Category: YLE TV1

Suomi on suomalainen -sarja pureutuu suomalaisuuden ytimeen 4.4. alkaen

d6d480dbe849c74974ee47a3eac95bd4

Suosikkisarjat Suomi on ruotsalainen ja Suomi on venäläinen saavat monien toivomaa ja joidenkin pelkäämää jatkoa, kun Yle TV1:ssä alkaa 4.4. klo 20 suomalaisuuden mysteeriä penkovan trilogian päättävä Suomi on suomalainen.

Toisin kuin nimi antaisi ymmärtää, kyseessä ei ole vain ruotsalaisuuden ja venäläisyyden jälkeenjääneiden rippeiden sihtaaminen. Ei myöskään aidon alkuperäisen suomalaisuuden metsästys, vaikka Kalevalastakin on puhe ja pesäpallomailaan tartutaan.

Jo aikaisemmissa sarjoissa nousi esiin piirteitä, jotka naapureiden vaikutuksesta huolimatta olivat ja pysyivät omanlaisinaan ja kehittyivät omia teitään. Nyt katsomme näitä piirteitä tarkemmin ja kysymme, mistä ne tulevat ja mikä niissä on omalaatuista. Entä millä suomalaisuutta voi mitata: pitääkö siteerata Tuntematonta sotilasta, hiihtää kaatuilematta ja laittaa karjalanpiirakan päälle munavoita? Vai riittääkö tunne siitä, että Suomi on koti?

Sarja jatkaa edellisistä sarjoista Suomi on ruotsalainen ja Suomi on venäläinen tutuksi tulleilla linjoilla: juontaja Juhani Seppänen johdattaa katsojan matkalle suomalaisuuteen, ihmetellen, faktoja kerraten ja uusia pudotellen sekä väsymättä kommentoiden.

Enemmän haastateltavia, mm. Maija Vilkkumaa ja Sixten Korkman

Kussakin jaksossa suomalaisuutta lähdetään tarkastelemaan tiettyjen teemojen kautta, joista avautuu monivivahteinen polku suomalaisuuteen, odottamattomine käänteineen ja paljon puhuvine yksityiskohtineen. Kullakin jaksolla on oma suuri teemansa kuten taistelu, pohjoinen, metsä ja (metalli)musiikki, mutta monet näistä pilkahtelevat myös muissa jaksoissa. Osa teemoista kuten luonto, mytologia sekä Suomen kielellinen ja etninen moninaisuus kulkevat punaisena lankana läpi sarjan.

Tuttuun tapaan jaksot koostuvat haastatteluista, joita rytmitetään kuvituksella ja Seppäsen kommenteilla. Aikaisempaan verrattuna uutta on entistäkin runsaampi ja monipuolisempi haastateltavien kaarti. Haastateltavina on laaja joukko suomalaisia eri osa-alueilta, arkkipiispa Kari Mäkisestä muusikko Maija Vilkkumaahan ja tanssija Tero Saarisesta taloustutkija Sixten Korkmaniin. Uutta on myös häikäisevä kuvitus, joka kuljettaa etelän katukahviloista Kainuun pitkospuille ja Karjalan koivikoista Pohjanmaan lakeuksille: Seppänen kirjaimellisesti kävelee ympäri Suomen – tai hiihtää – ja soutaakin.

Suuri suomalainen kansallisäänestys netissä

Ohjelman nettisivuilla osoitteessa yle.fi/sos (avataan 15.3.) katsojat pääsevät äänestämään suomalaisinta asiaa tai henkilöä 24.3. alkaen. Äänestys tapahtuu pudotusäänestyksellä, joka viikko vastakkain on kaksi suomalaista ikonia – joista toinen putoaa ja toinen jatkaa mittelöissä. 12:sta ehdokkaasta valikoituu kymmenen viikkoa kestävän äänestyksen päätteeksi yksi voittaja – se kaikkein suomalaisin.

Suomi on suomalainen Yle TV1:ssä tiistaisin klo 20 alkaen 4.4.2017. Yle Areenassa kaikki 10 jaksoa katalogina 4.4.

YLE: BBC:n huikea luontodokumenttisarja Planeettamme maa saa jatkoa Avarassa luonnossa huhtikuussa

6df53802c79f803f9a8d58748c39da78
Avara luonto: Planeettamme maa II

Planeettamme Maa II tarjoaa odotetun jatkon vuonna 2007 nähdylle Avara luonto -ohjelmapaikan huippusarjalle. Maailman kaikkien aikojen kallein faktasarja syväluotaa maapallon monimuotoista luontoa, sen tärkeimpiä ekosysteemejä ja lajeja. Uuden teknologian avulla päästään tutustumaan eläinten omaan maailmaan lähempää kuin ikinä aikaisemmin.

