Monthly Archives: December 2016

YLE: Ainutlaatuinen slow-tv-sarja näyttää koko Suomen lintuperspektiivistä

2528736044ee36133d0c021409f5cf4b

Yle TV1:n uusi alkuillan ohjelmasarja vie katsojat rentouttavalle matkalle ympäri Suomen. Tammikuussa alkavassa Meidän maamme – Vårt land -sarjassa koko Suomi ja sen upea luonto esitellään ilmasta käsin. Kerrontatyyli on äärimmäisen yksinkertainen ja samalla vaikuttava – helikopterilla tehtyä ilmakuvaa ja rauhallinen, slow-tv:n mukainen rytmi.

Meidän maamme on kunnioitus suomalaiselle maisemalle, upealle ja monimuotoiselle luonnolle, mutta myös rakennetulle ympäristölle.

”Tässä laajuudessa Suomea ei ole koskaan kuvattu ilmasta ja nyt vielä uusilla huippukameroilla, jolloin lopputulos vain paranee, mitä isommalta ruudulta sitä katsoo. Parhaimmillaan nautinto on, kun voi kaikessa rauhassa vaipua eräänlaiseen flow-tilaan ja antaa kuvien ja musiikin yhdessä viedä mennessään”, kuvailee tilaaja Ari Ylä-Anttila.

Ohjelmasarja esittelee Suomen sekä kesäisen vehreänä että talven karuudessa. Kuvissa näkyy koko Suomi, välillä laajoja maisemia katsotaan kauempaa, sitten taas sukelletaan lähemmäs maiseman yksityiskohtia. Ensimmäisen 10-jakson aikana Suomi käydään läpi eri vuodenaikoina. Sarjan loput kymmenen osaa julkaistaan loppukeväästä, ja silloin nautitaan kesätunnelmista.

Meidän maamme -ohjelmasarja juhlistaa 100-vuotiasta itsenäistä Suomea.

Osa 1: Länsi-Lappi – 9. tammikuuta
Jaksossa matkataan Torniojoen maisemissa, Pallastuntureiden kautta aina Kilpisjärvelle saakka.

Osa 2: Itä- ja Pohjois-Lappi – 10. tammikuuta
Jaksossa matkataan Kevon luonnonpuistosta Ukonkiven kautta Rukan laskettelurinteille.

Osa 3: Pohjanlahti ja länsirannikko –
11. tammikuuta

Jaksossa matkataan länsirannikkoa etelään Pohjanlahden jäälakeuksilta talviseen Raumaan.

Osa 4: Pohjanmaa ja Häme – 12. tammikuuta
Jaksossa matkataan pitkin Pohjanmaan lakeuksia Hämeen sydämeen Tampereelle.

Osa 5: Läntinen Järvi-Suomi – 13. tammikuuta
Jaksossa matkataan Lahdesta hyppyrimäkiä seuraten Jyväskylän kautta Kuopioon Puijon tornille.

Osa 6: Itäinen Järvi-Suomi – 16. tammikuuta
Jaksossa matkataan Kolin talvimaisemista Heinäveden reittiä Savonlinnan kautta Puumalaan Saimaansillan äärelle.

Osa 7: Etelärannikko – 17. tammikuuta
Jaksossa matkataan etelärannikkoa pitkin Kotkasta Raaseporin linnan kautta talviseen Hankoon.

Osa 8: Helsinki – 18. tammikuuta
Jaksossa esitellään Suomen merellinen pääkaupunki Helsinki talvisessa asussaan.

Osa 9: Ahvenanmaa ja Saaristomeri –
19. tammikuuta

Matkaamme Ahenanmaalta Saaristomerta kiertäen Turkuun ja presidentin kesäasunnolle Kultarantaan.

Osa 10: Koko Suomi – 21. tammikuuta
Suomi koko kauneudessaan ilmakuvissa nietoksissa ja kesän kukkeudessa.

