Pride 2022 -kulkuelähetyksen 2.7. juontavat Joonas Pesonen, Henkka Remes, Sophia Wekesa ja Laura Haimila

Yle Teema viettää Pride-viikkoa 27.6.2022 alkaen kokonaiset kolme viikkoa! Huipennuksena on suora lähetys Helsingin Pride-kulkueesta, joka palaa kaupungin kaduille kahden vuoden tauon jälkeen. Pride-lähetys nähdään Yle Teemalla ja Yle Areenassa lauantaina 2.7. klo 11.50 alkaen.

Pride-kokonaisuudessa on lisäksi elokuvia ja dokumentteja. Viikon avaa maanantaina 27.6. Ennakkoluulo ja ylpeys, uusi dokumentti ruotsalaisen elokuvan queer-historiasta. Keskiviikkona 6.7. nähdään ylistetty ranskalaiselokuva Yhdessä (Deux), draama kahden naisen rakkaudesta ja elämästä 1950-luvun Pariisissa “naapureina” viereisissä asunnoissa. Lisäksi mm. Dome Karukosken Tom of Finland, Derek Jarmanin Edward II ja Ilppo Pohjolan klassikko Daddy and the Muscle Academy.

Ennakkoluulo ja ylpeys

maanantaina 27.6. Yle Fem klo 23.20
(Fördom och stolthet – en queer filmhistoria, Ruotsi 2022) Mauritz Stillerin ohjaama mykkäfilmi Vingarne oli vuonna 1916 maailman ensimmäinen miesten välistä homosuhdetta käsitellyt draamaelokuva. Eva Belingin dokumentti kertoo ruotsalaisen elokuvan pitkän queer-historian Stillerin ajoista Fucking Åmålin kautta nykypäivään.
Yle Areenassa 26.7.2022 saakka.

And Then We Danced
keskiviikkona 29.6. Yle Teema klo 21.45
(Ruotsi/Georgia/Ranska 2019) Merab unelmoi paikasta ykköstanssijana Georgian kansallisensemblessä, harjoiteltuaan vuosia partnerinsa Maryn kanssa. Kun Irakli liittyy ryhmään ja kilpailee samasta paikasta, Merabin elämä mullistuu. Ohjaus: Levan Akin. Pääosissa: Levan Gelbakhiani, Bachi Valishvili, Ana Javakishvili.
Yle Areenassa 24.9.2022 saakka.

Keith Haring –katutaiteen ihmelapsi
keskiviikkona 29.6. Yle Teema klo 23.15
(Keith Haring: Street Art Boy, Iso-Britannia 2020) Keith Haring oli yhdysvaltalainen katutaiteilija, jonka newyorkilaiset oppivat tuntemaan yksinkertaisista piirroksista, joita hän teki kaupungin metroasemien seinille 1980-luvun alkuvuosina. Pian graffitia opittiin pitämään taiteena, ja siitä tuli hyvin kaupaksi menevä muoti-ilmiö. Haring kohosi New Yorkin tunnettuihin taidepiireihin ja hänestä tuli sukupolvensa tähti. Tuotanto: BBC
Yle Areenassa 31.8.2022 saakka.

Freddie Mercury: Loppunäytös
torstaina 30.6. Yle Teema klo 21.30
(Freddie Mercury: The Final Act, Iso-Britannia 2021) Tuore, koskettava BBC-dokumentti karismaattisen Queen-vokalistin viimeisistä vuosista ja hiipumisesta aidsin takia vuonna 1991.
Yle Areenassa 9.7.2022 saakka.

Daddy and the Muscle Academy
torstaina 30.6. Yle Teema klo 23.00
Ilppo Pohjolan dokumenttielokuva vuodelta 1991 on henkilökuva Tom of Finlandin luojan elämästä ja urasta. Taiteilija Touko Laaksonen löysi inspiraation kuviinsa omista kokemuksistaan ja fantasioistaan.
Yle Areenassa 7.7.2022 saakka.