Kussakin sarjan osassa keskitytään aina yhteen pääaiheeseen: saariin, vuoristoihin, viidakoihin, aavikoihin, lakeuksiin ja kaupunkeihin. Jokaisessa osassa liikutaan eri puolilla planeetallamme. Sarjassa nähdään runsaasti luonnonympäristöjä ja eläinten käyttäytymistä, jota ei ole koskaan ennen päästy kuvaamaan.

Jaksot:

1/6 Saarien maailma
Saariympäristössä on vähän kilpailua, mutta isolaatiolla on hintansa. Muutoksiin sopeutuminen on vaikeaa.

2/6 Korkeuksien maailma
Vain parhaiten sopeutuneet voivat pärjätä vuoristojen karuissa olosuhteissa puolimatkassa avaruuteen.

3/6 Vihreä maailma
Lajirikkaat viidakot ovat elämälle ideaali ympäristö, ja kilpailu siellä on kovempaa kuin missään muualla.

4/6 Kuiva maailma
Veden hankkiminen näyttelee suurta roolia aavikon eläinten ja kasvien elämässä, eikä konflikteilta vältytä.

5/6 Lakeuksien maailma
Avoimien ruohomaiden kovassa kilpailussa eläinten tärkein tehtävä on syödä ja olla tulematta syödyksi.

6/6 Urbaani maailma
Kaupungit ovat nopeasti kasvavia elinympäristöjä, jotka tarjoavat elämälle uudenlaisia mahdollisuuksia.

Maailman kaikkien aikojen kalleimman faktasarjan alkuperäinen kertojaääni on legendaarinen Sir David Attenborough. Alkuperäisen Attenborouhg’n englanninkielisen selostusäänen saa kuuluviin valitsemalla televisiostaan Ääni2-vaihtoehdon. Yle Areenasta katsottaessa vaihtoehtoääni ei toimi. Suomeksi sarjan selostaa Avara Luonnon äänenä tunnettu Jarmo Heikkinen.

Tuotanto: BBC, Iso-Britannia

Planeettamme maa II, Avarassa luonnossa , lauantaisin klo 18.45 1.4. alkaen, päivän jakso on katsottavissa Areenassa jo lähetyspäivän aamuna ja seuraavat 14 vuorokautta

Palkittu komediasarja Catastrophe alkaa TV1:llä 17.2.

5501f53418dc4ecc4e0b2d3858353582
Palkittu komediasarja Catastrophe mannertenvälisestä salamasuhteesta

Catastrophe – uusi sarja (12), (Catastrophe, S1-2)

Uusi Kultaisella ruusulla (2015) ja Baftalla palkittu, hienosti menestynyt brittiläinen draamakomediasarja amerikkalaismiehen ja irlantilaisnaisen salamasuhteesta, jossa käy juuri niin kuin ei pitänyt käydä.

Mitä on odotettavissa, kun nätti naisopettaja Sharon ja viriili mainosmies Rob kohtaavat lontoolaisessa baarissa? Sitä päädytään tietysti samaan sänkyyn turhia murehtimatta. Kahdelta järkevältä aikuiselta moinen temppu on täysin vastuuton, sillä joskus se on kerrasta poikki, saati sitten viikonmittaisesta holtittomasta hääräämisestä. Sitä saa mitä tilaa ja niinpä iloinen perhetapahtuma ilmoittaa pian tulostaan. Sähäkkään toimintaan keskittyneillä yksineläjillä menee sormi suuhun.

Mitä nyt pitäisi tehdä, mennäkö yhteen vai olla erikseen; pitääkö vauva vai ei? Ihmissuhteissa täysin toistaitoinen pariskunta on suorastaan kävelevä katastrofi, sillä mikään muu ei suju kuin seksi. Eikä lähipiiristäkään ole apua, kummankin parhaat kaverit kun ovat omanlaisiaan sekopäitä ja anoppi piste iin päälle. Vauva heille on kuitenkin tulossa, joten vastuuta on otettava, vaikka kumpikaan ei oikein ymmärrä, kuinka se temppu tehdään.

Channel4:n mainion tilannekomedian ovat kirjoittaneet ja päärooleissa loistavat näyttelijät Rob Delaney ja Sharon Horgan. Sharon Horganille sarja toi ansaittua nostetta, ja sen jälkeen on käsikirjoittanut mm. HBO:n suosittua amerikkalaista Divorcea. Äskettäin edesmennyt Carrie Fisher nähdään sarjassa Robbien äidin roolissa.

