TV5 esittää uunituoreen dokumentin Matti Nykäsestä lauantaina 9.2.

d733ea26b56ae9bac017e40cec455f82

TV5 esittää uunituoreen dokumentin maanantain vastaisena yönä menehtyneestä mäkihyppääjä Matti Nykäsestä. Tunnin mittaisessa ohjelmassa ääneen pääsevät keskeiset henkilöt Nykäsen uran varrelta.

Suruviesti legendaarisen mäkikotkan kuolemasta tavoitti suomalaiset maanantaina 4.2. Matti Nykänenoli kuollessaan 55-vuotias. Nelinkertaisen olympiakultamitalistin vaiherikasta elämää oli saatu seurata julkisuudessa niin ylä- kuin alamäkineen. Mäkilegendan tarina oli ihastuttanut ja puhuttanut Suomen kansaa jo vuosikymmenten ajan.

TV5 tuo Matti Nykäsen tarinan katsojille tuoreeltaan. Ohjelmassa muistellaan maanantain vastaisena yönä menehtyneen Nykäsen olympiavoittoja ja menestyksekästä mäkihyppyuraa unohtamatta hänen elämänsä muita värikkäitä vaiheita. Haastateltavina on keskeisiä henkilöitä Nykäsen uran ja elämän vaiheilta. Ääneen pääsevät muun muassa Janne Ahonen ja Ari-Pekka Nikkola. Dokumentissa nähdään myös Nykäsen legendaariset olympiahypyt.

Dokumentin TV5:lle tuottaa Yellow Films & TV.

Matti Nykäsen tarina TV5:lla lauantaina 9.2. klo 21.00
Katsottavissa myös 
Dplayssa

Ylen, MRP Matila Röhr Productionsin ja AJ Annilan ohjaama suurtuotanto Peacemaker vie katsojan keskelle rauhanneuvottelijoiden ja konfliktien ennennäkemätöntä maailmaa

74ece288309df6e6ed0c76dcd3b609b7

Ylen alkuperäissarja Peacemaker on trillerin sykkeellä etenevä poliittinen draamasarja rauhanneuvottelujen maailmasta, kansainvälisestä asekaupasta sekä valtaapitävien moniulotteisista suhteista Sarjan tarina sijoittuu Turkkiin, Syyriaan ja Espanjaan, ja se kuvataan suurimmaksi osaksi Kanariansaarilla ja Espanjassa. Sarjan tuottaa MRP Matila Röhr Productions (Johanna Enäsuo ja Marko Röhr), joka on kansainvälisissä tuotannoissa yksi Suomen kokeneimmista tuotantoyhtiöistä.

Peacemaker perustuu tuottaja Johanna Enäsuon ja käsikirjoittaja Eriikka Etholenin alkuperäistarinaan. ”Rauhanneuvotteluista kertovan draamasarjan luominen on vaatinut satoja tunteja taustatutkimusta ja apua politiikan asiantuntijoilta. Viimeisen kolmen vuoden aikana olemme käsikirjoittaja Eriikka Etholen kanssa rakentaneet laajan poliitikoista, yksityisistä turvallisuusalan ammattilaisista sekä YK:n kenttätyöntekijöistä koostuvan verkoston, joka on auttanut taustatyön teossa. Sarjan päähenkilöt ja heidän tarinansa ovat kuvitteellisia, mutta niiden inspiraationa ovat olleet oikeat ihmiset ja tapahtumat. Kirjoitusprosessin aikana Peacemakerin tiimi on todistanut, miten toisinaan totuus on fiktiota ihmeellisempää”, kertoo sarjan tuottaja Johanna Enäsuo.

Peacemaker on pohjoismaisten julkisien TV-kanavien (YLE, SVT, NRK, DR, RUV) yhteistyöprojekti sekä yksi Ylen kärkihankkeista. Sarja tuotetaan yhteistyössä kansainvälisten kumppaneiden kanssa ja on suunnattu kansainvälisille markkinoille sekä yleisölle. Sarjan 7, 7 miljoonan euron budjetti onkin huomattavasti keskimääräistä suomalaista draamasarjan budjettia suurempi. Sarjan kansainvälisestä myynnistä vastaa tanskalainen myyntiyhtiö REinvent Studios.

”Peacemaker on kunniahimoinen ja ainutlaatuinen kotimainen TV-sarja aiheen, tarinan ja myös tuotannon suhteen. Yle draama on ollut uteliaisuudella, ilolla ja ylpeydellä mukana Peacemakerin pitkäjänteisessä kehitystyössä. Harva sarja liikkuu luontaisesti maasta toiseen niin kuin suomalaisen Ann-Mari Koistisen vetämän rauhanneuvottelija-ryhmän työstä kertova Peacemaker, joka avaa kotimaisille ja kansainvälisille katsojille ennen näkemättömän draamallisen näyttämön”, toteaa Yle draaman päällikkö Jarmo Lampela.

