Category: YLE TV1

Puoli seitsemän juhlii tuhannetta lähetystään toukokuussa

2d197e06e9a7d5df958125d68a2ca628

Yle TV1:n Puoli seitsemän tekee 9. toukokuuta tuhannennen lähetyksensä. Puoli seiskan juontajat Mikko Kekäläinen ja Susanna Laine juhlistavat tonnin merkkipaalua Helsingin ytimestä, Allas Sea Poolin kattoterassilta. Mukana menossa paikan päällä on paljon entisiä ja nykyisiä puoliseiskalaisia.

“Kovaa heittäytymistä on luvassa, pelkään itsekin päätyväni jääkylmään merivesialtaaseen lähetyksen päätteeksi. Samoin olemme lupautuneet Kysy mitä vaan -testiin, jossa fanimme ja katsojamme saavat kysyä minulta ja Mikolta mitä vain. Aivan mitä vain!”, toteaa Susanna Laine.

Lähes 900 suoraa Puoli seiskaa juontanut Mikko Kekäläinen toteaa olevansa yhä todella innoissaan.

“Eihän tonni ole vielä mitään. Vasta on alkuun päästy. Homma muuttuu hauskemmaksi koko ajan.”

Juhlalähetyksen vieraana on rap-artisti ja videobloggaaja Arttu Lindeman.

Ensimmäisestä lähetyksestä tuhanteen…

Television historiassa pitkäikäinen Puoli seiska starttasi 28.10.2009. Juontajina aloittivat Marja Hintikka ja Peter Nyman, ensimmäisen lähetyksen vieraana oli Jorma Uotinen. Syksyllä 2010 Mikko Kekäläisestä tuli vakiojuontaja, ensin sohvalla istui Marja Hintikka, sitten Ella Kanninen. Syksystä 2014 lähtien Mikon vieressä on sädehtinyt Susanna Laine.

“Susanna on aivan loistava työpari ja täydennämme hyvin toisiamme. Mutta yksi asia tuli yllätyksenä. Luulin, että minun huumorini on huonoa, kunnes kohtasin Susanna Laineen”, Mikko sanoo.

Puoli seitsemän tunnetaan hyväntuulisuuden sanansaattajana. Ohjelma on kehittänyt oman, vahvaan visuaalisuuteen ja persoonavetoisuuteen nojaavan brändin.

“Visuaalisen kerronnan ja suoran lähetyksen vaatimukset nousevat koko ajan. Meidän on kehitettävä uusia tapoja tehdä viihteellistä asiaa ja tarjottava ihmisille suoran lähetyksen jännitystä ja tunnetta entistä vahvemmin“, toteaa ohjelman tuottaja Pekka Toikka.

Lähes kahdeksanvuotisen Puoli seiskan uusi katsojaennätys 613 000* syntyi marraskuussa 2016 ja keskikatsojamäärä on nousussa. Televisio-ohjelman viikkotavoittavuus on parhaimmillaan tammikuun pimeinä iltoina 1,5 miljoonaa.

“Somen ja verkon puolella tavoitamme viikoittain keskimäärin yli 650 000 faniamme. Näistä moni ei seuraa tv-ohjelmaamme lainkaan, joten kokonaispaketti toimii loistavasti”, Toikka toteaa.

Ja syksyllä on luvassa vielä lisää ohjelma-aikaa, kun Puoli seitsemän muuttuu viisipäiväiseksi.

Puoli seitsemän 1000. lähetys Yle TV1:ssä tiistaina 9.5. klo 18.30
Lähde: Finnpanel, yliyönluku

Ylessä juhlitaan 40-vuotiasta Ulkolinjaa

277090758d83193537927ab81acca37f
Ulkolinja 40 vuotta – dokumentteja ulkomailta suomalaiselle yleisölle suomalaisin silmin

Ulkolinja, yksi Ylen lippulaivaohjelmista, täyttää tänä vuonna 40 vuotta. Syntymäpäivää juhlitaan kevään ja kesän aikana näyttävästi TV1:ssä, Ylen Elävässä Arkistossa sekä Yle Areenassa. Juhlahumun aloittaa TV1:ssä torstaina 6.4. nähtävä Vesa Toijosen tuore Ulkolinja: Laukaus Hebronissa.