Meidän maamme – Vårt land arkisin klo 18.30 Yle TV1:ssä 9.1. – 21.1.2017

Huom! Osa 10 esitetään poikkeuksellisesti lauantaina (21.1.) klo 18.15

MTV3-kanavan Huomenta Suomi uudistuu – tässä on uusi aamutiimi!

huomenta-suomi-juontajat-header

Huomenta Suomen uusi aamutiimi: Juhani Henriksson, Joanna Kuvaja, Pekka Pouta ja Sini-koira, Mervi Kallio, Nina Rahkola, Jesse Kamras, Tanja Huutonen, Ivan Puopolo, Kirsi Alm-Siira sekä Mika Tommola. Copyright: MTV.

Uudet juontajat, uusi ilme ja uusi paikka! Uudistunut Huomenta Suomi herättää katsojat 9.1. alkaen.

MTV3-kanavan Huomenta Suomi -ohjelma lähetetään suorana keskeltä heräävää Helsinkiä Akateemisen kirjakaupan kaupunkistudiolta. Uudistuneessa ohjelmassa uutisilla on edelleen suuri rooli. Huomenta Suomi aloitetaan uutisilla suoraan MTV:n uutisstudiolta klo 6.25 ja niitä nähdään puolen tunnin välein aina klo 9.05 asti.

Huomenta Suomen aamutiimi vahvistuu kolmella uudella juontajalla kun mukaan remmiin hyppäävät esimerkiksi Elixir Life -ohjelmasta tuttu Joanna Kuvaja, Strada-ohjelmaa juontanut toimittaja Ivan Puopolo ja niin toimittajana, selostaja kuin kalastusseikkailijanakin tunnettu Juhani Henriksson.

Uusien juontajien lisäksi jatkavat MTV3-kanavan tutut ruutukasvot Nina Rahkola, Kirsi Alm-Siira, Mervi Kallio ja Jesse Kamras.

Aamutiimiin liittyy myös Kymmenen uutisten kevennyksistä tuttu Mika Tommola, joka kiertää heräävässä kaupungissa ja raportoi sieltä missä tapahtuu. Meteorologi Pekka Pouta kertoo, millaisessa säässä päivään herätään ja Pekan koira Sini tuo studiokoiran ominaisuudessa aamuihin pehmoisen piristyksen.

MTV juhlii ensi vuonna 60-vuotista tv-taivaltaan ja se näkyy Huomenta Suomessa aina perjantaisin, kun Retrovartti-nimisessä osuudessa esitetään Tanja Huutosen johdolla arkistojen aarteita ja kysellään mitä tekijöille nyt kuuluu.

– Olen erittäin iloinen, että voimme lähteä liikkeelle vahvalla tiimillä ja uusilla kuvioilla. Vahvaa uutis- ja ajankohtaisasiaa on luvassa, sillä sitä aamun katsojat tutkimustenkin mukaan haluavat. Luvassa on vankkaa osaamista, lämpöä ja leppoisuutta unohtamatta. Uusi aamu voi alkaa hyvillä mielin, kertoo MTV:n uutisten vastaava päätoimittaja Merja Ylä-Anttila.

Kiinnostavat vieraat ja kuumimmat puheenaiheet ovat uudistuneen Huomenta Suomen lähtökohta. Kotoisa, hauska ja asiantunteva – sitä on uudistunut Huomenta Suomi.

YleX uudistuu: Viki ja Köpi palaavat Aamun juontajiksi!

7c71d9a7f6bf2eb38d17ec89f07e3be1
YleX uudistuu! Aamun juontajiksi Viki ja Köpi: “Muistot lähetyksistä ja kuulijoista tekivät päätöksen paluusta todella mieluisaksi”

Ville ”Viki” Eerikkilä ja Juuso ”Köpi” Kallio ovat YleX Aamun uudet juontajat tammikuusta 2017 lähtien. Suosittu kaksikko juonsi NRJ:n aamuohjelmaa vuoden ajan, mutta nyt YleX:ltä tutut juontajat palaavat kanavalle juontamaan sen kuunnelluinta ohjelmaa.

Viki on pitkän linjan YleX-juontaja, joka tunnetaan parhaiten pörröisestä afrostaan ja kemiläisestä röhönaurustaan.

– Huikeaa päästä taas tekemään mahtavia juttuja rautaisten ammattilaisten ja huippujen kuulijoiden kanssa, Viki sanoo.