Sarjan ohjaa visuaalisesta tyylistään ja epätavanomaisista aihevalinnoistaan tunnettu ja kansainvälisesti palkittu suomalainen ohjaaja AJ Annila (Ikitie, Sauna).

“Oli koukuttavaa lukea käsikirjoitus, joka avaa maailman ja ihmiset kansainvälisen politiikan ja rauhanneuvotteluiden taustoissa, takahuoneissa, neuvotteluissa ja kenttätyössä. Se tuntui jo valmiiksi kujanjuoksulta, hyvin mielenkiintoiselta trilleriltä, jossa päämääränä on maailma, joka olisi edes vähän oikeudenmukaisempi. Käsikirjoitus oli niin vaikuttava, että mukaan lähteminen oli ainoa mahdollisuus. Sama reaktio on tullut vastaan jokaiselta näyttelijältä, jotka ovat tekstin lukeneet. Tästä reaktiosta on ihanaa lähteä kuvauksiin”, kertoo Annila.

Sarjan näyttelijäkaarti on kansainvälinen. Pääosissa nähdään mm. suomalainen eturivin näyttelijä Irina Björklund (Ikitie, Sorjonen) sekä ruotsalaisista tv-sarjoista tunnettu Louise Peterhoff ( Blå Ögon, Silta) ja Kardo Razzazi (Arne Dahl, Alex). Merkittävissä rooleissa nähdään myös näyttelijöitä mm. Turkista, Ranskasta, Espanjasta ja Iso-Britanniasta. Sarjan lopulliset näyttelijävalinnat julkistetaan myöhemmin keväällä.

“Peacemaker on paras sekä haastavin käsikirjoitus, jota olen päässyt tekemään. Haluan ohjata sarjan, joka on mahdollisimman todentuntuinen, sillä kriisit, joita sarja käsittelee ovat karmivan totta miljoonille ihmisille”, Annila lisää.

Peacemaker-sarjan kuvaukset alkavat huhtikuussa 2019 Kanariansaarilla ja alustava esitys on suunniteltu syksylle 2020.

Onnenpyörä jatkuu TV5:lla ja Dplayssa helmikuussa

d37128d22d65492e0fbbea1b67ff077d

Menestysvisailu Onnenpyörä tekee paluun kevättalveen Jethro Rostedtin ja Sara Siepin johdolla.

O niin kuin Onnenpyörä! Legendaarinen, maailman suosituin tietovisailu houkutteli viime vuonna kaikenikäiset katsojat television ääreen, kun TV5 elvytti vanhan ohjelmasuosikin uuteen loistoon. Nyt luvassa on jälleen visailuntäyteinen kevättalvi, kun Onnenpyörä jatkuu uusin 3. kauden jaksoin!

Onnenpyörän puikoissa nähdään aiemmilta kausilta tutut Jethro Rostedt ja Sara Sieppi, jotka antautuvat visailun pyörteisiin jälleen suurella innolla.

-Oli mahtavaa päästä tekemään jo kolmatta tuotantokautta ohjelmaa, jossa on pelkästään hyvää mieltä, pientä jännitystä ja onnistumisen tunteita. Jetin kanssa kuvauspäivät sujuivat huumorin ja naurun täyttäminä. Ihanaa, että katsojat pääsevät meidän mukaan kotisohvilta jännittämään ja arvailemaan sanoja, Sara hehkuttaa.

– Tällä kaudella uutta on se, että saa sanoa esimerkiksi A niin kuin Aatami, ja sekös tuo ohjelmaan lisää seurattavuutta. Tule sinäkin mukaan ratkomaan tehtäviä!, Jethro jatkaa.

Uudella kaudella voittopottia tavoittelee joukko eri ikäisiä ihmisiä ympäri Suomea. Mukana on muun muassa pelaaja, jonka oma äiti osallistui visaan aikoinaan sekä kilpailija, joka on koettanut onneaan Onnenpyörässä jo kertaalleen vuosia sitten. Lisäksi luvassa on erikoisjakso, jossa Esko Eerikäinen ja Sampo ja Minttu Kaulanen kisaavat hyväntekeväisyyden puolesta.

Onnenpyörässä kilpailijoiden tulee arvuutella sanoja ja lauseita onnenpyörää pyörittämällä. Pisteillä voi ostaa vokaaleja ja arvuutella konsonantteja. Sektoreissa on erisuuruisia pistesummia, mutta vaarana on myös joutua rosvosektorille. Kilpailun voittaa eniten pisteitä kerännyt kisaaja. Myös katsojat voivat osallistua ohjelmaan TV5:n Twitterin kautta arvailemalla sanoja reaaliajassa hashtagilla #onnenpyorakisa.