Vuonna 1977 aloittanut Ulkolinja on seurannut Lähi-idän tapahtumia alkuvuosistaan lähtien. Vuonna 1968 Ylen dokumentti Lähi-idästä kysyi Voittiko Israel? Keväällä 2017 Ulkolinja sulkee suuren ympyrän ja etsii vastausta kysymykseen: voittiko Israel Gazassa?

Ohjaaja Vesa Toijosen tuoreen Ulkolinjan lisäksi Lähi-itä -teema on esillä tänä keväänä Ylen Elävässä Arkistossa ja Yle Areenassa. Yle Areenassa on julkaistu useita Lähi-itää käsitteleviä Ulkolinja – dokumentteja, joista ensimmäinen “Lähi-itä – Palestiinalaiset” on vuodelta 1978.

Lisää Ulkolinjan Lähi-itä -teemasta Elävässä Arkistossa.

Ulkolinja-ohjelma sai alkunsa korkean tason toivomuksesta. Vuoden 1977 alussa TV1:n johtaja Sakari Kiuru esitti lennokkaan ajatuksen, jossa ”kansainvälisyys leimaisi julkisen TV-toiminnan kasvatustehtävää”. Ohjelmistoon sijoitettiin tunnin mittaiselle ohjelmapaikalle reportaaseja, mutta myös koosteita, jotka sisälsivät studio-osuuksia ja inserttejä ajankohtaisista kansainvälisistä teemoista.

Ensimmäinen omatuotantoinen Ulkolinja oli viljakaupasta Yhdysvaltain ulkopolitikan osana kertova ”Agribusiness. Kansasin jyvät” -raportti. 6.10.1977 ensiesityksensä saaneen dokumentin ohjasi New Yorkissa asuva toimittaja Victoria Schultz.

Ilmestyessään ruutuun syyskaudella 1977 nähtiin Ulkolinjaa aluksi vain kerran kuussa, mutta varsin pian siirryttiin rytmiin 26 ohjelmaa per vuosi. Puolet ohjelmistosta oli omaa tuotantoa, toinen puoli hankintaa. Mallia otettiin mm. BBC:n Panoramasta ja SVT:n Dokument Utifrån -ohjelmasta. Linjan etsimiseen liittyivät alkuaikoina myös sensurointi- ja hyllytyskohut sekä niitä vastaan kirjelmöinti.

Ulkolinjan ensimmäisenä päällikkönä toiminut Mikko Valtasaari muistelee, että alusta lähtien ”kansainvälinen dokumenttitarjonta oli runsasta ja korkealaatuista, ja se asetti riman korkealle myös sarjan kotimaisille tuotteille”. Omatuotantoisten ohjelmien laadukkuus herätti huomiota ja Ulkolinja-dokumentteja palkittiin ulkomailla. Viimeisimpänä vuonna 2014 Ulkolinja ”Kasvot Syyrian sodalle” (ohjaaja Ari Lehikoinen, tuottaja Vesa Toijonen) valittiin vuoden parhaaksi eurooppalaiseksi dokumentiksi.

40 vuotta ensilähetyksen jälkeen Ulkolinjaa tehdään kolmen toimittajan voimin, ja osa ohjelmista hankitaan edelleen kansainvälisiltä tuotantoyhtiöiltä. “Ulkolinjan alkuperäinen idea tarjota suomalaisille syventävä näkökulma maailman tapahtumiin on edelleen ohjelman perusajatus”, toteaa Ulkolinjan nykyinen tuottaja Marko Lönnqvist.

Ulkolinja retroilee kesä-heinäkuussa

Juhlavuoden kunniaksi Ulkolinjan tutulla ohjelmapaikalla esitetään 15. kesäkuuta alkaen valikoituja Ulkolinja-dokumentteja neljän vuosikymmenen varrelta. Ulkolinjan juhlavuoden uusintasarja nähdään TV1:ssä torstaisin klo 22.00.

15.6.
Jugoslavia – Idän ja Lännen välissä (1977, Juhani Mäkelä)
Raportti Jugoslavian poliittisesta elämästä sekä kansalaisten arkipäivästä.

22.6.
Kohti uutta lokakuuta (1987, Markus Leikola)
Raportti Neuvostoliiton (Venäjän) vallankumouksesta ja perestroikasta Leningradista Kazakstaniin

29.6.
Kalliit vieraat – Teure Gäste (1997, Vesa Toijonen)
Bosnian sotapakolaisten palauttaminen Saksasta takaisin Bosniaan.