“Suomen dramaattisin porilainen” Köpi nousi suuren yleisön tietoisuuteen YleX Viikonloppu -ohjelman juontajana vuonna 2015.

– YleX:ltä jääneet muistot lähetyksistä ja kuulijoista tekivät päätöksen paluusta todella mieluisaksi. Lisäksi mä haluan päästä kevään Parasta ennen! -risteilylle, sillä käytin kaikki Porin bingohallista voittamani ilmaiset ruotsinristeilyt sukulaisten joululahjoihin, Köpi sanoo.

Viki ja Köpi pitävät huolen siitä, että YleX Aamun parissa jokainen aamu on vuoden paras aamu.

– Luvassa on totta kai hemmetisti naurua, entistä huonompia puujalkoja ja ennen kaikkea kohtaamisia kaikkien vanhojen ja uusien kuulijoiden kanssa, Viki kertoo.

Aamun nykyiset juontajat jatkavat kaikki YleX:llä: Tommi Manninen siirtyy vetämään kanavan kovaa vauhtia kasvavaa YouTube-kanavaa, Samuel Nyman aloittaa YleX Viikonlopussa Womma Seppälän kanssa ja Ida Karimaa alkaa tehdä lauantaisin tulevaa Uuden Musiikin Viikkoa, joka kokoaa musiikkimaailman viikon tapahtumat timanttiseksi kaksituntiseksi.

YleX:n illat uudistuvat

YleX:n lauantai-ilta panostaa entistä enemmän urbaanin musiikkiin. Tammikuusta eteenpäin Lyömättömien jatkeena kello 20–22 kuullaan DJ Mista S:n oma kahden tunnin ohjelma.

Sami “Mista S” Merinen on yksi suomalaisen urbaanin musiikin ykkösnimistä jolla on takanaan 15 vuoden ja tuhansien keikkojen ura. Hän on Blockfestin ja Pipefestin virallinen lava-DJ ja ollut legendaaristen Big Chips ja Deluxe -klubien vetäjänä. Suomalainen hip hop -kulttuuri voi tällä hetkellä hyvin ja YleX jatkaa siinä mukana olemista entistä isommalla panostuksella.

Tammikuussa YleX:llä starttaa maanantaista torstaihin kello 19–22 tuleva YleX Ilta: Kareisen Jani. Kyseessä on musiikkiohjelma, jossa tehdään yhdessä kuulijoiden kanssa Suomen viihdyttävintä iltaradiota.

YleX:n perjantai-illassa retroillaan 2000-luvun tanssimusiikin parissa Matti Airaksisen ja DJ Orionin vetämässä Disko2000-ohjelmassa kello 17–20. Suomen ja maailman konemusiikkikenttää laajasti kattava DJ Orionin kaksituntinen ohjelma siirtyy alkavaksi kello 20.

YleX on populaarikulttuuriin ja uusimpaan musiikkiin keskittyvä nuorisomedia, joka tavoittaa kuukausittain yli 600 000 radiokuuntelijaa. YleX tavoittaa verkossa lähes miljoona suomalaista joka viikko, YouTube-videot ylittivät miljoonan katselun ja kanavaa seuraa sosiaalisessa mediassa yli 200 000 fania.

YLE: Uudessa realitysarjassa etsitään merkkejä muinaisesta Suomesta

87b334565b1c842b002c9295d2a504c0
Menneisyyden metsästäjät suomalaisten aarteiden jäljillä

Menneisyyden metsästäjät on uusi dokumentaarinen realitysarja, jossa historian alkuhämärään syventynyt kuusihenkinen harrastajaryhmä etsii ja löytää uskomattomia aarteita maan alta. Metallinpaljastimia apunaan käyttävät digiajan tutkimusmatkailijat vievät katsojat syvälle Suomen historiaan, joka osoittautuu löytöjen perusteella taruja ihmeellisemmäksi.

“Onnistuimme Menneisyyden metsästäjien kuvausten yhteydessä löytämään useita ainutlaatuisia esineitä, jotka tuovat uutta tietoa alueiden historiasta ja täällä asuneiden ihmisten elämästä”, kertoo Reijo Hyvönen, yksi sarjan päähenkilöistä.

