälsivät studio-osuuksia ja inserttejä ajankohtaisista kansainvälisistä teemoista.

Ensimmäinen omatuotantoinen Ulkolinja oli viljakaupasta Yhdysvaltain ulkopolitikan osana kertova ”Agribusiness. Kansasin jyvät” -raportti. 6.10.1977 ensiesityksensä saaneen dokumentin ohjasi New Yorkissa asuva toimittaja Victoria Schultz.

Ilmestyessään ruutuun syyskaudella 1977 nähtiin Ulkolinjaa aluksi vain kerran kuussa, mutta varsin pian siirryttiin rytmiin 26 ohjelmaa per vuosi. Puolet ohjelmistosta oli omaa tuotantoa, toinen puoli hankintaa. Mallia otettiin mm. BBC:n Panoramasta ja SVT:n Dokument Utifrån -ohjelmasta. Linjan etsimiseen liittyivät alkuaikoina myös sensurointi- ja hyllytyskohut sekä niitä vastaan kirjelmöinti.

Ulkolinjan ensimmäisenä päällikkönä toiminut Mikko Valtasaari muistelee, että alusta lähtien ”kansainvälinen dokumenttitarjonta oli runsasta ja korkealaatuista, ja se asetti riman korkealle myös sarjan kotimaisille tuotteille”. Omatuotantoisten ohjelmien laadukkuus herätti huomiota ja Ulkolinja-dokumentteja palkittiin ulkomailla. Viimeisimpänä vuonna 2014 Ulkolinja ”Kasvot Syyrian sodalle” (ohjaaja Ari Lehikoinen, tuottaja Vesa Toijonen) valittiin vuoden parhaaksi eurooppalaiseksi dokumentiksi.

40 vuotta ensilähetyksen jälkeen Ulkolinjaa tehdään kolmen toimittajan voimin, ja osa ohjelmista hankitaan edelleen kansainvälisiltä tuotantoyhtiöiltä. “Ulkolinjan alkuperäinen idea tarjota suomalaisille syventävä näkökulma maailman tapahtumiin on edelleen ohjelman perusajatus”, toteaa Ulkolinjan nykyinen tuottaja Marko Lönnqvist.

Ulkolinja retroilee kesä-heinäkuussa

Juhlavuoden kunniaksi Ulkolinjan tutulla ohjelmapaikalla esitetään 15. kesäkuuta alkaen valikoituja Ulkolinja-dokumentteja neljän vuosikymmenen varrelta. Ulkolinjan juhlavuoden uusintasarja nähdään TV1:ssä torstaisin klo 22.00.

15.6.
Jugoslavia – Idän ja Lännen välissä (1977, Juhani Mäkelä)
Raportti Jugoslavian poliittisesta elämästä sekä kansalaisten arkipäivästä.

22.6.
Kohti uutta lokakuuta (1987, Markus Leikola)
Raportti Neuvostoliiton (Venäjän) vallankumouksesta ja perestroikasta Leningradista Kazakstaniin

29.6.
Kalliit vieraat – Teure Gäste (1997, Vesa Toijonen)
Bosnian sotapakolaisten palauttaminen Saksasta takaisin Bosniaan.

6.7.
Piikkilankaa ja vapaakauppaa (2007, Pertti Pesonen)
Yhdysvallat rakentaa Meksikon rajalle aitaa estääkseen laitonta siirtolaisuutta ja samaan aikaan vapaakauppasopimus takaa halpojen yhdysvaltalaistuotteiden virran Meksikon markkinoille.

13.7.
Ukraina – sota jota ei ole (2016, Marko Lönnqvist)
Ukrainan itäosissa on sodittu jo kaksi vuotta ja joka päivä ammutaan. Virallisesti sotaa ei kuitenkaan ole olemassa.

Ulos luontoon Kevätseuranta näyttää valon ja lämmön paluun!

32d08ab40015fa0f33150811746e9ff8

Viisiosaisen sarjan juontavat Minna Pyykkö ja Pirkka-Pekka Petelius.
Varma kevään merkki, Ulos luontoon Kevätseuranta, palaa ruutuun sunnuntaina 23. huhtikuuta. Ohjelma tuo luoksemme sammakot ja kevään keltaiset kukat, sekä tietysti lepakon, joka on oikea kevään airut. Kevätseuranta juhlii myös uskomatonta luontorakkauttamme eli yli miljoonan linnunpöntön Suomea!