6.7.
Piikkilankaa ja vapaakauppaa (2007, Pertti Pesonen)
Yhdysvallat rakentaa Meksikon rajalle aitaa estääkseen laitonta siirtolaisuutta ja samaan aikaan vapaakauppasopimus takaa halpojen yhdysvaltalaistuotteiden virran Meksikon markkinoille.

13.7.
Ukraina – sota jota ei ole (2016, Marko Lönnqvist)
Ukrainan itäosissa on sodittu jo kaksi vuotta ja joka päivä ammutaan. Virallisesti sotaa ei kuitenkaan ole olemassa.

Ulos luontoon Kevätseuranta näyttää valon ja lämmön paluun!

32d08ab40015fa0f33150811746e9ff8

Viisiosaisen sarjan juontavat Minna Pyykkö ja Pirkka-Pekka Petelius.
Varma kevään merkki, Ulos luontoon Kevätseuranta, palaa ruutuun sunnuntaina 23. huhtikuuta. Ohjelma tuo luoksemme sammakot ja kevään keltaiset kukat, sekä tietysti lepakon, joka on oikea kevään airut. Kevätseuranta juhlii myös uskomatonta luontorakkauttamme eli yli miljoonan linnunpöntön Suomea!

Viisiosaisen sarjan juontavat Minna Pyykkö ja Pirkka-Pekka Petelius. Tänä keväänä erityishuomio on valon ja lämmön aikaan saaman muutoksen näyttämisessä.

“Asennamme tänä keväänä useamman seurantakameran. Jos yhtään on onni myötä, voimme katsoa tapahtumia pöllön pöntössä, konnavaellusta ja vihreyden voittoa talvesta. Kevät on ihan erityinen myös Miljoonan linnunpöntön ansiosta, olen niin iloinen tästä valtavasta halusta auttaa lintuja. Suomalaiset
tekevät Miljoonalla pöntöllä hyvien luontotekojen historiaa!”, iloitsee Minna

Jaksoissa pohditaan myös linnunlaulua. Miten se syntyy – miksi esimerkiksi pöllön nokka ei aukea vaikka ääni kuuluu?

“Ja totta kai puhumme linnunlaulun merkityksestä myös ihmiselle, sydän paisuu ihmisrinnassakin lintukonsertin lumoissa”, toteaa Pirkka-Pekka.

Kevätseuranta näyttää lähiluonnon ihmeet ja innostaa tutkimaan, mitä pihoilla ja metsissä huhti-toukokuussa oikein tapahtuu. Kevät on luonnon komein show!

Uudet jaksot nähdään 23. huhtikuuta alkaen Yle TV1:ssä sunnuntaisin klo 18.15. Kausi huipentuu 21. toukokuuta suoraan 45 minuutin mittaiseen Miljoona linnunpönttöä -juhlalätykseen!

Ulos luontoon Kevätseuranta Yle TV1 ja Yle Areena klo 18.15 alkaen 23.4.2017

Suomi on suomalainen -sarja pureutuu suomalaisuuden ytimeen 4.4. alkaen

d6d480dbe849c74974ee47a3eac95bd4

Suosikkisarjat Suomi on ruotsalainen ja Suomi on venäläinen saavat monien toivomaa ja joidenkin pelkäämää jatkoa, kun Yle TV1:ssä alkaa 4.4. klo 20 suomalaisuuden mysteeriä penkovan trilogian päättävä Suomi on suomalainen.

Toisin kuin nimi antaisi ymmärtää, kyseessä ei ole vain ruotsalaisuuden ja venäläisyyden jälkeenjääneiden rippeiden sihtaaminen. Ei myöskään aidon alkuperäisen suomalaisuuden metsästys, vaikka Kalevalastakin on puhe ja pesäpallomailaan tartutaan.

Jo aikaisemmissa sarjoissa nousi esiin piirteitä, jotka naapureiden vaikutuksesta huolimatta olivat ja pysyivät omanlaisinaan ja kehittyivät omia teitään. Nyt katsomme näitä piirteitä tarkemmin ja kysymme, mistä ne tulevat ja mikä niissä on omalaatuista. Entä millä suomalaisuutta voi mitata: pitääkö siteerata Tuntematonta sotilasta, hiihtää kaatuilematta ja laittaa karjalanpiirakan päälle munavoita? Vai riittääkö tunne siitä, että Suomi on koti?