Pääosissa: Rob Delaney, Sharon Horgan, Ashley Jensen ja Carrie Fisher

Ch4 on tilannut myös 3. ja 4. tuotantokauden, jotka nähdään Ylellä myöhemmin.
Tuotanto: Channel4, Britannia, 2015.

Catastrophe
Yle TV1 perjantaisin klo 22.00 alkaen 17.2.2017
Yle Areenassa 30 päivän ajan
6 + 6 jaksoa

YLE: Presidentti – uutuusdraama politiikan huipulta ja vallan kulissien takaa 5.2. alkaen

91f62c480b79b5e3483c38acb253b940
Mitä tapahtuu, kun Suomen tasavallan presidentiksi valitaan politiikan ulkopuolelta tuleva uudistaja? Samuli Edelmannin, Laura Malmivaaran ja Inka Kallénin tähdittämä sekä Lauri Nurksen ohjaama Presidentti Yle Areenassa kokonaisuudessaan 5.2. ja Yle TV1:n Kotikatsomossa 5.2. alkaen sunnuntaisin klo 21.05.

Vuoteen 2018 sijoittuva draama pohtii Suomen asemaa idän ja lännen välissä ja Euroopan Unionin laidalla. Presidentti ja pääministeri samoin kuin heidän lähipiirinsä ja taustavoimansa joutuvat vaikeiden ratkaisujen eteen, kun vaakakupissa ovat isänmaan etu ja henkilökohtaiset unelmat.

Suomen tasavallan presidentiksi valitaan “avaruusmies” Henri Talvio (Samuli Edelmann), joka on tehnyt loistavan uran avaruusteknologian parissa ja luonut Suomeen tuhansia työpaikkoja. Talvio onkin tunnettu ennakkoluulottomista otteistaan. “Minä muutan Suomen”, hän lupaa. Ei siis ole ihme, että media puhuu häirikköpresidentistä ja paluusta Kekkosen aikaan. Uusi presidentti ei todellakaan aio tyytyä sivustakatsojan rooliin.

Ensimmäiseen kädenvääntöön Talvio joutuu kolmen presidentin kansliapäällikkönä toimineen Marjatta Kuusiston (Rea Mauranen) kanssa, kun hän haluaa pestata presidentinkansliaan nuoria mediatyöläisiä sekä monessa liemessä marinoituneen luottomiehensä Arto Rahkosen (Tommi Eronen). Myös presidentin puoliso, toimittaja Anna Talvio (Laura Malmivaara) aikoo osallistua totuttua näkyvämmin julkiseen keskusteluun.

Käytännössä Suomea johtaa kuitenkin pääministeri, joka on poliittisen historiamme nuorin – ja nainen. Petra Pennasella (Inka Kallén) ja tuoreella presidentillä on usein hyvin erilainen näkemys maan tulevaisuudesta.

Suomeen kohdistuu heti Talvion presidenttikauden alussa uhkia, joihin ei ole osattu varautua. Ääriliikkeet, tietovuodot ja hakkerointi, anarkisti-iskut ja uhkaavat ympäristökatastrofit, venäläisen ydinvoimahankkeen oudot kuviot ja tasapainoilu kylmän ja kuuman sodan rajapinnalla vaativat ripeitä toimenpiteitä.

Sarjan karismaattisessa näyttelijäkaartissa ovat mukana mm. myös Antti Virmavirta, Kristiina Halttu, Mats Långbacka, Esko Salminen ja Olavi Uusivirta.

12-osaisen sarjan on ohjannut Lauri Nurkse, sen ovat käsikirjoittaneet Kirsti Manninen ja Antti Pesonen ja tuottanut Zodiak Finland. Ohjelma on osa virallista Suomi 100 -juhlaohjelmistoa.

Presidentti Yle TV1:ssä 5.2. alkaen klo 21.05 ja Yle Areenassa kokonaisuudessaan 5.2.

YLE: Ainutlaatuinen slow-tv-sarja näyttää koko Suomen lintuperspektiivistä

2528736044ee36133d0c021409f5cf4b

Yle TV1:n uusi alkuillan ohjelmasarja vie katsojat rentouttavalle matkalle ympäri Suomen. Tammikuussa alkavassa Meidän maamme – Vårt land -sarjassa koko Suomi ja sen upea luonto esitellään ilmasta käsin. Kerrontatyyli on äärimmäisen yksinkertainen ja samalla vaikuttava – helikopterilla tehtyä ilmakuvaa ja rauhallinen, slow-tv:n mukainen rytmi.