Ohjelmassa nähtävät löydöt, kuten hopea-aarteet, uskomattomat korut ja soturihautojen miekat avaavat katsojille tuhat vuotta suljettuna olleen oven Suomen historiaan, johon myyttiset merirosvot, julmat viikingit, kaukaiset kauppiaat sekä raivoisat ryöstäjät ovat jättäneet jälkensä.

Kahdeksanosainen sarja näyttää, minkälainen harrastus metallinetsintä on. Laji on kasvattanut viime vuosina suosiotaan, ja harrastajat ovat tehneet myös useita merkittäviä löytöjä.

Menneisyyden metsästäjät Yle TV1 tiistaisin klo 20 alkaen 10.1.2017
Kaikki sarjan jaksot julkaistaan Yle Areenassa 10.1.2017

Suomen tarinan jäljillä Ahvenanmaalta Hämeeseen

Menneisyyden metsästäjät etsivät merkkejä muinaisista ajoista eteläisessä Suomessa. He kaivavat muistoja rautakautisista kylistä Hauholla ja Valkeakoskella, metsästävät viikinkiaarteita Ahvenanmaalla ja etsivät todisteita vanhoista taruista Laukon kartanolla Vesilahdella ja Bosgårdin kartanolla Porvoossa. Muinaisia rahoja ja aseita etsitään aina Varsinais-Suomesta Päijät-Hämeeseen.

Harrastajaryhmän tavoitteena on löytää todisteita maamme muinaisista elintavoista ja suomalaisten arjesta historiaan jääneiden legendojen takaa. Minkälaista elämää Suomessa on rautakauden, viikinkien ja ristiretkien aikaan vietetty? Menneisyyden metsästäjät -sarja tuo Suomen historian monet kerrokset ja lähiympäristöstä löytyvät uskomattomat tarinat lähelle nykypäivää.

Ensi-iltadokumentti Viipuri 360 kokoaa Yle Teeman Viipuri-illan 3.1.2017

bc8a84bf5fbd168489376c93118c9c8c

Viipuri 360 on kokoelma tarinoita kaupungista, jonka nykyisyyden Suomi unohti.

Moni suomalainen ei tunne venäläisten Viipuria. Viipurin suomalainen historia tietysti tunnetaan, mutta maailmansodan jälkeinen todellisuus on tuttu vain rajantakaisilta kotiseutumatkoilta, joissa syötiin retkieväitä Vuoksen rannalla ja mentiin katsomaan vanhaa talonpaikkaa tai kaivoa. Muistojen Monrepos ja lounas Pyöreässä tornissa on monen Viipurin kävijän ainut kosketus kaupunkiin.

Muutaman kymmenen kilometrin päästä Suomen rajasta alkaa aivan uusi maailma, Karjalan kannas ja sen helmi, 1400-luvulta asti pystyssä pysynyt Viipurin kaupunki. Jo 1200-luvun lopulla Viipurin tiedetään olleen vilkas kauppapaikka. Siellä eri kerrokset elävät kaikessa rauhassa ajan hammasta vastustaen ja tavallinen viipurilainen kaiken tämän keskellä kuin vaivihkaa, omaa tarinaansa rakentaen. ”Imperiumissa on hyvä asua laidoilla, lähellä merta”, sanoo useampikin viipurilainen.

Viipurin historia on osa Suomen katkeraa menetysten historiaa, kadotettuja muistoja, kadonneita ihmisiä,  maailmansodan kärsimystä. Mutta miten elää nyky-Viipuri ja nykyviipurilainen? Millaista on rajakaupungin arki? Nykyään Viipurin kaduilla ei kerjätä, ei ole katulapsia, eikä prostituutiota, vaikka suomalaisten mielessä nämä kuvat istuvat tiukassa.

”On olemassa erityinen viipurilainen sielu, koska Viipuri on hyvin merkillinen, ei yhtään samanlainen kuin muut venäläiset kaupungit”, kuvailee Natalia Koveshnikova, yksi Viipuri 360 -dokumentin päähenkilöistä. Natalia on tyypillinen viipurilainen, monen kulttuurin sekoitus, täynnä mielipiteitä ja onnettoman rakastunut Viipuriin, sen vihreyteen, rajan läheisyyteen, vanhoihin kortteleihin. Dokumentti etenee episodimaisesti viipurilaisen arjessa ja juhlassa.