Tom of Finland
perjantaina 1.7. Yle Teema klo 23.05
(Suomi 2017) Touko Laaksonen nousee kansainväliseen menestykseen kuvilla, jotka Suomessa olivat aikanaan laittomia. Tarina rohkeudesta ja rakkaudesta. Ohjaus: Dome Karukoski. Pääosissa: Pekka Strang, Lauri Tilkanen, Jessica Grabowsky.
Yle Areenassa 27.7.2022 saakka.

SUORA LÄHETYS

Helsinki Pride 2022 LIVE
lauantaina 2.7. Yle Teema klo 11.50–13.30
Pride-kulkue palaa muutaman vuoden tauon jälkeen Helsingin ydinkeskustan kaduille. Yle Teeman suorassa lähetyksessä seurataan kulkueen tunnelmia ja tavataan kiinnostavia ihmisiä. Kulkue lähtee klo 12.00 Senaatintorilta ja päättyy Kaivopuistoon puistopicnikille. Matkan varrelta kuullaan osallistujen haastatteluja. Juontajina: Joonas Pesonen, Henkka Remes, Laura Haimila ja Sophia Wekesa. Tuottaja: Hanne Reitala.
Yle Areenassa toistaiseksi.

Pako
lauantaina 2.7. Yle Teema klo 22.45
(Flugt, Tanska 2021) Tässä kolme Oscar-ehdokkuutta saaneessa tanskalaisessa animoidussa dokumenttielokuvassa lapsena Afganistanista paennut Amin kertoo oman tarinansa. Elokuva on kertomus pakolaisuuden ohella myös seksuaalisesta identiteetistä, perheestä ja yksinkertaisesti siitä mitä on olla ihminen. Ohjaus: Jonas Poher Rasmussen
Yle Areenassa 25.9.2022 saakka.

Yhdessä
keskiviikkona 6.7. Yle Teema klo 21.45
(Deux, Ranska 2019) Nina ja Madeleine ovat rakastaneet salassa jo vuosikymmeniä. Ulkopuolisten silmissä, mukaan lukien Madeleinen aikuiset lapset, he ovat vain naapureita samassa kerroksessa. He ovat tottuneet liikkumaan asuntojen välillä ja jakamaan arjen pienet hetket keskenään. Kunnes tulee se päivä, jolloin heidän suhteensa saa yllättävän käänteen ja Madeleinen tytär pikku hiljaa alkaa ymmärtää totuuden. Filippo Meneghetti on ohjannut kauniin ja vangitsevan tarinan, jonka pääosissa loistavat Hannah Arendtista ja Fassbinderin Lolasta tuttu Barbara Sukowa sekä Martine Chevallier. Yhdessä oli Ranskan virallinen Oscar-ehdokas 2021.
Yle Areenassa 28.9.2022 saakka.

Edward II
keskiviikko 13.7. Yle Teema klo 21.45
(Britannia 1991) Christopher Marlowen näytelmään perustuva romanttinen historiallinen draama, jossa kuninkaan hovi ja keskiaika kohtaavat Derek Jarmanin käsittelyssä vuoden 1991 poliittisen lgbt-aktivismin. Visuaalisesti häikäisevän elokuvan postmoderni ilme yhdistää sulavasti runomitalla lausutut repliikit. Onneton kuningas joutuu paroniensa pilkan kohteeksi ja hylkäämäksi suosiessaan rakastamaansa Gavestonia ja laiminlyödessään kuningatartaan, joka juonittelee lordi Mortimerin kanssa anastaaksen vallan. Pääosissa: Steven Waddington, Tilda Swinton, Andrew Tiernan ja Nigel Terry ja Annie Lennox.
Yle Areenassa 24.9.2022 saakka.