Sarja jatkaa edellisistä sarjoista Suomi on ruotsalainen ja Suomi on venäläinen tutuksi tulleilla linjoilla: juontaja Juhani Seppänen johdattaa katsojan matkalle suomalaisuuteen, ihmetellen, faktoja kerraten ja uusia pudotellen sekä väsymättä kommentoiden.

Enemmän haastateltavia, mm. Maija Vilkkumaa ja Sixten Korkman

Kussakin jaksossa suomalaisuutta lähdetään tarkastelemaan tiettyjen teemojen kautta, joista avautuu monivivahteinen polku suomalaisuuteen, odottamattomine käänteineen ja paljon puhuvine yksityiskohtineen. Kullakin jaksolla on oma suuri teemansa kuten taistelu, pohjoinen, metsä ja (metalli)musiikki, mutta monet näistä pilkahtelevat myös muissa jaksoissa. Osa teemoista kuten luonto, mytologia sekä Suomen kielellinen ja etninen moninaisuus kulkevat punaisena lankana läpi sarjan.

Tuttuun tapaan jaksot koostuvat haastatteluista, joita rytmitetään kuvituksella ja Seppäsen kommenteilla. Aikaisempaan verrattuna uutta on entistäkin runsaampi ja monipuolisempi haastateltavien kaarti. Haastateltavina on laaja joukko suomalaisia eri osa-alueilta, arkkipiispa Kari Mäkisestä muusikko Maija Vilkkumaahan ja tanssija Tero Saarisesta taloustutkija Sixten Korkmaniin. Uutta on myös häikäisevä kuvitus, joka kuljettaa etelän katukahviloista Kainuun pitkospuille ja Karjalan koivikoista Pohjanmaan lakeuksille: Seppänen kirjaimellisesti kävelee ympäri Suomen – tai hiihtää – ja soutaakin.

Suuri suomalainen kansallisäänestys netissä

Ohjelman nettisivuilla osoitteessa yle.fi/sos (avataan 15.3.) katsojat pääsevät äänestämään suomalaisinta asiaa tai henkilöä 24.3. alkaen. Äänestys tapahtuu pudotusäänestyksellä, joka viikko vastakkain on kaksi suomalaista ikonia – joista toinen putoaa ja toinen jatkaa mittelöissä. 12:sta ehdokkaasta valikoituu kymmenen viikkoa kestävän äänestyksen päätteeksi yksi voittaja – se kaikkein suomalaisin.

Suomi on suomalainen Yle TV1:ssä tiistaisin klo 20 alkaen 4.4.2017. Yle Areenassa kaikki 10 jaksoa katalogina 4.4.

YLE: BBC:n huikea luontodokumenttisarja Planeettamme maa saa jatkoa Avarassa luonnossa huhtikuussa

6df53802c79f803f9a8d58748c39da78
Avara luonto: Planeettamme maa II

Planeettamme Maa II tarjoaa odotetun jatkon vuonna 2007 nähdylle Avara luonto -ohjelmapaikan huippusarjalle. Maailman kaikkien aikojen kallein faktasarja syväluotaa maapallon monimuotoista luontoa, sen tärkeimpiä ekosysteemejä ja lajeja. Uuden teknologian avulla päästään tutustumaan eläinten omaan maailmaan lähempää kuin ikinä aikaisemmin.

Kussakin sarjan osassa keskitytään aina yhteen pääaiheeseen: saariin, vuoristoihin, viidakoihin, aavikoihin, lakeuksiin ja kaupunkeihin. Jokaisessa osassa liikutaan eri puolilla planeetallamme. Sarjassa nähdään runsaasti luonnonympäristöjä ja eläinten käyttäytymistä, jota ei ole koskaan ennen päästy kuvaamaan.

Jaksot:

1/6 Saarien maailma
Saariympäristössä on vähän kilpailua, mutta isolaatiolla on hintansa. Muutoksiin sopeutuminen on vaikeaa.

2/6 Korkeuksien maailma
Vain parhaiten sopeutuneet voivat pärjätä vuoristojen karuissa olosuhteissa puolimatkassa avaruuteen.

3/6 Vihreä maailma
Lajirikkaat viidakot ovat elämälle ideaali ympäristö, ja kilpailu siellä on kovempaa kuin missään muualla.

4/6 Kuiva maailma
Veden hankkiminen näyttelee suurta roolia aavikon eläinten ja kasvien elämässä, eikä konflikteilta vältytä.