Meidän maamme on kunnioitus suomalaiselle maisemalle, upealle ja monimuotoiselle luonnolle, mutta myös rakennetulle ympäristölle.

”Tässä laajuudessa Suomea ei ole koskaan kuvattu ilmasta ja nyt vielä uusilla huippukameroilla, jolloin lopputulos vain paranee, mitä isommalta ruudulta sitä katsoo. Parhaimmillaan nautinto on, kun voi kaikessa rauhassa vaipua eräänlaiseen flow-tilaan ja antaa kuvien ja musiikin yhdessä viedä mennessään”, kuvailee tilaaja Ari Ylä-Anttila.

Ohjelmasarja esittelee Suomen sekä kesäisen vehreänä että talven karuudessa. Kuvissa näkyy koko Suomi, välillä laajoja maisemia katsotaan kauempaa, sitten taas sukelletaan lähemmäs maiseman yksityiskohtia. Ensimmäisen 10-jakson aikana Suomi käydään läpi eri vuodenaikoina. Sarjan loput kymmenen osaa julkaistaan loppukeväästä, ja silloin nautitaan kesätunnelmista.

Meidän maamme -ohjelmasarja juhlistaa 100-vuotiasta itsenäistä Suomea.

Osa 1: Länsi-Lappi – 9. tammikuuta
Jaksossa matkataan Torniojoen maisemissa, Pallastuntureiden kautta aina Kilpisjärvelle saakka.

Osa 2: Itä- ja Pohjois-Lappi – 10. tammikuuta
Jaksossa matkataan Kevon luonnonpuistosta Ukonkiven kautta Rukan laskettelurinteille.

Osa 3: Pohjanlahti ja länsirannikko –
11. tammikuuta

Jaksossa matkataan länsirannikkoa etelään Pohjanlahden jäälakeuksilta talviseen Raumaan.

Osa 4: Pohjanmaa ja Häme – 12. tammikuuta
Jaksossa matkataan pitkin Pohjanmaan lakeuksia Hämeen sydämeen Tampereelle.

Osa 5: Läntinen Järvi-Suomi – 13. tammikuuta
Jaksossa matkataan Lahdesta hyppyrimäkiä seuraten Jyväskylän kautta Kuopioon Puijon tornille.

Osa 6: Itäinen Järvi-Suomi – 16. tammikuuta
Jaksossa matkataan Kolin talvimaisemista Heinäveden reittiä Savonlinnan kautta Puumalaan Saimaansillan äärelle.

Osa 7: Etelärannikko – 17. tammikuuta
Jaksossa matkataan etelärannikkoa pitkin Kotkasta Raaseporin linnan kautta talviseen Hankoon.

Osa 8: Helsinki – 18. tammikuuta
Jaksossa esitellään Suomen merellinen pääkaupunki Helsinki talvisessa asussaan.

Osa 9: Ahvenanmaa ja Saaristomeri –
19. tammikuuta

Matkaamme Ahenanmaalta Saaristomerta kiertäen Turkuun ja presidentin kesäasunnolle Kultarantaan.

Osa 10: Koko Suomi – 21. tammikuuta
Suomi koko kauneudessaan ilmakuvissa nietoksissa ja kesän kukkeudessa.

Meidän maamme – Vårt land arkisin klo 18.30 Yle TV1:ssä 9.1. – 21.1.2017

Huom! Osa 10 esitetään poikkeuksellisesti lauantaina (21.1.) klo 18.15

YLE: Uudessa realitysarjassa etsitään merkkejä muinaisesta Suomesta

87b334565b1c842b002c9295d2a504c0
Menneisyyden metsästäjät suomalaisten aarteiden jäljillä

Menneisyyden metsästäjät on uusi dokumentaarinen realitysarja, jossa historian alkuhämärään syventynyt kuusihenkinen harrastajaryhmä etsii ja löytää uskomattomia aarteita maan alta. Metallinpaljastimia apunaan käyttävät digiajan tutkimusmatkailijat vievät katsojat syvälle Suomen historiaan, joka osoittautuu löytöjen perusteella taruja ihmeellisemmäksi.

“Onnistuimme Menneisyyden metsästäjien kuvausten yhteydessä löytämään useita ainutlaatuisia esineitä, jotka tuovat uutta tietoa alueiden historiasta ja täällä asuneiden ihmisten elämästä”, kertoo Reijo Hyvönen, yksi sarjan päähenkilöistä.