Ohjelman Discoverylle tuottaa Warner Bros. International Television Production Finland.

Onnenpyörä
TV5:lla 27.2. alkaen keskiviikkoisin klo 20.00
Jaksot katsottavissa myös Dplayssa

Kotimaisten päivittäissarjojen johtotähti juhlii 20-vuotista taivaltaan – juhlavuosi tuo takaisin rakastettuja hahmoja

e650878_441311ab33f782dc170bb9d1b6471426

Juhlavuonna Salatut elämät tuo takaisin tuttuja hahmoja sekä uuden kauden vaihtoehtoisista Salkkarit-tarinoista kertovasta Pihlajasadusta.

Salatut elämän -sarjan ensimmäinen osa esitettiin televisiossa 25.1.1999. Sarjan 20-vuotisjuhlajakso esitetään torstaina 31. tammikuuta. Jakso on järjestyksessään jo 3500. ja siinä selviää, kuka on syypää sarjan kaikkien aikojen ensimmäisessä jaksossa paljastuneeseen murhaan.

Kansansuosikiksi jo alkumetreillään noussut Salatut elämät on ollut Suomen katsotuin päivittäissarja jo kahden vuosikymmenen ajan.

”Salattujen elämien menestyksen takana on erittäin pätevä huippuammattilaisten joukko näyttelijöitä, ohjaajia, käsikirjoittajia, puvustajia, lavastajia, maskeeraajia, leikkaajia ja kuvaajia sekä tuottajia. Heidän osaamisensa mahdollistaa lähes 200 jakson esittämisen vuodessa. Heille kuuluu kiitos ja kunnia”, kiteyttää MTV:n draamapäällikkö Jani Hartikainen.

”Salkkareiden ehdoton vahvuus on vuosien aikana ollut kyky uudistua ja pitää sisällölliset teemat ajankohtaisina ja merkityksellisinä suomalaisille katsojille”, Hartikainen lisää.

Mediatutkija Veijo Hietalan mukaan sarja on ainutlaatuinen katsojakuntansa laajan ikähaarukan suhteen.

“Salatut elämät on suosittu oikeastaan kaikissa ikäryhmissä yli 10-vuotiaiden katsojien keskuudesta aina eläkeikäisiin saakka. Siinä on eri-ikäisille sopivia samaistumiskohteita päähenkilöinä. Lisäksi juonenkäänteet, miljöö ja henkilögalleria ovat helposti samaistuttavia. Myös arvot ja asenteet, joista sarjassa puhutaan, ovat tämän päivän asioita”, Hietala luettelee Salkkareiden suosion elementtejä.

Paluumuuttajia ja uusi Pihlajasatu

Salattujen elämien juhlavuonna sarjaan tekee paluun useampikin tuttu kasvo. Mukaan sarjan juonenkäänteisiin palaavat Tale Taalasmaa (Emil Hallberg), Linda Eerikäinen (Monika Lindeman) sekä viime kesänä jo kevyemmän comebackin sarjaan Pihlajasatu -spin offissa tehnyt Salla Laitela (Hanna Kinnunen).

Paluun tekee niin ikään Pihlajasatu, joka debytoi MTV3-kanavalla viime kesänä. Pihlajakadun vaihtoehtoista todellisuutta kuvaava sarja palaa uusin jaksoin myöhemmin tänä vuonna. Pihlajasadun toisella tuotantokaudella mukana ovat klassiset Salkkarit-perheet Salinit ja Sieviset.

Fanit äänestivät suosikkikohtauksensa

Salkkarit-faneilta on juhlavuoden kunniaksi kysytty heidän suosikkikohtauksiaan sarjan kaksikymmenvuotisen historian varrelta. Voittajakohtaukset on koottu sarjan YouTube-sivulle. Ykköseksi fanit äänestivät kohtauksen, jossa vaatevarkaiden yllättämä Ismo (Esko Kovero) hiippailee alastomana rappukäytävässä. Fanien top 5 -listan lisäksi juhlan kunniaksi julkaistusta koontivideosta löytyy muita ikimuistoisia kohokohtia vuosien varrelta.

Salatut elämät nähdään MTV3-kanavalla ja mtv:ssä arkisin klo 19.30.

C Moressa julkaistaan Salkkareiden koko viikon jaksot ennakkoon aina maanantaisin.