5/6 Lakeuksien maailma
Avoimien ruohomaiden kovassa kilpailussa eläinten tärkein tehtävä on syödä ja olla tulematta syödyksi.

6/6 Urbaani maailma
Kaupungit ovat nopeasti kasvavia elinympäristöjä, jotka tarjoavat elämälle uudenlaisia mahdollisuuksia.

Maailman kaikkien aikojen kalleimman faktasarjan alkuperäinen kertojaääni on legendaarinen Sir David Attenborough. Alkuperäisen Attenborouhg’n englanninkielisen selostusäänen saa kuuluviin valitsemalla televisiostaan Ääni2-vaihtoehdon. Yle Areenasta katsottaessa vaihtoehtoääni ei toimi. Suomeksi sarjan selostaa Avara Luonnon äänenä tunnettu Jarmo Heikkinen.

Tuotanto: BBC, Iso-Britannia

Planeettamme maa II, Avarassa luonnossa , lauantaisin klo 18.45 1.4. alkaen, päivän jakso on katsottavissa Areenassa jo lähetyspäivän aamuna ja seuraavat 14 vuorokautta

Palkittu komediasarja Catastrophe alkaa TV1:llä 17.2.

5501f53418dc4ecc4e0b2d3858353582
Palkittu komediasarja Catastrophe mannertenvälisestä salamasuhteesta

Catastrophe – uusi sarja (12), (Catastrophe, S1-2)

Uusi Kultaisella ruusulla (2015) ja Baftalla palkittu, hienosti menestynyt brittiläinen draamakomediasarja amerikkalaismiehen ja irlantilaisnaisen salamasuhteesta, jossa käy juuri niin kuin ei pitänyt käydä.

Mitä on odotettavissa, kun nätti naisopettaja Sharon ja viriili mainosmies Rob kohtaavat lontoolaisessa baarissa? Sitä päädytään tietysti samaan sänkyyn turhia murehtimatta. Kahdelta järkevältä aikuiselta moinen temppu on täysin vastuuton, sillä joskus se on kerrasta poikki, saati sitten viikonmittaisesta holtittomasta hääräämisestä. Sitä saa mitä tilaa ja niinpä iloinen perhetapahtuma ilmoittaa pian tulostaan. Sähäkkään toimintaan keskittyneillä yksineläjillä menee sormi suuhun.

Mitä nyt pitäisi tehdä, mennäkö yhteen vai olla erikseen; pitääkö vauva vai ei? Ihmissuhteissa täysin toistaitoinen pariskunta on suorastaan kävelevä katastrofi, sillä mikään muu ei suju kuin seksi. Eikä lähipiiristäkään ole apua, kummankin parhaat kaverit kun ovat omanlaisiaan sekopäitä ja anoppi piste iin päälle. Vauva heille on kuitenkin tulossa, joten vastuuta on otettava, vaikka kumpikaan ei oikein ymmärrä, kuinka se temppu tehdään.

Channel4:n mainion tilannekomedian ovat kirjoittaneet ja päärooleissa loistavat näyttelijät Rob Delaney ja Sharon Horgan. Sharon Horganille sarja toi ansaittua nostetta, ja sen jälkeen on käsikirjoittanut mm. HBO:n suosittua amerikkalaista Divorcea. Äskettäin edesmennyt Carrie Fisher nähdään sarjassa Robbien äidin roolissa.

Pääosissa: Rob Delaney, Sharon Horgan, Ashley Jensen ja Carrie Fisher

Ch4 on tilannut myös 3. ja 4. tuotantokauden, jotka nähdään Ylellä myöhemmin.
Tuotanto: Channel4, Britannia, 2015.

Catastrophe
Yle TV1 perjantaisin klo 22.00 alkaen 17.2.2017
Yle Areenassa 30 päivän ajan
6 + 6 jaksoa

YLE: Presidentti – uutuusdraama politiikan huipulta ja vallan kulissien takaa 5.2. alkaen

91f62c480b79b5e3483c38acb253b940
Mitä tapahtuu, kun Suomen tasavallan presidentiksi valitaan politiikan ulkopuolelta tuleva uudistaja? Samuli Edelmannin, Laura Malmivaaran ja Inka Kallénin tähdittämä sekä Lauri Nurksen ohjaama Presidentti Yle Areenassa kokonaisuudessaan 5.2. ja Yle TV1:n Kotikatsomossa 5.2. alkaen sunnuntaisin klo 21.05.