“Venäläisillä ja Venäjällä on erityinen paikka minun mielessäni ja puhun aina ja kaikkialla Venäjän moniulotteisuudesta, yrittäen ymmärtää ja oppia lisää”, sanoo Viipuri 360 -dokumentin ohjaaja Maria Seppälä. “Viipurissa minua kiehtovat eri kerrostumat ja tavallisten viipurilaisten arki, kaupungin jossa kaikki ovat muualta tulleita, kaikki omalla tavallaan muukalaisia”, sanoo Seppälä. Hänen omatkin juurensa ulottuvat miltei Viipuriin saakka: Seppälän isoisä, ukko, kuten Antti Hinkkasta aina kutsuttiin, karkasi 16-vuotiaana Karjalasta, Simpeleeltä, Viipuriin. Antilla ei ollut yhtään rahaa ja housunpolvet puhki hän kulki nälkäisenä Viipurin katuja pyytäen kolikkoa sieltä, toista täältä. Myöhemmin hän avioitui Alma Revon kanssa, Alma oli samasta pitäjästä, ja kihlajaiskuva otettiin Viipurissa, sen ajan itä-Suomen tärkeimmässä kaupungissa.

Ohjaus ja käsikirjoitus: Maria Seppälä
Kuvaaja: Antti Lempiäinen
Tuottaja: Pertti Ylikojola
Tuotanto: Yle Kulttuuri 2017

Viipuri 360 Yle Teemalla 3.1.2017 kello 21.
Viipuri 360 -dokumenttia täydentävät Yle Teemalla:

Klo 20
Mie maksan! Lallukan perintö
Lallukan talo, Viipurin kirjasto ja Lallukan taiteilijakoti syntyivät Juho ja Maria Lallukan perintönä. Karjalaiset Lallukat olivat itsenäistyvän Suomen merkittäviä kauppiaita ja taidemesenaatteja.
Ohjaus: Lisa Hovinheimo.

Klo 22.15 alkaen
Vanha Viipurimme (1940)
Kovaosaisen Karjalan ilon ja surun kaupunki. Ohjelmassa esitellään 1930-luvulla kuvattua Viipuria. Neuvostoliitolle menetettyä Karjalaa muisteltiin lukuisissa välirauhan ajan lyhytelokuvissa.

Dokumenttiprojektin historiankirja: Wiipurini (1992)
“Kuinka minä kokisin syntymäkaupunkini puolen vuosisadan jälkeen? Mitä muistoja Wiipuri minussa herättäisi? Mitä 8-vuotiaana kaupungin jättänyt voisi muistaa?” Ohjaus: Eeli Aalto

Hetket jotka jäivät (2006)
Arkkitehtipariskunta Ragnar ja Martta Ypyä, eli Y ja Mirri, aloittivat Viipurissa 1938 uuden harrastuksen, kaitafilmaamisen. Pia Andellin elokuva vuodelta 2006 kertoo parin tarinan Y:n ja Mirrin taltioimin kuvin.
Ohjaus: Pia Andell

Pikku Kakkonen täyttää 40 vuotta 11.1. – juhlavuosi kutsuu mukaan leikkiin!

d9c1b94b83a982b3d04154f261050505
Pikku Kakkonen täyttää 40 vuotta 11.1.2017. Juhlavuosi näkyy Pikku Kakkosen ohjelmistossa ja tekemisessä koko vuoden. Lauantaiaamut uudistuvat synttäriviikolla, kun 14.1. nähdään ensimmäistä kertaa Pikku Kakkosen Seikkalukone. Pikku Kakkosen valokuvanäyttely ilahduttaa halki Suomen koko vuoden ajan, ja Alli Haapasalon ohjaama dokumentti Postilokero 347 – Pikku Kakkosen tarina kokoaa yhteen rakastetun ohjelman 40-vuotisen historian.