Kuninkaallinen salaisuus
nyt Yle Areenassa, tiistaista 5.7. perjantaihin 8.7. Yle Teema klo 20.00
(En kunglig affär – berättelsen om Kurt Haijby, Ruotsi 2020) Tositapahtumiin perustuva sarja kielletystä rakkaudesta ravintoloitsija Kurt Haijbyn ja Ruotsin kuninkaan Kustaa V:n välillä. Suhteesta syntyi Ruotsin historian vakavimpiin kuuluva oikeusskandaali. Tapahtuvat saivat alkunsa vuonna 1936, kun Haijbyn vaimo haki avioeroa ja ilmoitti syyksi miehensä uskottomuuden Ruotsin kuninkaan kanssa – aikana jolloin homoseksuaalisuus oli rikos. Pääosissa nähdään kahdesti Guldbagge-palkinnolla palkittu Sverrir Gudnason sekä arvostettu näytelmäkirjailija ja näyttelijä Staffan Göthe. Käsikirjoitus: Bengt Braskered. Ohjaus: Lisa James Larsson.
Yle Areenassa 22.12.2022 saakka.

Elokuvavuoden kohokohta, 92. kertaa järjestettävä Oscar®-gaala, näytetään jälleen Yle Teemalla sekä Areenassa suorana lähetyksenä maanantaina 10.2.2020 aamuyöllä klo 03 Suomen aikaa. Aiempien vuosien tapaan gaalan lisäksi nähdään puolentoista tunnin suora lähetys Hollywoodin Dolby Theaterin punaiselta matolta klo 01.30 alkaen.

Oscarit voi katsoa suorana myös Yle Areenassa, jossa se on katsottavissa viikon ajan lähetyksen jälkeen. Gaalaa sekä punaista mattoa ovat jälleen kommentoimassa elokuva-asiantuntija Anna Möttölä sekä toimittaja J. P. Pulkkinen. Ruotsinkielistä lähetystä selostavat Nicke Aldén ja Silja Sahlgren-Fodstad.

Oscar-gaala näytetään Teemalla uusintana suomeksi tekstitettynä saman maanantain iltana kello 20 alkaen, jonka jälkeen näytetään punaisen maton osuus tekstitettynä.

Oscareista saadaan nauttia Yle Teemalla ainakin myös vuosina 2021 ja 2022, sillä Yle on solminut kolmivuotisen sopimuksen The Walt Disney Companyn kanssa Oscareiden esitysoikeuksista.

Oscar-ehdokkaat julkistetaan tänään maanantaina klo 15.18 alkaen Suomen aikaa täällä. Gaala järjestetään tänä vuonna pari viikkoa normaalia aiemmin.

Oscar-lähetykset Teemalla ja Areenassa 10.2.2020

klo 01.30 Punainen matto (suora lähetys, ei tekstitystä)

klo 03.00 Oscar-gaala (suora lähetys, ei tekstitystä)

klo 20.00 Oscar-gaala (editoitu versio, tekstitetty suomeksi)

klo 23.00 Punainen matto (editoitu versio, tekstitetty suomeksi)

Oscarit ja punaisen maton osuus ovat katsottavissa Yle Areenassa 17.2. saakka.

Eteläinen Italia on aina näihin päiviin asti ollut Italiassa 15 vuotta asuneelle Ella Kanniselle, kuten niin monelle muullekin, arvoitus. Uudessa seitsemän osaisessa sarjassa Ella tutustuu etelän ankaraan historiaan ja sen monipuoliseen kulttuuriin.
– Ymmärrykseni siitä, ettei Italiaa voi niputtaa yhdeksi vahvistui entisestään. Olin kovin vaikuttunut miten hyvin niin sanonut tavalliset italialaiset tuntevat historiaansa. Etelä-Italian historian kautta ymmärtää koko Eurooppaa paremmin, Kanninen sanoo.