#salkkarit
#salatutelämät
#salkkarit20

Yökylässä Maria Veitola tavoitti yli miljoona suomalaista — Uuden kauden avausjakso rikkoi ennätyksiä

e651482_e755211e06885568cf75733b48988d87

Yökylässä Maria Veitola -ohjelman neljäs tuotantokausi käynnistyi huippuluvuin. Torstai-iltana esitetty avausjakso tavoitti miljoona suomalaista ja se oli ohjelman kaikkien kausien katsotuin jakso. Maria Veitolan ja Jorma Uotisen lämminhenkinen kohtaaminen aiheutti ilahtuneita reaktioita kotikatsomoissa ja sosiaalisessa mediassa.

Kultaisella Venlalla kolmesti palkittu Yökylässä Maria Veitola jatkaa katsojien supersuosikkina myös uudella kaudellaan. Eilen illalla esitetty avausjakso tavoitti yli miljoona suomalaista ja se sai keskikatsojamääräkseen 692 000 katsojaa. Kyseinen jakso oli Yökylässä Maria Veitola -ohjelman kaikkien aikojen katsotuin jakso. Avausjaksoa on katsottu mtv-palvelussa jo lähes 30 000 kertaa.

Eilisessä avausjaksossa Maria Veitola yökyläili Jorma Uotisen luona hulppeasssa kaupunkiasunnossa ja samalla suomalaiset pääsivät kurkistamaan taiteilijan omalaatuiseen arkeen. Jaksossa tavattiin myös Helena Lindgren ja muisteltiin entisen pariskunnan yhteistä taivalta. Somessa sympaattista avausjaksoa kehuttiin hauskaksi ja lämpimäksi. Myös Jorma Uotisen valloittava persoona sai osakseen suitsutusta. Yökylässä Maria Veitola oli viikon twiitatuin ohjelma.

— Olen niin onnellinen saadessani kokea sen, että kahden ihmisen kiireetön kohtaaminen kiinnostaa suomalaisia katsojia näin laajalti. Suurkiitos kuuluu tietysti mestari Jorma Uotiselle, joka halusi avata sydämensä ja kotinsa ovet meille kaikille. Tämä oli kuitenkin vasta alkua, sillä vielä on luvassa yhdeksän keskenään aivan erilaista, mutta yhtä hienoa yökyläilyä. Ensi viikolla tapaatte upean Kaija Koon, Maria Veitola iloitsee.

Yökylässä-sarjan neljännellä tuotantokaudella nähdään yllättäviä puolia meille kaikille tutuista ihmisistä ja keskusteluissa paneudutaan mm. rohkeisiin valintoihin, miljoonatuloihin ja steroideihin. Ovensa ja mielenmaisemansa Marialle avaavat vielä Aira Samulin, Lauri Markkanen, Kaija Koo, Tuukka ja Olga Temonen, Li Andersson, Pia Lamberg, Anna Puu, Antti Rinne ja Tiina Jylhä.

Seuraavassa jaksossa yökyläillään Kaija Koon kotona

Toisessa jaksossa (31.1. klo 21) päästään sukeltamaan supersuositun suomalaisartistin arkeen. Upea Kaija Koo ottaa Marian mukaan työpäiväänsä ja vie hänet lopuksi mökilleen, jossa tanssitaan villi tulitanssi ja puhutaan menestyneen naisen mahdollisuuksista löytää rakkautta.

Radio Dei mittauttaa puoluejohtajien arvot

6a2opYWW_400x400

Radio Dei mittauttaa puolueiden vaaliohjelmat ja puoluejohtajien arvot eduskuntavaalien kynnyksellä. Valtakunnallisen kristillisen radiokanavan vaalitenttisarjassa haastatellaan kaikkien eduskuntapuolueiden puheenjohtajat 1. helmikuuta alkaen.

Puheenjohtajahaastattelut toimittaa 1980-luvulta lähtien vaalitenttejä isännöinyt Tapani Ruokanen.

Vaalitentit kuullaan Radio Dein taajuuksilla perjantai-iltapäivisin heti kello 16 sähkeuutisten jälkeen helmikuun 1. päivästä alkaen. Tenteistä lähetetään lisäksi tiistaisin iltauusinnat, jolloin lähetykset nähdään myös Alfa-TV:ssä.

Puheenjohtajahaastattelut lähetetään Radio Dein taajuuksilla eri puolella Suomea. Tentit voi kuunnella suorana tai lähetyksen jälkeen myös Radio Dein verkkosivuilla ja Radiot.fi-palvelussa.

– Kevään eduskunta- ja eurovaaleissa ratkaistaan Suomen tulevaisuuden tärkeimpiä kysymyksiä ja koko Euroopan mantereen suunta. Tavoitteeni on pureutua puheenjohtajien pitkissä haastatteluissa poikkeuksellisen perusteellisesti heidän arvoihinsa, tavoitteisiinsa ja toiveisiinsa, mutta myös siihen, millaisia he ovat ihmisinä, vaalitenttien isäntä Tapani Ruokanen ennakoi.