Vuoteen 2018 sijoittuva draama pohtii Suomen asemaa idän ja lännen välissä ja Euroopan Unionin laidalla. Presidentti ja pääministeri samoin kuin heidän lähipiirinsä ja taustavoimansa joutuvat vaikeiden ratkaisujen eteen, kun vaakakupissa ovat isänmaan etu ja henkilökohtaiset unelmat.

Suomen tasavallan presidentiksi valitaan “avaruusmies” Henri Talvio (Samuli Edelmann), joka on tehnyt loistavan uran avaruusteknologian parissa ja luonut Suomeen tuhansia työpaikkoja. Talvio onkin tunnettu ennakkoluulottomista otteistaan. “Minä muutan Suomen”, hän lupaa. Ei siis ole ihme, että media puhuu häirikköpresidentistä ja paluusta Kekkosen aikaan. Uusi presidentti ei todellakaan aio tyytyä sivustakatsojan rooliin.

Ensimmäiseen kädenvääntöön Talvio joutuu kolmen presidentin kansliapäällikkönä toimineen Marjatta Kuusiston (Rea Mauranen) kanssa, kun hän haluaa pestata presidentinkansliaan nuoria mediatyöläisiä sekä monessa liemessä marinoituneen luottomiehensä Arto Rahkosen (Tommi Eronen). Myös presidentin puoliso, toimittaja Anna Talvio (Laura Malmivaara) aikoo osallistua totuttua näkyvämmin julkiseen keskusteluun.

Käytännössä Suomea johtaa kuitenkin pääministeri, joka on poliittisen historiamme nuorin – ja nainen. Petra Pennasella (Inka Kallén) ja tuoreella presidentillä on usein hyvin erilainen näkemys maan tulevaisuudesta.

Suomeen kohdistuu heti Talvion presidenttikauden alussa uhkia, joihin ei ole osattu varautua. Ääriliikkeet, tietovuodot ja hakkerointi, anarkisti-iskut ja uhkaavat ympäristökatastrofit, venäläisen ydinvoimahankkeen oudot kuviot ja tasapainoilu kylmän ja kuuman sodan rajapinnalla vaativat ripeitä toimenpiteitä.

Sarjan karismaattisessa näyttelijäkaartissa ovat mukana mm. myös Antti Virmavirta, Kristiina Halttu, Mats Långbacka, Esko Salminen ja Olavi Uusivirta.

12-osaisen sarjan on ohjannut Lauri Nurkse, sen ovat käsikirjoittaneet Kirsti Manninen ja Antti Pesonen ja tuottanut Zodiak Finland. Ohjelma on osa virallista Suomi 100 -juhlaohjelmistoa.

Presidentti Yle TV1:ssä 5.2. alkaen klo 21.05 ja Yle Areenassa kokonaisuudessaan 5.2.

YLE: Ainutlaatuinen slow-tv-sarja näyttää koko Suomen lintuperspektiivistä

2528736044ee36133d0c021409f5cf4b

Yle TV1:n uusi alkuillan ohjelmasarja vie katsojat rentouttavalle matkalle ympäri Suomen. Tammikuussa alkavassa Meidän maamme – Vårt land -sarjassa koko Suomi ja sen upea luonto esitellään ilmasta käsin. Kerrontatyyli on äärimmäisen yksinkertainen ja samalla vaikuttava – helikopterilla tehtyä ilmakuvaa ja rauhallinen, slow-tv:n mukainen rytmi.

Meidän maamme on kunnioitus suomalaiselle maisemalle, upealle ja monimuotoiselle luonnolle, mutta myös rakennetulle ympäristölle.

”Tässä laajuudessa Suomea ei ole koskaan kuvattu ilmasta ja nyt vielä uusilla huippukameroilla, jolloin lopputulos vain paranee, mitä isommalta ruudulta sitä katsoo. Parhaimmillaan nautinto on, kun voi kaikessa rauhassa vaipua eräänlaiseen flow-tilaan ja antaa kuvien ja musiikin yhdessä viedä mennessään”, kuvailee tilaaja Ari Ylä-Anttila.