Ohjelmassa nähtävät löydöt, kuten hopea-aarteet, uskomattomat korut ja soturihautojen miekat avaavat katsojille tuhat vuotta suljettuna olleen oven Suomen historiaan, johon myyttiset merirosvot, julmat viikingit, kaukaiset kauppiaat sekä raivoisat ryöstäjät ovat jättäneet jälkensä.

Kahdeksanosainen sarja näyttää, minkälainen harrastus metallinetsintä on. Laji on kasvattanut viime vuosina suosiotaan, ja harrastajat ovat tehneet myös useita merkittäviä löytöjä.

Menneisyyden metsästäjät Yle TV1 tiistaisin klo 20 alkaen 10.1.2017
Kaikki sarjan jaksot julkaistaan Yle Areenassa 10.1.2017

Suomen tarinan jäljillä Ahvenanmaalta Hämeeseen

Menneisyyden metsästäjät etsivät merkkejä muinaisista ajoista eteläisessä Suomessa. He kaivavat muistoja rautakautisista kylistä Hauholla ja Valkeakoskella, metsästävät viikinkiaarteita Ahvenanmaalla ja etsivät todisteita vanhoista taruista Laukon kartanolla Vesilahdella ja Bosgårdin kartanolla Porvoossa. Muinaisia rahoja ja aseita etsitään aina Varsinais-Suomesta Päijät-Hämeeseen.

Harrastajaryhmän tavoitteena on löytää todisteita maamme muinaisista elintavoista ja suomalaisten arjesta historiaan jääneiden legendojen takaa. Minkälaista elämää Suomessa on rautakauden, viikinkien ja ristiretkien aikaan vietetty? Menneisyyden metsästäjät -sarja tuo Suomen historian monet kerrokset ja lähiympäristöstä löytyvät uskomattomat tarinat lähelle nykypäivää.

Uutuussarja Elossa 24h vie katsojan sairaanhoidon suljettujen ovien taakse 1.1. alkaen

0ae6c3ea792bec0e1e61af989c6ebc4c

“Vuorokaudessa Suomessa syntyy 152 lasta ja 144 ihmistä kuolee, 14 suomalaista saa kuulla sairastavansa rintasyöpää ja 70 saa sydäninfarktin. Toiset meistä saavat lääkäriltä helpottavia uutisia, mutta toiset joutuvat elämänsä taitekohtaan.” Yle TV1:n uutuussarja Elossa 24h näyttää 1.1.–7.1. klo 20, mitä kaikkea suomalaisessa terveydenhuollossa tapahtuu yhden vuorokauden aikana.

Elossa 24h on seitsenosainen ohjelmasarja, joka kertoo tosielämän inhimillisiä tarinoita suomalaisen terveydenhuollon potilaista ja heidän läheisistään sekä heitä hoitavasta sitoutuneesta henkilökunnasta. Ohjelma näyttää, minkälaista ammattilaisuutta ja koneistoa Suomen terveydenhoidossa tarvitaan 24 tunnin aikana.

Yhden viikon aikana esitettävän seitsemän puolituntisen jakson aikana päästään seuraamaan esimerkiksi, miten huippukirurgi poistaa vaikeassa paikassa olevan aivokasvaimen, vauva syntyy sektiolla, Parkinsonin tautia sairastanut mies saa viimein apua kouristeluun ja miten 15-vuotias poika opettelee kävelemään mystisen sairauden jälkeen uudelleen. Ohjelmassa seurataan myös mm. turkulaisen sairaalapapin, tamperelaisen vauvojen teho-osaston kätilön, pirkkalalaisen helikopterin ensihoitolääkärin ja nilsiäläisen ambulanssin työpäivää.

“Elossa 24h päästää katsojan näkemään, mitä sairaanhoidon suljettujen ovien takana tapahtuu. Sarja on toteutustavaltaan ainutlaatuinen, ja se on vaatinut saumattoman yhteistyön suomalaisten sairaaloiden kanssa”, tuottaja Eeva Rantanen toteaa.

Ohjelman tapahtumat on taltioitu 21.9.2016 24 tunnin aikana. Yli 40 kameraryhmää seurasi arkea sairaaloissa, terveyskeskuksissa, päivystyksissä, ambulansseissa, hälytysajoissa ja helikoptereissa eri puolilla Suomea, mm. Helsingissä, Tampereella, Turussa, Oulussa, Kuopiossa, Rovaniemellä, Houtskarissa, Porvoossa, Hämeenlinnassa ja Nilsiässä. Lisäksi sarjan päätösjaksossa 7.1. kuullaan vielä, mitä ohjelmassa esiintyneille henkilöille kuuluu nyt, kolme kuukautta kuvausten jälkeen.