Juhlavuosi alkaa keskiviikkona 11.1., kun Pikku Kakkonen kutsuu koko Suomen onnittelemaan 40-vuotiasta sankaria laulamalla kello 14.00 yhteen ääneen Pikku Kakkosen postilaulun. Lisäksi illan Pikku Kakkosessa on luvassa juhlahumua.

Postilokero 347 – Pikku Kakkosen tarina Yle TV2:ssa 11.1. klo 19

Syntymäpäivänä ensi-iltansa saa Ylen lasten ja nuorten toimituksen tuottama dokumentti Postilokero 347 – Pikku Kakkosen tarina. Se kertoo ohjelman värikkäistä vaiheista ja erilaisista suomalaisista, joiden elämään ohjelma on lähtemättömästi vaikuttanut. Dokumentin on käsikirjoittanut ja ohjannut Alli Haapasalo.

Pikku Kakkosen seikkailukoneen matkaan hypätään lauantaina 14.1.

Pikku Kakkosen lauantaiaamut uudistuvat. 40-vuotisjuhlan kunniaksi avaamme studion ovet ja kutsumme lapset mukaan leikkiin. Pikku Kakkosen uusi hahmo Heppu polkaisee seikkailukoneen käyntiin ja vie lapset mukaan seikkailupolulle. Seikkailuseurana ovat Pikku Kakkosen tutut juontajat ja uusi studio-orkesteri.

Hepun reppuun on pakattuna varusteet tilanteeseen jos toiseenkin. Kun seikkailukone paljastaa kartan, matka voi alkaa leikkien, laulaen ja hauskoja tehtäviä suorittaen. Tehtävien välit kuljetaan reippaasti liikkuen. Jotta loppuyllätys paljastuisi, tarvitaan taas seikkailukoneen ja lasten apua. Seikkailukartat julkaistaan osoitteessa yle.fi/lapset sekä Pikku Kakkosen Pinterestissä, niin että lapsi voi jatkaa leikkiä kotona.

14.1. esiintyjät: Heppu (Jaakko Loukkola), juontajat Veera Degerholm ja Tuomo Rannankari sekä muusikot Janne Ali-Vehmas ja Heli Kajo.

21.1. esiintyjät: Heppu, juontajat Veera Degerholm ja Tuomo Rannankari sekä muusikot Janne Ali-Vehmas ja Isa-Eerika Lehto.

Juhlavuonna luvassa monta leikkisää tapahtumaa

Juhlavuoden aikana Pikku Kakkonen on monessa mukana. Tammikuussa kaikki lapset saavat ideoida maailman parasta peliä. Parhaimpien ideoiden pohjalta toteutetaan uusi peli Pikku Kakkosen sovellukseen. Helmikuussa julistetaan Pikku Kakkosen postissa alkavaksi postimerkin suunnittelukilpailu. Tampereen elokuvajuhlilla katsellaan maaliskuussa nostalgisia lastenohjelmia valkokankaalta aikuisten iltanäytöksessä ja perheille suunnatuissa Minikino-näytöksissä.

Juhlavuoden valokuvanäyttely kiertää koko vuoden Suuren Lukuseikkailun matkassa ympäri Suomea vieraillen kahdeksalla paikkakunnalla. Ensimmäinen valokuvanäyttely nähdään maaliskuussa Tampereen Rullassa.

Toukokuussa Pikku Kakkosen postin postimerkkikilpailun voittajamerkki ja kilpailuun osallistuneet piirustukset ovat esillä Finlandia 2017 -filatelianäyttelyssä Tampere-talossa.

Juhlavuoden tapahtumien sarja huipentuu Rovaniemellä ja Oulussa, joissa kokoonnutaan kuulemaan juhlavuoden konsertteja lokakuun lopussa. Konsertit nähdään Pikku Kakkosessa joulukuun aikana.

Yle Areenaan nostalgiapaketti suosikkisarjoista

Juhlavuoden aikana Pikku Kakkosessa nähdään sympaattisia satuja, jännittäviä tarinoita ja sykähdyttäviä seikkailuita. Yhdessä nautitaan musiikista, tietoja ja taitoja antavista ohjelmista, sekä koetaan riemua uusia asioita opittaessa. Alkuvuodesta Pikku Kakkosen illoissa katsellaan aikakonetelevision kautta ohjelmanäytteitä menneiltä vuosikymmeniltä. Yle Areenaan kootaan nostalgiapaketti suosikkisarjoista.