Ohjelmasarja esittelee Suomen sekä kesäisen vehreänä että talven karuudessa. Kuvissa näkyy koko Suomi, välillä laajoja maisemia katsotaan kauempaa, sitten taas sukelletaan lähemmäs maiseman yksityiskohtia. Ensimmäisen 10-jakson aikana Suomi käydään läpi eri vuodenaikoina. Sarjan loput kymmenen osaa julkaistaan loppukeväästä, ja silloin nautitaan kesätunnelmista.

Meidän maamme -ohjelmasarja juhlistaa 100-vuotiasta itsenäistä Suomea.

Osa 1: Länsi-Lappi – 9. tammikuuta
Jaksossa matkataan Torniojoen maisemissa, Pallastuntureiden kautta aina Kilpisjärvelle saakka.

Osa 2: Itä- ja Pohjois-Lappi – 10. tammikuuta
Jaksossa matkataan Kevon luonnonpuistosta Ukonkiven kautta Rukan laskettelurinteille.

Osa 3: Pohjanlahti ja länsirannikko –
11. tammikuuta

Jaksossa matkataan länsirannikkoa etelään Pohjanlahden jäälakeuksilta talviseen Raumaan.

Osa 4: Pohjanmaa ja Häme – 12. tammikuuta
Jaksossa matkataan pitkin Pohjanmaan lakeuksia Hämeen sydämeen Tampereelle.

Osa 5: Läntinen Järvi-Suomi – 13. tammikuuta
Jaksossa matkataan Lahdesta hyppyrimäkiä seuraten Jyväskylän kautta Kuopioon Puijon tornille.

Osa 6: Itäinen Järvi-Suomi – 16. tammikuuta
Jaksossa matkataan Kolin talvimaisemista Heinäveden reittiä Savonlinnan kautta Puumalaan Saimaansillan äärelle.

Osa 7: Etelärannikko – 17. tammikuuta
Jaksossa matkataan etelärannikkoa pitkin Kotkasta Raaseporin linnan kautta talviseen Hankoon.

Osa 8: Helsinki – 18. tammikuuta
Jaksossa esitellään Suomen merellinen pääkaupunki Helsinki talvisessa asussaan.

Osa 9: Ahvenanmaa ja Saaristomeri –
19. tammikuuta

Matkaamme Ahenanmaalta Saaristomerta kiertäen Turkuun ja presidentin kesäasunnolle Kultarantaan.

Osa 10: Koko Suomi – 21. tammikuuta
Suomi koko kauneudessaan ilmakuvissa nietoksissa ja kesän kukkeudessa.

Meidän maamme – Vårt land arkisin klo 18.30 Yle TV1:ssä 9.1. – 21.1.2017

Huom! Osa 10 esitetään poikkeuksellisesti lauantaina (21.1.) klo 18.15

YLE: Uudessa realitysarjassa etsitään merkkejä muinaisesta Suomesta

87b334565b1c842b002c9295d2a504c0
Menneisyyden metsästäjät suomalaisten aarteiden jäljillä

Menneisyyden metsästäjät on uusi dokumentaarinen realitysarja, jossa historian alkuhämärään syventynyt kuusihenkinen harrastajaryhmä etsii ja löytää uskomattomia aarteita maan alta. Metallinpaljastimia apunaan käyttävät digiajan tutkimusmatkailijat vievät katsojat syvälle Suomen historiaan, joka osoittautuu löytöjen perusteella taruja ihmeellisemmäksi.

“Onnistuimme Menneisyyden metsästäjien kuvausten yhteydessä löytämään useita ainutlaatuisia esineitä, jotka tuovat uutta tietoa alueiden historiasta ja täällä asuneiden ihmisten elämästä”, kertoo Reijo Hyvönen, yksi sarjan päähenkilöistä.

Ohjelmassa nähtävät löydöt, kuten hopea-aarteet, uskomattomat korut ja soturihautojen miekat avaavat katsojille tuhat vuotta suljettuna olleen oven Suomen historiaan, johon myyttiset merirosvot, julmat viikingit, kaukaiset kauppiaat sekä raivoisat ryöstäjät ovat jättäneet jälkensä.

Kahdeksanosainen sarja näyttää, minkälainen harrastus metallinetsintä on. Laji on kasvattanut viime vuosina suosiotaan, ja harrastajat ovat tehneet myös useita merkittäviä löytöjä.