Eduskuntavaalien vaalipäivä on 14. huhtikuuta. Ennakkoäänestysaika kotimaassa on 3.-9. huhtikuuta.

Presidenttiehdokkaat Radio Dein Isäntänä Tapani Ruokanen -lähetyksissä perjantaisin klo 16 ja uusintana tiistaisin klo 19 helmikuun alusta alkaen:

pe 1.2. Pekka Haavisto

pe 8.2. Li Andersson

pe 15.2. Sari Essayah

pe 22.2. Ville Skinnari (Antti Rinne sairauslomalla)

pe 1.3. Jussi Halla-aho

pe 8.3. Petteri Orpo

pe 15.3. Anna-Maja Henriksson

pe 22.3. Sampo Terho

pe 29.3. Juha Sipilä

www.radiodei.fi

Pitääkö olla huolissaan? -ohjelma ruotii koko Suomen huolet MTV3-kanavalla maanantaisin 11.2. klo 21 alkaen

e651300_0a9ae381b273ad5754f2ac1fa26ef3dc

Suomalaisten huolet ovat täyttäneet Pitääkö olla huolissaan? -ohjelman palautelaatikon ja on aika käynnistää kuudes tuotantokausi. Suosikkiohjelman panelisteina nähdään jälleen sanavalmis nelikko viikottain vaihtuvien vieraiden kera.

Pitääkö olla huolissaan? on paneeliohjelma, jossa Jenni Pääskysaari istuu keskellä ja Kari Hotakainen, Tuomas Kyrö ja Miika Nousiainen reunoilla. Ohjelma on huoliin keskittyvä luontoradio ja panelistit tarttuvat yleisön heille antamiin ongelmiin pohtivan humoristisesta kulmasta. Kuten aikaisempinakin kausina tavalliset ihmiset saavat lähettää kysymyksiä ja huolen aiheita nokkelan ammattilaispaneelin ruodittavaksi. Kysymykset tulevat suoraan kansan syvistä riveistä ja ne ovat aihealueiltaan yhtä kirjavia kuin Suomen kansakin.

Kuudennen tuotantokauden tulevissa jaksoissa Pitääkö olla huolissaan? -studiossa vierailevat mm. kapellimestari Atso Almila, toimittaja Ina Mikkola ja professori Jaakko Hämeen-Anttila. Myöhemmin keväällä huolia pääsee ratkomaan myös Martti Suosalo, Roope Salminen ja Anna Perho.

Nyt uusi esityspaikka maanantaisin

Pitääkö olla huolissaan -ohjelma nähdään nyt uudella esityspaikalla MTV3-kanavan maanantai-illoissa. Dynaamiset influensserit Jenni, Kari, Miika ja Tuomas heräilevät taukohorroksestaan ja saavat avausjaksossa (11.2. klo 21) vieraakseen yrittäjä Peter Vesterbackan.

Pitääkö olla huolissaan? -ohjelma MTV3-kanavalla maanantaisin 11.2. klo 21 alkaen.
Ohjelma on katsottavissa myös C More -suoratoistopalvelussa.

#pitääköollahuolissaan

Pitääkö olla huolissaan? -ohjelman MTV:lle on tuottanut Rabbit Films.

MTV3-kanavalla ennätysmäinen paketti vaaliohjelmaa politiikan superkeväänä

 

e651342_47cb4b27a0235b85b88f9af89dc59655

Eduskuntavaaleihin on aikaa enää alle kolme kuukautta. Vaalikevät 2019 näkyy ja kuuluu MTV3-kanavalla kaikissa kanavissa laajempana ja monipuolisempana kuin koskaan aiemmin. Tutustu mittavaan vaaliohjelmistoon tiedotteesta!

MTV3-kanavan monipuolisen tv-tarjonnan avaa jo lauantaina 9. helmikuuta uusi ohjelmasarja Ripsan kanssa vapaalla. Ohjelmassa Ripsa Koskinen-Papunen tapaa puolueiden puheenjohtajat heille mieleisen vapaa-ajanvietteen parissa. Ripsan kanssa vapaalla esitetään yhdeksänä lauantaina suositun Uutisextra-ohjelman paikalla heti Seitsemän uutisten jälkeen. Sarjan ensimmäisessä jaksossa tavataan Sinisen tulevaisuuden puheenjohtaja Sampo Terho.

Puolueiden puheenjohtajien ajatuksiin pääsee tutustumaan myös Huomenta Suomessa, jossa jokaiselle puheenjohtajalle on varattu oma aamunsa. Puheenjohtajia haastattelevat politiikan toimittajat Antonia Berg, Johanna Tuuri ja Juha Kaija.