Sosiaalisessa mediassa Pikku Kakkosen 40-vuotisjuhla kootaan tunnisteiden #pikkukakkonen40 ja #älälopetaleikkimistä ympärille.

Yle Teeman Lahjapaketit – loppiaisena ensi-illassa Joutsenlampi

4ad8fce5c345072d59d8a74f653ff2f2

Yle Teeman perinteiset lahjapaketit ilahduttavat katsojia jouluaatosta loppiaiseen klo 10 alkaen. Paketeista löytyy elokuvia, kotimaisia klassikoita, kulttuuria, musiikkia, muotia ja laatudraamaa. Viimeisestä paketista paljastuu lumoava Joutsenlampi-kokonaisuus, jonka kaikki ohjelmat ovat ensiesityksiä.

Lahjapaketti: Joutsenlampi 6.1.

Venäläisen Pjotr Tshaikovskin (1840-1893) säveltämä balettiteos Joutsenlampi esitettiin ensimmäisen kerran Moskovassa v. 1877. Hivelevän kaunista musiikkia sisältävä teos kertoo prinssi Siegfriedin ja joutseniksi taiottujen neitojen rakkaustarinan. Useimpien koreografiatulkintojen pohjana on Petipan ja Ivanovin versio vuodelta 1895, mutta sukupolvesta toiseen sitä on myös modernisoitu.

klo 10 Joutsenlammen taika
Englannin kansallisbaletin tähtiballerina ja taiteellinen johtaja, espanjalainen Tamara Rojo sekä muut asiantuntijat kertovat Joutsenlammesta ja selvittävät mm. mitä sen tanssijoilta vaaditaan. Ohjaus: Dominic Best: T: BBC (Tamara Rojo’s Swan Lake, 2014)

klo 11 Joutsenlampi Bolshoi-teatterista
Moskovan Bolshoi-baletti esittää Juri Grigorovitshin klassisen version. Päärooleissa tanssivat Svetlana Zaharova, Denis Rodkin ja Artemi Beljakov. Orkesteria johtaa Pavel Sorokin. T: Bel Air Media, Ranska (Swan Lake/Bolshoi, 2015)

klo 13.05 Tshaikovski: Säveltäjän tunnustukset

Homoseksuaalin säveltäjän kirjeisiin ja päiväkirjoihin perustuva innovatiivinen draamadokumentti, jolla on heijastuksia Venäjän nykyiseen homofobiaan. Teos palkittiin Saksassa merkittävällä Echo-palkinnolla 2016. O: Ralf Pleger. T: Gebrueder Beetz Filmproduktion, Saksa (2015, The Tchaikovsky Files: Confessions of a Composer)

klo 13.57 Fredrik Rydmanin Joutsenlampi
Tshaikovski kohtaa katutanssin. Ruotsalaisen Fredrik Rydmanin mahtava hip hop -versio huumeiden ja prostituution värittämästä maailmasta. Useat säveltäjät ovat tehneet esitykseen uutta musiikkia. Päärooleissa tanssivat mm. Maria Andersson, Kevin Foo, Robin Peters ja Lizzie Gough. Tukholmassa v. 2011 kantaesitettyä teosta on esitetty loppuunmyydyille katsomoille ympäri maailmaa. T: Blixten 6 Co, Ruotsi (2016, Benke Rydman’s Svansjön)

klo 15.15 Tanssii joutsenien kanssa
Ranskalaiskoreografi Luc Petton ja Le Guetteur -tanssiryhmä kouluttavat oikeita joutsenia poikasesta asti tanssimaan kanssaan. T: MosaiqueFilms, Ranska (2012, When Swans Dance)

Lisäksi ensiesityksessä illalla

Doris Laine: Omin jaloin, omin sanoin klo 20

Suomalaisen baletin kruunaamattomalla kuningattarella, primaballerina, professori Doris Laineella olisi kaikki syyt olla diiva. Mutta sitä hän ei ole. Dokumentti etsii Doris Lainetta ballerinan roolin takaa. Tie Albertinkadun hellahuoneesta Bolshoin näyttämölle ei ole kuitenkaan tuhkimotarina. Pikemminkin se on lahjakkaan ja päättäväisen naisen itse valitsema elämänpolku, jonka varrella oli myös kateuden kiviä. Ohjelmassa keskitytään Doris Laineen vuosiin Suomen Kansallisoopperassa.