Etelä-Italia on toista maata kuin renessanssia tulviva Pohjois-Italia. Etelässä näkyy Välimeren maailman runsas ja rikas historia. Kaikki valtakaudet ovat jättäneet jälkensä niin arkkitehtuuriin, tapoihin kuin laajemminkin sosiaalisiin ja poliittisiin oloihin. Veriset riitit, syvästi uskonnolliset tapahtumat ja antiikinaikaiset viinit tuodaan katsojille tarjottimella yhtä lailla kuin nykypäivän turisteja kiinnostavat matkailukohteetkin.

Historian ja nykyajan värikäs liitto näkyy ihmisten elämässä
Ellan matkassa: Etelä-Italia on Kannisen ja Ilkka Saaren käsikirjoittama. Sarja etenee Normandiasta sotilaiksi etelään lähteneiden viikinkien jälkeläisten matkareittiä Campaniaan, Basilicataan, Pugliaan ja Calabriaan sekä Sisiliaan. Ella tutustuu heidän jättämäänsä perintöön, joka näkyy vieläkin maisemissa ja arkkitehtuurissa ja pilkahtelee tavan takaa tavoissa sekä populaari- ja ruokakulttuurissa.

Saari kuvaa suhdettaan Italiaan ja etenkin sen eteläisiin osiin elämänmittaiseksi projektiksi. Hän on kirjoittanut mm. kirjat normanneista ja mafiasta ja tehnyt useita mafiaa käsitteleviä tv-ohjelmia. Ellan matkassa -sarjaa varten Saari perehtyi lähes vuoden ajan lisää saapasmaan historiaan.
– Toivon katsojien saavan tästä sarjasta kannustusta omaehtoiseen kulttuuri- ja historiamatkailuun, elämyksiä, tietoa ja viihtymistä, Saari toteaa.

Värikkään historian lisäksi sarjan joka jaksossa tavataan myös paikallisia ihmisiä, jotka hurmasivat kuvausryhmän.
– Tapasin valtavan anteliaita, vieraanvaraisia ja elegantteja ihmisiä mutta myös äänekkäitä, ärhäkkäitä, ja epäileviä ihmisiä. Valtavasti asialleen omistautuneita eksperttejä, jotka eivät kuitenkaan tehneet itsestään turhan tärkeitä vaan joustivat vaativissa kuvausolosuhteissa. Kuvausryhmäämme suhtauduttiin positiivisesti vaikka käsittelimme myös kipeitä asioita kuten järjestäytynyttä rikollisuutta. Sain kuvausmatkoilta uusia ystäviä ja tuttavuuksia, joita käyn varmasti tervehtimässä uudellen myös tänä vuonna. Ilman kameroita, Ella Kanninen kertoo.

Ellan matkakohteet
Takuuvarmoja paikkoja ovat aina kiehtovat miljoonakaupungit Napoli ja Palermo, jotka sykkivät elämää yötä päivää. Nykypäivän pyhiinvaeltajia vetää luokseen edelleen kiinnostava Bari, jossa Pyhän Nikolauksen juhlinta huipentuu pääsiäisenä suureen juhlaan.

Tulivuoren höyryävät kraatterit kiinnostavat seikkailunhaluisia, joita virtaa haistelemaan Campi Flegrein uumenista nousevaa rikin katkua.

Yksi maan erikoisimmista kaupungeista, Matera, on vuoden 2019 Euroopan kulttuuripääkaupunki. Erityisen kiinnostavaksi sen tekevät vanhankaupungin tuhansia vuosia käytössä olleet luola-asumukset, sassit, jotka on hakattu kallioon ja jotka kuuluvat Unescon maailmanperintökohteisiin.

Ellan matkassa: Etelä-Italia Yle Teemalla alkaen 24.1.2018 klo 21.