Menneisyyden metsästäjät Yle TV1 tiistaisin klo 20 alkaen 10.1.2017
Kaikki sarjan jaksot julkaistaan Yle Areenassa 10.1.2017

Suomen tarinan jäljillä Ahvenanmaalta Hämeeseen

Menneisyyden metsästäjät etsivät merkkejä muinaisista ajoista eteläisessä Suomessa. He kaivavat muistoja rautakautisista kylistä Hauholla ja Valkeakoskella, metsästävät viikinkiaarteita Ahvenanmaalla ja etsivät todisteita vanhoista taruista Laukon kartanolla Vesilahdella ja Bosgårdin kartanolla Porvoossa. Muinaisia rahoja ja aseita etsitään aina Varsinais-Suomesta Päijät-Hämeeseen.

Harrastajaryhmän tavoitteena on löytää todisteita maamme muinaisista elintavoista ja suomalaisten arjesta historiaan jääneiden legendojen takaa. Minkälaista elämää Suomessa on rautakauden, viikinkien ja ristiretkien aikaan vietetty? Menneisyyden metsästäjät -sarja tuo Suomen historian monet kerrokset ja lähiympäristöstä löytyvät uskomattomat tarinat lähelle nykypäivää.

Uutuussarja Elossa 24h vie katsojan sairaanhoidon suljettujen ovien taakse 1.1. alkaen

0ae6c3ea792bec0e1e61af989c6ebc4c

“Vuorokaudessa Suomessa syntyy 152 lasta ja 144 ihmistä kuolee, 14 suomalaista saa kuulla sairastavansa rintasyöpää ja 70 saa sydäninfarktin. Toiset meistä saavat lääkäriltä helpottavia uutisia, mutta toiset joutuvat elämänsä taitekohtaan.” Yle TV1:n uutuussarja Elossa 24h näyttää 1.1.–7.1. klo 20, mitä kaikkea suomalaisessa terveydenhuollossa tapahtuu yhden vuorokauden aikana.

Elossa 24h on seitsenosainen ohjelmasarja, joka kertoo tosielämän inhimillisiä tarinoita suomalaisen terveydenhuollon potilaista ja heidän läheisistään sekä heitä hoitavasta sitoutuneesta henkilökunnasta. Ohjelma näyttää, minkälaista ammattilaisuutta ja koneistoa Suomen terveydenhoidossa tarvitaan 24 tunnin aikana.

Yhden viikon aikana esitettävän seitsemän puolituntisen jakson aikana päästään seuraamaan esimerkiksi, miten huippukirurgi poistaa vaikeassa paikassa olevan aivokasvaimen, vauva syntyy sektiolla, Parkinsonin tautia sairastanut mies saa viimein apua kouristeluun ja miten 15-vuotias poika opettelee kävelemään mystisen sairauden jälkeen uudelleen. Ohjelmassa seurataan myös mm. turkulaisen sairaalapapin, tamperelaisen vauvojen teho-osaston kätilön, pirkkalalaisen helikopterin ensihoitolääkärin ja nilsiäläisen ambulanssin työpäivää.

“Elossa 24h päästää katsojan näkemään, mitä sairaanhoidon suljettujen ovien takana tapahtuu. Sarja on toteutustavaltaan ainutlaatuinen, ja se on vaatinut saumattoman yhteistyön suomalaisten sairaaloiden kanssa”, tuottaja Eeva Rantanen toteaa.

Ohjelman tapahtumat on taltioitu 21.9.2016 24 tunnin aikana. Yli 40 kameraryhmää seurasi arkea sairaaloissa, terveyskeskuksissa, päivystyksissä, ambulansseissa, hälytysajoissa ja helikoptereissa eri puolilla Suomea, mm. Helsingissä, Tampereella, Turussa, Oulussa, Kuopiossa, Rovaniemellä, Houtskarissa, Porvoossa, Hämeenlinnassa ja Nilsiässä. Lisäksi sarjan päätösjaksossa 7.1. kuullaan vielä, mitä ohjelmassa esiintyneille henkilöille kuuluu nyt, kolme kuukautta kuvausten jälkeen.

Elossa 24h perustuu ITV Studiosin kehittämään, brittiläiseen ohjelmaformaattiin “Keeping The Nation Alive”. Ohjelman tuottaa Yle TV1:lle ITV Studios Finland. Lue lisää sarjasta ohjelman kotisivuilta.

Elossa 24h Yle TV1:ssä 1.–7.1. klo 20 ja Yle Areenassa 3 vuotta