Yle Teeman Lahjapaketit 24.12.–6.1.

24.12. Love Records
25.12. Joulupäivän elokuvapaketti
27.12. Englantilainen draama 1/2
28.12. Aki Kaurismäki
29.12. Montgomery Clift
30.12. Olive Kitteridge
31.12. Villen keittiö 30 minuutissa
1.1. Niskavuori
2.1. Muoti
3.1. Englantilainen draama 2/2
4.1. Afroamerikkalainen päivä
5.1. Video Killed the Radio Star
6.1. Joutsenlampi

Uutuussarja Elossa 24h vie katsojan sairaanhoidon suljettujen ovien taakse 1.1. alkaen

0ae6c3ea792bec0e1e61af989c6ebc4c

“Vuorokaudessa Suomessa syntyy 152 lasta ja 144 ihmistä kuolee, 14 suomalaista saa kuulla sairastavansa rintasyöpää ja 70 saa sydäninfarktin. Toiset meistä saavat lääkäriltä helpottavia uutisia, mutta toiset joutuvat elämänsä taitekohtaan.” Yle TV1:n uutuussarja Elossa 24h näyttää 1.1.–7.1. klo 20, mitä kaikkea suomalaisessa terveydenhuollossa tapahtuu yhden vuorokauden aikana.

Elossa 24h on seitsenosainen ohjelmasarja, joka kertoo tosielämän inhimillisiä tarinoita suomalaisen terveydenhuollon potilaista ja heidän läheisistään sekä heitä hoitavasta sitoutuneesta henkilökunnasta. Ohjelma näyttää, minkälaista ammattilaisuutta ja koneistoa Suomen terveydenhoidossa tarvitaan 24 tunnin aikana.

Yhden viikon aikana esitettävän seitsemän puolituntisen jakson aikana päästään seuraamaan esimerkiksi, miten huippukirurgi poistaa vaikeassa paikassa olevan aivokasvaimen, vauva syntyy sektiolla, Parkinsonin tautia sairastanut mies saa viimein apua kouristeluun ja miten 15-vuotias poika opettelee kävelemään mystisen sairauden jälkeen uudelleen. Ohjelmassa seurataan myös mm. turkulaisen sairaalapapin, tamperelaisen vauvojen teho-osaston kätilön, pirkkalalaisen helikopterin ensihoitolääkärin ja nilsiäläisen ambulanssin työpäivää.

“Elossa 24h päästää katsojan näkemään, mitä sairaanhoidon suljettujen ovien takana tapahtuu. Sarja on toteutustavaltaan ainutlaatuinen, ja se on vaatinut saumattoman yhteistyön suomalaisten sairaaloiden kanssa”, tuottaja Eeva Rantanen toteaa.

Ohjelman tapahtumat on taltioitu 21.9.2016 24 tunnin aikana. Yli 40 kameraryhmää seurasi arkea sairaaloissa, terveyskeskuksissa, päivystyksissä, ambulansseissa, hälytysajoissa ja helikoptereissa eri puolilla Suomea, mm. Helsingissä, Tampereella, Turussa, Oulussa, Kuopiossa, Rovaniemellä, Houtskarissa, Porvoossa, Hämeenlinnassa ja Nilsiässä. Lisäksi sarjan päätösjaksossa 7.1. kuullaan vielä, mitä ohjelmassa esiintyneille henkilöille kuuluu nyt, kolme kuukautta kuvausten jälkeen.

Elossa 24h perustuu ITV Studiosin kehittämään, brittiläiseen ohjelmaformaattiin “Keeping The Nation Alive”. Ohjelman tuottaa Yle TV1:lle ITV Studios Finland. Lue lisää sarjasta ohjelman kotisivuilta.

Elossa 24h Yle TV1:ssä 1.–7.1. klo 20 ja Yle Areenassa 3 vuotta