Elossa 24h perustuu ITV Studiosin kehittämään, brittiläiseen ohjelmaformaattiin “Keeping The Nation Alive”. Ohjelman tuottaa Yle TV1:lle ITV Studios Finland. Lue lisää sarjasta ohjelman kotisivuilta.

Elossa 24h Yle TV1:ssä 1.–7.1. klo 20 ja Yle Areenassa 3 vuotta

Katoava Pohjola – Kimmo Ohtosen dokumenttisarja pohjoisen luonnosta ja ihmisistä

80156108f06e3f97b307137a8bd262c5

Ylen Luontovuosi huipentuu toimittaja ja luontokuvaaja Kimmo Ohtosen kuusiosaiseen dokumenttisarjaan Katoava Pohjola. Avaran luonnon ohjelmapaikalla 12. marraskuuta alkaen nähtävässä sarjassa pohditaan ihmisen ja pohjoisen luonnon monimutkaista suhdetta. Sarja kertoo tämän päivän ihmisten kyvystä elää rintarinnan villin arktisen luonnon kanssa.

Kuvausmatkat veivät Kimmon uskomattomalle seikkailulle Pohjoismaiden syrjäisimpiin kolkkiin; jäätiköille, tuntureille, aarniometsiin ja Jäämeren rannoille. Matkansa myötä Kimmolle paljastui, kuinka kuusi avainlajia on joutunut ahtaalle ihmisen toiminnan ja asenteiden takia. Susien, ahman, valaiden, jääkarhun, norppien ja myskihärkien tulevaisuus näyttää synkältä, jos ihmisen toimintaa alueilla ei saada muutettua.

“Ymmärrykseni asioiden monimutkaisuudesta, ihmisten syistä ja motiiveista, kasvatuksemme ja kulttuurin merkityksestä parani. Katson nykyään sarjan kaikkia kuutta aihetta paljon monitahoisemmin eri näkökulmista punniten”, Kimmo kertoo.

Kimmo uskoo, että pelastamalla nämä lajit, voimme muuttaa koko pohjoisen luonnon tulevaisuuden. Muutosten aikaansaaminen ei ole kuitenkaan helppoa, sillä reviirikiistat repivät myös paikallisia ihmisiä kahteen eri leiriin.

Jokaisessa jaksossa koetukselle joutuvat myös Kimmon omat näkemykset.

“Jo sarjaa ideoidessani päätin, että ohjelman ytimessä on se, että keskustelen asioista ennen kaikkea niiden kanssa, joiden kanssa en ole välttämättä samaa mieltä. Onneksi kukaan ei ujostellut esittää mielipiteitään minulle suoraan, sillä haluan ymmärtää, miksi ajattelemme asioista niin eri tavalla, ja miten erimielisyyksiin voisi löytyä yhteistä säveltä.”

Katoava Pohjola on Ylen, Arten ja DR:n yhteistuotanto, joka esitetään tänä vuonna Suomen lisäksi myös Ranskassa, Saksassa ja Tanskassa.

TV-sarjan lisäksi Kimmo keskustelee asiantuntijavieraiden kanssa luontokysymyksistä myös kuusiosaisessa Katoava Pohjola -radiosarjassa sunnuntaisin Yle Radio Suomessa.

Turistien taivas la 12.11. klo 18.45
Arktisen matkailun suosio on kasvanut ja rahalla pääsee maailman pohjoisimpiin kolkkiin. Jääkarhut ovat Huippuvuorten saariryhmän turistivetonaula. Kimmo selvittää millainen uhka turistimassat ovat hauraalle luonnolle.

Poromiesten valtakunta la 19.11. klo 18.45
Poronhoitoalueella on pitkään kiistelty petojen asemasta. Nyt uhanalaisille ahmoille vaaditaan tappolupia. Kimmo matkaa Kilpisjärvelle ottamaan selvää tunturissa piileskelevästä vihatusta aaveesta.

Salametsästäjän reviiri la 26.11. klo 18.45
Uhanalaisen suden kanta on romahtanut Suomessa salametsästyksen takia. Tästä huolimatta susialueiden ihmiset vaativat laillisen metsästyksen aloittamista. Itärajan korpimetsissä Kimmoa on vastassa korpilaki ja petoviha.

Valaanpyytäjien valtio la 3.12. klo 18.45
Valaanpyyntiä vastustetaan maailmanlaajuisesti. Islanti jatkaa kuitenkin edelleen suurten merinisäkkäiden pyyntiä. Pyyntikauden alkua seuraava Kimmo törmää yhteiskunnassa luikertelevaan valasbisnekseen.