Ajantasainen vaaliuutisointi ja -kommentointi ovat keskeistä sisältöä myös verkon puolella MTVuutiset.fi:ssä sekä uudessa MTV Uutiset Live -lähetyksessä koko kevättalven. Jo aiemmista vaaleista tuttu Pöllöraati pitää huolen siitä, että kansalaiset tietävät, kuka onnistui tenteissä ja kuka ei.

Ehdokkaat ottavat mittaa toisistaan Sinustako kansanedustaja -ohjelmassa

MTV3-kanava esittää uudenlaisen ohjelman Sinustako kansanedustaja, jossa ehdokkaat ottavat mittaa toisistaan väittelyssä ja puhetaidossa. Ohjelmat esitetään kahtena sunnuntaina 31.3. ja 7.4. parhaaseen katseluaikaan klo 21-22.00. Kilpailuhenkisen ohjelman juontavat MTV Uutisista tutut Kirsi-Alm Siira ja Juha Kaija.

”Olen ohjelmasta innoissani ja tyytyväinen lopputulokseen, jos saamme kuulla hyvin pohjustettuja, ennalta-arvaamattomia ja ehkä hauskojakin puheenvuoroja”, Alm-Siira sanoo.

Suuri tentti suorana Kansallismuseosta

Suurimpien puolueiden puheenjohtajat ottavat mittaa toisistaan pääministeritentissä 2. huhtikuuta. Vaalien ratkaisuviikolla 10. huhtikuuta on vuorossa suuri vaalitentti, jossa eduskuntapuolueiden puheenjohtajat kohtaavat upeissa puitteissa suorassa lähetyksessä Kansallismuseosta. Kolmikko Jan Andersson, Jussi Kärki ja Jaakko Loikkanen pitää huolen, etteivät tasavallan kärkipoliitikot pääse helpolla.

Jan Andersson lupaa teroittaa tenttaajan kyntensä hyvissä ajoin.

”Kymmenien tenttien jälkeenkin innostun edelleen vaalitunnelmasta. On kunnia päästä haastamaan päättäjiä myös täällä Pöllölaakson puolella”, hän sanoo.
Tulosilta huipentaa vaalikevään

Vaalikevät huipentuu MTV3-kanavalla 14.4. Tulosiltaan. Vaalien ratkaisut sekä voittajien ja häviäjien tunnelmat koetaan suorassa lähetyksessä, joka alkaa Seitsemän uutisten jälkeen. Uudessa vaalistudiossa Tulosillan emäntänä ja isäntänä toimivat Kirsi Alm-Siira ja Jaakko Loikkanen. Heidän kanssaan vaalituloksen analysoi tuttuun tapaan Åbo Akademin valtiotieteen professori Kimmo Grönlund.

”Osallistuminen vaalilähetyksiin on ollut pitkäaikainen haaveeni. Vaalien tuloslähetykset ovat mielestäni yksi mielenkiintoisimmista tv-lähetyksistä. Tulokset kehittyvät koko ajan, välillä joku on rinnan mitan edellä, pian taas joku toinen menee ohi. Parasta on, että tässä kisassa saadaan suorassa lähetyksessä ’kilpailijoilta’ reaaliaikaisia kommentteja sekä asiantuntijoiden analyysejä”, Alm-Siira sanoo.

Jouluradio taas ennätyslukuihin – erityisesti naisten ja nuorten suosikkikanava

44471963_10156777267494872_397515909192744960_o

Kuva: Jouluradio

Marraskuun alusta loppiaiseen soinut Jouluradio tavoitti jälleen ennätysmäärän kuulijoita. Kanava keräsi radiovastaanottimien äärelle joulukuun aikana 787 000 viikkokuuntelijaa ja oli Suomen 5. kuunnelluin radiokanava.

Jouluradio kuuluu todistetusti tuhansien suomalaisten jouluperinteisiin. Maanantaina 21.1. julkaistun Kansallisen Radiotutkimuksen mukaan Jouluradio tavoitti joulukuun aikana 787 000 viikkokuuntelijaa ja oli koko Suomen 5. kuunnelluin kanava kanavaosuuksissa mitattuna. Erityisen suosittu Jouluradio oli naisten keskuudessa: pääkaupunkiseudulla Jouluradio oli kaikista tavoittavin radiokanava 9-55 -vuotiaiden naisten keskuudessa.

“Jouluradio teki sen taas: kasvatimme kuuntelijämäärän uuteen huippulukuun.” Kertoo Jouluradion toimituspäällikkö Riitta Kalliorinne.