Viisiosaisen sarjan juontavat Minna Pyykkö ja Pirkka-Pekka Petelius. Tänä keväänä erityishuomio on valon ja lämmön aikaan saaman muutoksen näyttämisessä.

“Asennamme tänä keväänä useamman seurantakameran. Jos yhtään on onni myötä, voimme katsoa tapahtumia pöllön pöntössä, konnavaellusta ja vihreyden voittoa talvesta. Kevät on ihan erityinen myös Miljoonan linnunpöntön ansiosta, olen niin iloinen tästä valtavasta halusta auttaa lintuja. Suomalaiset
tekevät Miljoonalla pöntöllä hyvien luontotekojen historiaa!”, iloitsee Minna

Jaksoissa pohditaan myös linnunlaulua. Miten se syntyy – miksi esimerkiksi pöllön nokka ei aukea vaikka ääni kuuluu?

“Ja totta kai puhumme linnunlaulun merkityksestä myös ihmiselle, sydän paisuu ihmisrinnassakin lintukonsertin lumoissa”, toteaa Pirkka-Pekka.

Kevätseuranta näyttää lähiluonnon ihmeet ja innostaa tutkimaan, mitä pihoilla ja metsissä huhti-toukokuussa oikein tapahtuu. Kevät on luonnon komein show!

Uudet jaksot nähdään 23. huhtikuuta alkaen Yle TV1:ssä sunnuntaisin klo 18.15. Kausi huipentuu 21. toukokuuta suoraan 45 minuutin mittaiseen Miljoona linnunpönttöä -juhlalätykseen!

Ulos luontoon Kevätseuranta Yle TV1 ja Yle Areena klo 18.15 alkaen 23.4.2017

Suomi on suomalainen -sarja pureutuu suomalaisuuden ytimeen 4.4. alkaen

d6d480dbe849c74974ee47a3eac95bd4

Suosikkisarjat Suomi on ruotsalainen ja Suomi on venäläinen saavat monien toivomaa ja joidenkin pelkäämää jatkoa, kun Yle TV1:ssä alkaa 4.4. klo 20 suomalaisuuden mysteeriä penkovan trilogian päättävä Suomi on suomalainen.

Toisin kuin nimi antaisi ymmärtää, kyseessä ei ole vain ruotsalaisuuden ja venäläisyyden jälkeenjääneiden rippeiden sihtaaminen. Ei myöskään aidon alkuperäisen suomalaisuuden metsästys, vaikka Kalevalastakin on puhe ja pesäpallomailaan tartutaan.

Jo aikaisemmissa sarjoissa nousi esiin piirteitä, jotka naapureiden vaikutuksesta huolimatta olivat ja pysyivät omanlaisinaan ja kehittyivät omia teitään. Nyt katsomme näitä piirteitä tarkemmin ja kysymme, mistä ne tulevat ja mikä niissä on omalaatuista. Entä millä suomalaisuutta voi mitata: pitääkö siteerata Tuntematonta sotilasta, hiihtää kaatuilematta ja laittaa karjalanpiirakan päälle munavoita? Vai riittääkö tunne siitä, että Suomi on koti?

Sarja jatkaa edellisistä sarjoista Suomi on ruotsalainen ja Suomi on venäläinen tutuksi tulleilla linjoilla: juontaja Juhani Seppänen johdattaa katsojan matkalle suomalaisuuteen, ihmetellen, faktoja kerraten ja uusia pudotellen sekä väsymättä kommentoiden.

Enemmän haastateltavia, mm. Maija Vilkkumaa ja Sixten Korkman

Kussakin jaksossa suomalaisuutta lähdetään tarkastelemaan tiettyjen teemojen kautta, joista avautuu monivivahteinen polku suomalaisuuteen, odottamattomine käänteineen ja paljon puhuvine yksityiskohtineen. Kullakin jaksolla on oma suuri teemansa kuten taistelu, pohjoinen, metsä ja (metalli)musiikki, mutta monet näistä pilkahtelevat myös muissa jaksoissa. Osa teemoista kuten luonto, mytologia sekä Suomen kielellinen ja etninen moninaisuus kulkevat punaisena lankana läpi sarjan.