Kalastajien kotikenttä la 10.12. klo 18.45
Erittäin uhanalaista saimaannorppaa on yritetty pitää hengissä jo 60 vuotta. Suunnitelmat suojelutoimien lisäämisestä saavat paikalliset kalamiehet sotajalalle. Kimmo seuraa kuinka norppa joutuu erimielisyyksien syntipukiksi.

Pilattu paratiisi la 17.12. klo 18.45
Erikoiset sairaudet aiheuttavat ongelmia Norjan myskihärille. Vasikkakuolemien taustalta paljastuu laajempi arktista luontoa uhkaava asia. Kimmo joutuu kohtaamaan synkän tulevaisuuskuvan Grönlannin syrjäseudulla.

Katoava Pohjola Yle TV1 ja Yle Areena lauantaisin klo 18.45 alkaen 12.11.2016

YLE: Uudessa Norsunluukoira-sarjassa pelastetaan afrikannorsua sukupuutolta

c405bdbc8913540b68be9dd99b40f774

Seitsemänosainen Norsunluukoira-sarja on tarina unelmasta, eläinten oikeuksista ja kulttuurien yhteentörmäyksestä. Yle TV1:ssä tiistaisin 8.11. alkaen klo 20.00. Kaikki jaksot Yle Areenassa 8.11. klo 20.

Yle TV1:n uudessa Norsunluukoira-sarjassa rikostutkija Toni Lahtinen (s. 1976) jättää työnsä ja uhraa omaisuutensa lähteäkseen pelastamaan afrikannorsua sukupuutolta kouluttamansa norsunluukoira Rokan avulla.

Tansaniassa Tonin tehtävä on kaksijakoinen. Hän auttaa poliisin eliittijoukko NTSCIU:ta ja sen sisällä toimivaa erityistä iskuryhmää norsunluun salakuljettajien kiinnisaamisessa. Tämän lisäksi Toni kouluttaa Tansanian poliisin koirayksikössä tansanialaisia koiranohjaajia ja näille valitsemiaan koiranpentuja.

Toni on entisenä sotilaana ja poliisina vastuuntuntoinen suomalainen mies, jolle projektin onnistuminen on elämän ja kuoleman kysymys. Kun suomalainen jämptiys ja itä-afrikkalainen rentous kohtaavat on kulttuurien törmäys väistämätön tosiasia.

Keskiössä eläinten oikeudet

Ohjelmasarja kasvaa kuvaukseksi ruohonjuuritason kehitysyhteistyön ongelmista. Keskiössä ovat myös eläinten oikeudet, sillä perinteisesti eläinten asema afrikkalaisessa kulttuurissa on kurja. Lyöminen on yleinen koirankasvatusmenetelmä.

Toni Lahtinen on ylpeä siitä, mitä he ovat saaneet aikaan Tansaniassa.

“Koiriemme tekemä tuloksekas työ Tansanian erikoisjoukkojen johtamissa operaatioissa on huikea juttu mutta minulle henkilökohtaisesti vielä isompi juttu on se, että onnistuimme muuttamaan Tansanian Poliisikoirayksikön koirien kohtelua huomattavasti eläinystävällisempään suuntaan”, Lahtinen sanoo.

“Nyt siellä käytetään positiiviseen vahvistamiseen perustuvia koulutusmetodeja hakkaamisen sijasta. Yksikön henkilökunta on nyt myös koulutettu pitämään huolta koirista tavalla, joka kestää asioiden tarkastelun eläinsuojelullisesta näkökulmasta”, Lahtinen jatkaa.

SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto luovutti Vuoden eläinsuojeluteko 2016 -palkinnon norsujen salametsästystä vastaan työskentelevälle Team Rokalle.

Salakuljettaja saadaan kiinni

Sarjan kuvaaja ja ohjaaja Tommi Ketonen kertoo, että on ollut hyvin palkitsevaa olla mukana tekemässä jotain näin merkittävää.

“Luontoa rakastavana ihmisenä järkytyin noin pari vuotta sitten kun ymmärsin, että afrikannorsu saattaa kadota maailmasta muutamissa vuosissa. Ahaa-elämyksen jälkeen lähdin etsimään mahdollisuutta tehdä aiheesta dokumenttia ja kuin ihmeen kaupalla löytyi heti Team Rokan projekti, jota lähdin välittömästi seuraamaan”, Ketonen kertoo.

Seurattavaa löytyi; Team Rokan projekti huipentuu, kun Rokka löytää todisteita koko Itä-Afrikan etsityintä rikollissyndikaattijohtajaa ja norsunluun salakuljettajaa ”Shetania” eli “Paholaista” vastaan.