“Upeat luvut kertovat jälleen siitä, että Jouluradio kuuluu suomalaisten jouluun ja että Jouluradio on löytänyt uuden sukupolven. Se on joulun odotusperinne, joka on siirtynyt äidiltä lapsille. Myös panostuksemme eri tyylistä joulumusiikkia soittaviin kanaviin ja aktiivisuutemme somessa ovat vaikuttaneet uusien kohdeyleisöjen löytymiseen.”

Erityisen suosittu Jouluradio oli pääkaupunkiseudulla, jossa 9-24 -vuotaiden keskuudessa kaikkein tavoittavin radiokanava ja kokonaisuudessaankin kolmanneksi tavoittavin Yle Radio Suomen ja SuomiPopin jälkeen. Myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella Jouluradion kuuntelijaluvut nousivat ennätyksellisesti: 564 000 viikkokuuntelijaa joulukuussa oli 78 000 suurempi kuin vuotta aiempi tulos.

“Suomalaiset rakastavat joulumusiikkia, ja me haluamme sitä tarjota mahdollisimman monille niin netissä kuin perinteisillä radioaalloillakin”, Kalliorinne kertoo ja muistuttaa, että vuonna 2019 Jouluradio soi toista vuotta peräkkäin verkossa myös ympäri vuoden. Joulutunnelmaan voi nyt siis sukeltaa vaikka keskellä kesää.

“Kalenterista ei voi katsoa, että nyt on sopiva aika kuunnella joulumusiikkia. Meidän tehtävämme on tukea ihmisten joulumusiikin kuuntelua silloin kun he sitä haluavat, ja Jouluradio siihen ainoa oikea paikka; aito ja alkuperäinen.” Riitta Kalliorinne pohtii hymyillen.

Fyysisten ja digitaalisten muutosten vuosi

Vuosi 2018 oli isojen muutosten vuosi Jouluradiolle niin fyysisesti kuin digitaalisesti. Jouluradio muutti Helsingissä kauppakeskus REDIin, jossa sen tekijät olivat tavattavissa ensimmäistä kertaa kasvokkain.

“Haluamme olla siellä missä ihmisetkin ovat – etenkin ensimmäisenä adventtina ja kansallisena joululaulupäivänä 15.12. väkeä kävi mukavasti tervehtimässä. Helmikuun 2. päivästä lähtien olemme tavattavissa REDIn Sillalla.”, Kalliorinne avaa.

Jouluradio julkaisi syksyllä myös uudistuneet verkkosivut, jossa koko Jouluradion kymmenen kanavan kanavaperhe oli kuunneltavissa. Sivuille luotu uusi ominaisuus, viestiseinä Kuumalinja, keräsi joulufaneilta yli 2500 viestiä terveisiä, toiveita ja palautetta. Verkkosivuille tehtiin joulun aikaan parhaimmillaan lähes 50 000 käyntiä päivässä.

Jouluradion eri genreihin erikoistuneista verkkokanavista suosituimpia oli kuuntelijoiden valossa perinteisesti helkkyvä Kauneimmat joululaulut, koko perheen kanava Lasten jouluradio sekä klassineen joulumusiikiin erikoistunut Klassinen joulu.

Televisiovuosi 2018 oli erityisesti suoran lähetyksen juhlaa

Presidentinlinna. Copyright © Tasavallan presidentin kanslia

Vuoden 2018 katsotuin ohjelma oli TV1:n Itsenäisyyspäivän juhlavastaanotto 2018, joka keräsi keskimäärin 2 462 000 katsojaa. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Finnpanelin tv-mittaritutkimuksen mukaan suomalaiset katsoivat televisiota viime vuonna 2 tuntia 45 minuuttia vuorokaudessa. Tv-ruudun äärellä vietetty kokonaisaika on kasvanut viime vuosina. Suurimmat katsojaluvut keräsivät kulttuuri- ja urheilutapahtumat sekä television kestosuosikit. Erityisesti nuoret ovat löytäneet televisiosisällöt myös muilta päätelaitteilta.

Television äärellä vietetty aika on noussut tasaisesti viime vuosina, kun erityisesti muu tv-ruudun käyttö on lisääntynyt. Televisioruudun äärellä vietetään nyt yhteensä 3 tuntia 20 minuuttia vuorokaudessa. Televisiovuoden katseluhuiput saavutettiin jälleen odotetusti urheilun arvokisojen kuten jääkiekon MM-kisojen ja itsenäisyyspäivän aikana. Myös presidentinvaalit sekä viihteen kestosuosikit kiinnostivat katsojia.

Ylen kanavat keräsivät yhteensä 43,6 prosenttia, MTV:n kanavat 23,1 prosenttia ja Nelonen Median kanavat 15,4 prosenttia koko vuorokauden katseluajasta.