Yle Teemalla nähdään tammikuussa kymmenosainen uutuussarja Vietnamin sodasta. Huippuohjaaja Ken Burnsin sarjassa syvennytään kaksikymmentä vuotta kestäneen sodan tapahtumiin hyödyntäen runsasta arkistomateriaalia, aikakauden musiikkia, lukuisia haastatteluja ja tunnettujen sotavalokuvaajien otoksia.
Dokumenttisarjassa kaikki sodan osapuolet saavat äänensä kuuluville ja sarjaa rytmittää mm. The Beatlesin, Rolling Stonesin, Bob Dylanin, Nash & Youngin, The Jimi Hendrix Experiencen, Simon & Garfunkelin, B.B. Kingin ja muiden legendojen musiikki. Vietnamin sota oli suosittu aihe amerikkalaisessa folk-musiikissa. Folkista protesti levisi myös rockiin. Musiikin ja Vietnamin sodan yhteys on yksi sarjan keskeisiä aiheita. Sarjan ohjaaja Ken Burns on tullut tunnetuksi erityisesti Yhdysvaltojen sota- ja kulttuurihistoriaan keskittyvistä dokumenteistaan.

Vietnamin sota 1955–1975 oli ensimmäinen televisio-sota. Se toi sodan julmuudet amerikkalaisten olohuoneisiin ja jakoi kansakunnan ja jopa perheitä syvästi kahtia. Sarja aloittaa Vietnamin sodan taustoittamisen vuodesta 1858, jolloin Ranska aloitti siirtomaavalloituksensa Etelä-Vietnamissa. Pitkän ja verisen sodan päätteeksi Ranskan siirtomaavalta Vietnamissa loppui 1950-luvulla, ja maa jaettiin kommunistiseen pohjoiseen ja Yhdysvaltojen tukemaan etelään. Tästä alkoivat pohjoisen ja etelän väliset levottomuudet sekä lopulta sota, johon Yhdysvallat lähti mukaan Etelä-Vietnamin liittolaisena.

1960-luvun puolivälin jälkeen sodanvastaisuus Yhdysvalloissa kasvoi, amerikkalaisten miehistötappiot nouseivat ja taistelumoraali romahti. Lopullinen niitti tuli, kun sodan siviileihin kohdistuneet julmuudet paljastuivat: Amerikkalaissotilaan olivat maaliskuussa vuonna 1968 saapuneet kylään, jossa piti olla sissejä. Paikalla oli kuitenkin vain siviilejä – naisia, vanhuksia ja lapsia. Seurauksena oli yksi Vietnamin sodan järkyttävimmistä ja Yhdysvaltain sotahistorian häpeällisimmistä tapahtumista: sotilaat
murhasivat My Lain kylässä noin 500 siviiliä, joukossa useita kymmeniä vauvoja ja lapsia.

Yhdysvallat oli mukana Vietnamin sodassa vuoteen 1973, jolloin virallinen rauhansopimus allekirjoitettiin. Sodassa kuoli kaksi miljoonaa siviiliä ja yli miljoona sotilasta (heistä noin 60 000 amerikkalaista).

The Vietnam War 1-10
Tuotanto: Florentine Films/PBS, Yhdysvallat
Yle Areena 90 päivää
Historia: Vietnamin sota Yle Teemalla tiistai-iltaisin klo 21.00 9.1. alkaen ja Yle Areenassa 90 päivää

Lokakuun vallankumous mullisti Venäjän ja muutti koko maailmanhistorian suuntaa sata vuotta sitten. Teemalla alkaa kumouksen vuosipäivänä tiistaina 7.11. sarja dokumentteja ja elokuvia, jotka piirtävät kuvaa Venäjästä ennen ja jälkeen vallankumouksen. Elokuva oli sata vuotta sitten nuori taidemuoto, joka sai tärkeän roolin varhaisen neuvostovallan propagandassa. Silloin syntyi myös urauurtavia, kokeellisia taideteoksia, jotka vaikuttivat koko elokuvataiteen kehitykseen. Teemalla nähdään Sergei Eisensteinin ja Vsevolod Pudovkinin sekä myös vähemmän tunnettujen neuvosto-ohjaajien elokuvia. Kolmeosaisen historiasarjan aiheena on keisarillinen Venäjä, erityisesti Romanov-suvun maineikkaimmat hallitsijat. Dokumenteissa nähdään myös Neuvostoliiton alkuaikojen avantgarde-taidetta.