“Se oli todella hienoa. On uskomatonta, että tulosta tuli niinkin paljon viisi kuukautta kestäneen kuvausjakson aikana. Olisi hyvinkin voinut olla mahdollista, että isomman tuloksen saamiseen menisi parikin vuotta”, Ketonen sanoo.

Norsunluukoira Yle TV1:ssä tiistaisin 8.11. alkaen klo 20.00. Kaikki jaksot Yle Areenassa 8.11. klo 20.

7 x 28 minuuttia. Tuotantoyhtiö Arkhimedeen Piste Oy. Ohjaaja, kuvaaja, tuottaja: Tommi Ketonen

BBC:n menestyssarja Poldark alkaa Yle TV1:ssä lokakuussa!

1

BBC:n menestyssarja Poldark on komea sukusaaga 1700-luvun lopun Britanniasta. Yle TV1 esittää tänä syksynä Poldarkin kaksi ensimmäistä tuotantokautta tiistaisin 4.10.2016 alkaen klo 21.30.

Ross Poldark (Aidan Turner) palaa kotiinsa Cornwalliin Yhdysvaltain vapaussodasta, mutta moni asia on muuttunut: Hänen isänsä on kuollut, kotitalo on raunioina ja hänen rakastettunsa on kihlautunut toisen miehen kanssa.

Winston Grahamin romaaniin perustuvan tarinan uusi tuleminen on viime aikojen tv-tapaus Britanniassa ja kautta maailman. Briteissä sarjan toinen kausi nähdään tänä syksynä, mutta jo ennen kauden alkua uutisoitiin, että sarjasta tehdään myös kolmas kausi.

Vahvistaessaan tiedon kolmannesta kaudesta sarjan käsikirjoittaja ja tuottaja Debbie Horsfield kertoi yllättyneensä Poldarkin suuresta suosiosta niin fanien kuin median parissa. Sarjaa on hehkutettu uudeksi Downton Abbeyksi ja nimiosaa näyttelevä Aidan Turneria on verrattu muun muassa Colin Firthin herra Darcyyn.

Sarjan pääosissa nähdään myös Jack Farthing pankkiiri George Warlegganina ja Warren Clarke Charles Poldarkina.

Juoni:

Cornwallin karujen kallioiden kasvatti, omapäinen mutta rehellinen ja suoraselkäinen Ross Poldark puolustaa Ison-Britannian etuja Amerikan itsenäisyystaistelussa. Hän haaveilee paluusta kotiin, jossa häntä odotetaan. Elizabeth (Heida Reed) ja Ross olivat lupautuneet toisilleen, mutta sota tuli väliin.

Brittisotilaiden partio joutuu väijytykseen ja tappiot ovat raskaat. Ross julistetaan kadonneeksi, ja elämä kotikonnuilla ajautuu hyvin erilaisiin uomiin. Pari vuotta myöhemmin Ross Poldark palaa kotiin, monien järkytykseksi. Kovimmat kolhut odottavat tulijaa itseään: Rossin isä on kuollut ja rakastettu Elizabeth on ehtinyt kihlautua miehen serkun Francis Poldarkin (Kyle Soller) kanssa.

Poldarkin suvun kahden veljeksen tilukset ovat sijainneet rinta rinnan. Nuoremman Poldarkin talo on raunioina, peltomaa kasvaa pelkkää kiveä ja leivän taannut kaivostoiminta loppunut tyystin. Rossin perintönä on vain velkaa ja kaksi patalaiskaa palvelijaa. Vanhempaa veljestä Charlesia (Warren Clarke) on lykästänyt merkittävästi paremmin.

Ross Poldarkilla on kuitenkin uskollisten ystävien tuki. Vaikka sydän on särkynyt ja kaikki kilvan vakuuttavat, ettei täällä ole häntä varten enää mitään, nuorukainen valitsee itse oman tiensä. Kaiken keskellä häntä auttaa myös nuori Demelza (Eleanor Tomlinson), jonka Ross pelastaa pahoinpitelyltä.

Poldark (12) Yle TV1:ssä tiistaisin klo 21.30 alkaen 4.10.2016 Ohjelma on katsottavissa Yle Areenassa 20 päivän ajan
Pääosissa: Aidan Turner, Heida Reed, Kyle Soller, Eleanor Tomlinson, Jack Farthing, Warren Clarke. Käsikirjoitus: Graham Winstonin romaaneista tv-sarjaksi sovittanut Debbie Horsfield.
Tuotanto: BBC/Mammoth Screen/Masterpiece, Britannia 2015-16.