Vuoden 2018 katsotuin ohjelma oli TV1:n Itsenäisyyspäivän juhlavastaanotto 2018, joka keräsi keskimäärin 2 462 000 katsojaa. Viiden katsotuimman ohjelman joukkoon nousi myös 28.1. lähetetty TV1:n Presidentinvaalien 1. kierroksen tulosilta, joka keräsi 1 448 000 katsojaa. Kärkiviisikkoon nousi myös 17.5. MTV3:lla lähetetty jääkiekon MM-kisojen puolivälieräottelu Suomi–Sveitsi, joka keräsi korkeimmillaan 1 406 000 katsojaa. Ottelu oli samalla MTV3:n vuoden katsotuin ohjelma.

Urheilun arvokisat näkyivät muillakin kanavilla katsojapiikkeinä. TV5:n 18.2. lähettämä talviolympialaisten jääkiekko-ottelu Ruotsi–Suomi keräsi 1 019 000 katsojaa. Nelosen katsotuin ohjelma oli 5.1. lähetetty The Voice of Finland -ohjelman jakso, joka keräsi 779 000 katsojaa.

Televisiosisältöjen katselu netti-tv-palveluista kasvoi vuonna 2018 erityisesti nuorten keskuudessa. Online-katselu lisää 6 prosenttia television katseluaikaan ja yli neljänneksen (27 %) 15–24-vuotiaiden katseluaikaan.

Yle Areenan katsotuin ohjelma oli Pirjo, jonka paras jakso keräsi keskimäärin 226 000 katsojaa. MTV-palvelun suosituin ohjelma oli Love Island Suomi, jonka paras esityskerta keräsi keskimäärin 158 000 katsojaa. Nelosen Ruutu- ja Ruutu+ -palveluiden katsotuin ohjelma olisairaalasarja Syke, jonka paras esityskerta keräsi 307 000 katsojaa.

Television tarjoamat elämykset ovat nykyisin läsnä siellä missä kuluttajakin. Myös Finnpanel on huomioinut katsomistapojen muutoksen toiminnassaan.

”Televisio voi hyvin ja sen sisällöt kulkevat mukana eri tilanteissa. Finnpanelin raportointi tuottaa nyt kokonaisvaltaista tietoa ohjelmien katselusta eri päätelaitteilla”, kertoo Finnpanelin toimitusjohtaja Lena Brun. 

Vuoden huippuhetkiä ja tulevaisuuden näkemyksiä tv-kanavilla

Nelonen synnytti viime vuonna monia suuria kotimaisia ohjelmailmiöitä, joissa esiintyivät Suomen kirkkaimmat tähdet.

”Kevään suurin ilmiö oli Venlalla palkittu Selviytyjät Suomi, ja syksyllä kanavillemme rantautuivat suuren suosion keränneet Wall Suomi ja kansan rakastama Syke”, kertoo Nelonen Median tv-johtaja Ville Toivonen.

MTV:n katseluosuus lähti kasvuun toukokuusta lähtien. Vuoden katsotuin ohjelma oli jääkiekon MM-kisat MTV3- ja C More Sport 1 -kanavilla.

”MTV3:n Putous ja Tanssii Tähtien Kanssa, AVA:n huippusuosittu Ensitreffit alttarilla sekä Subin uutuus Love Island Suomi varmistivat, että keskikatsojamäärä kasvoi viisi prosenttia syys–joulukuussa ja ylivoimaisen katseluosuuden kaupallisilla kanavilla”, MTV:n tutkimusjohtaja Taina Mecklin kertoo.

”Kun syksyllä TotalTV-raportointi käynnistyi, näimme, että katselua kertyy runsaasti muiltakin päätelaitteilta kuin TV:stä. Love Island Suomi osoitti, että nuoremmat aikuiset käyttävät mieluummin muita päätelaitteita kuin TV-ruutua. Nuorten naisten kohdalla peräti kaksi kolmasosaa katselusta kertyi online-katselusta. TV kokoaa edelleen parhaimmillaan koko perheen ja kansan yhteen, muut katselutavat vain kasvattavat suosittuja ilmiöitä”, Mecklin jatkaa.

Ylen Älykäs data ja asiakkuus -päällikkö Eija Moisala kertoo, että urheilulla on erityinen kyky yhdistää samaan aikaan ruutujen ääreen eri-ikäiset ja eritaustaiset ihmiset. Viime vuonna elettiin hienoa urheiluvuotta, kun Ylen kanavat lähettivät muun muassa Pyeongchangin talviolympialaiset ja jalkapallon maailmanmestaruuskisat.

”Nuoria katsojia puhuttelivat myös monet draamapanostukset, kuten Nörtti: Dragonslayer666 ja mustaa huumoria kukkiva Sekasin-draamasarja”, summaa Moisala.