Tuttuun tapaan jaksot koostuvat haastatteluista, joita rytmitetään kuvituksella ja Seppäsen kommenteilla. Aikaisempaan verrattuna uutta on entistäkin runsaampi ja monipuolisempi haastateltavien kaarti. Haastateltavina on laaja joukko suomalaisia eri osa-alueilta, arkkipiispa Kari Mäkisestä muusikko Maija Vilkkumaahan ja tanssija Tero Saarisesta taloustutkija Sixten Korkmaniin. Uutta on myös häikäisevä kuvitus, joka kuljettaa etelän katukahviloista Kainuun pitkospuille ja Karjalan koivikoista Pohjanmaan lakeuksille: Seppänen kirjaimellisesti kävelee ympäri Suomen – tai hiihtää – ja soutaakin.

Suuri suomalainen kansallisäänestys netissä

Ohjelman nettisivuilla osoitteessa yle.fi/sos (avataan 15.3.) katsojat pääsevät äänestämään suomalaisinta asiaa tai henkilöä 24.3. alkaen. Äänestys tapahtuu pudotusäänestyksellä, joka viikko vastakkain on kaksi suomalaista ikonia – joista toinen putoaa ja toinen jatkaa mittelöissä. 12:sta ehdokkaasta valikoituu kymmenen viikkoa kestävän äänestyksen päätteeksi yksi voittaja – se kaikkein suomalaisin.

Suomi on suomalainen Yle TV1:ssä tiistaisin klo 20 alkaen 4.4.2017. Yle Areenassa kaikki 10 jaksoa katalogina 4.4.

YLE: BBC:n huikea luontodokumenttisarja Planeettamme maa saa jatkoa Avarassa luonnossa huhtikuussa

6df53802c79f803f9a8d58748c39da78
Avara luonto: Planeettamme maa II

Planeettamme Maa II tarjoaa odotetun jatkon vuonna 2007 nähdylle Avara luonto -ohjelmapaikan huippusarjalle. Maailman kaikkien aikojen kallein faktasarja syväluotaa maapallon monimuotoista luontoa, sen tärkeimpiä ekosysteemejä ja lajeja. Uuden teknologian avulla päästään tutustumaan eläinten omaan maailmaan lähempää kuin ikinä aikaisemmin.

Kussakin sarjan osassa keskitytään aina yhteen pääaiheeseen: saariin, vuoristoihin, viidakoihin, aavikoihin, lakeuksiin ja kaupunkeihin. Jokaisessa osassa liikutaan eri puolilla planeetallamme. Sarjassa nähdään runsaasti luonnonympäristöjä ja eläinten käyttäytymistä, jota ei ole koskaan ennen päästy kuvaamaan.

Jaksot:

1/6 Saarien maailma
Saariympäristössä on vähän kilpailua, mutta isolaatiolla on hintansa. Muutoksiin sopeutuminen on vaikeaa.

2/6 Korkeuksien maailma
Vain parhaiten sopeutuneet voivat pärjätä vuoristojen karuissa olosuhteissa puolimatkassa avaruuteen.

3/6 Vihreä maailma
Lajirikkaat viidakot ovat elämälle ideaali ympäristö, ja kilpailu siellä on kovempaa kuin missään muualla.

4/6 Kuiva maailma
Veden hankkiminen näyttelee suurta roolia aavikon eläinten ja kasvien elämässä, eikä konflikteilta vältytä.

5/6 Lakeuksien maailma
Avoimien ruohomaiden kovassa kilpailussa eläinten tärkein tehtävä on syödä ja olla tulematta syödyksi.

6/6 Urbaani maailma
Kaupungit ovat nopeasti kasvavia elinympäristöjä, jotka tarjoavat elämälle uudenlaisia mahdollisuuksia.

Maailman kaikkien aikojen kalleimman faktasarjan alkuperäinen kertojaääni on legendaarinen Sir David Attenborough. Alkuperäisen Attenborouhg’n englanninkielisen selostusäänen saa kuuluviin valitsemalla televisiostaan Ääni2-vaihtoehdon. Yle Areenasta katsottaessa vaihtoehtoääni ei toimi. Suomeksi sarjan selostaa Avara Luonnon äänenä tunnettu Jarmo Heikkinen.

Tuotanto: BBC, Iso-Britannia

Planeettamme maa II, Avarassa luonnossa , lauantaisin klo 18.45 1.4. alkaen, päivän jakso on katsottavissa Areenassa jo lähetyspäivän aamuna ja seuraavat 14 vuorokautta