Vallankumouksen elokuvat (12)

7.11. klo 20
(L’utopie des images de la révolution russe) Dokumentti Venäjän vallankumouksesta sellaisena, kuin se esitettiin neuvostoliittolaisessa elokuvataiteessa. Elokuvat kertovat poliittisesta utopiasta, jossa luomisen vapaus sai kukoistaa hetken autoritaarisen yksipuoluevallan varjossa. Dokumentin keskiössä on viisi henkilöä: runoilija Vladimir Majakovski, elokuvantekijät Lev Kulešov, Boris Barnet ja Sergei Eisenstein sekä puoluevirkailija Boris Šumjatski, josta yllättäen tehtiin maan elokuvatuotannon ykkösmies. Tuotanto ARTE, Ranska 2017. Yle Areena 90 päivää

Venäjän vallankumous 100 v – teemakokonaisuutta elokuvapaikoilla
2.11. klo 21
Kino Klassikko: Arsenal
(Neuvostoliitto 1929) Rohkean kokeellinen elokuva ukrainalaisesta sotamiehestä, joka palaa maailmansodan rintamilta Kiovaan vain joutuakseen mukaan itsenäisyyskamppailuun ja sisällissotaan. O: Aleksandr Dovzhenko. Yle Areena 30 päivää

9.11. klo 21
Kino Klassikko: Lokakuu (12)
(Oktjabr, Neuvostoliitto 1927) Monumentaalinen kuvaus Pietarista Venäjän vallankumouksen aikana tsaarinvallan kukistumisesta aina bolsevikkien vallankaappaukseen. O: Sergei Eisenstein.
Yle Areena 30 päivää (kuva)

11.11. klo 12
Turksib (S)
(Neuvostoliitto 1929) Harvinainen dokumenttielokuva Turkmenistanin ja Siperian välisen junaradan rakentamisesta todistaa neuvostoajan mykkäelokuvan huikeaa elokuvallista voimaa mutta myös kykyä kaunistella todellisuutta. Yle Areena 14 päivää

12.12. klo 21
Historia: Taiteenkeräilijän tarina
Venäläinen liikemies Sergei Shtshukin keräsi 1920-luvulla suuren kokoelman ranskalaista nykytaidetta, hän omisti mm. Picasson maalauksia. Vallankumouksen jälkeen hän joutui pakenemaan maasta ilman rakkaita taideteoksiaan. Yle Areena 90 päivää

16.11. klo 21
Kino Klassikko: Pietarin viimeiset päivät
(Konets Sankt-Petersburga, Neuvostoliitto 1927) Kuuluisa vallankumouksen juhlaelokuva kertoo talonpojasta, joka saapuu Pietariin etsimään töitä mutta päätyy vankilan kautta sotarintamalle. O: Vsevolod Pudovkin. Yle Areena 30 päivää
Lisää vallankumousta Yle Areenassa 7.11. alkaen

Mr. Westin ihmeelliset seikkailut bolshevikkien maassa (7)
(Neobytshainyje prikljutshenija Mistera Vesta v strane bolshevikov, Neuvostoliitto 1924) Satiiri rikkaan mutta naiivin amerikkalaismiehen hurjista vaiheista pelottavassa neuvostovaltiossa. O: Lev Kuleshov.
Areena-only 45 päivää

Sänky ja sohva
(Tretja meshtshanskaja, Neuvostoliitto 1927) Mykkäkomediassa nuori moskovalaismies kutsuu vanhan ystävän kotiinsa asumaan mutta isännän viehättävä ja itsenäinen aviovaimo tekee tästä omat päätöksensä. O: Abram Room. Areena-only 45 päivää (kuva)

Talo Trubnaja-kadun varrella (S)
(Dom na Trubnoi, Neuvostoliitto 1927) Nuori maalaisnainen saapuu Moskovaan ja päätyy elämäntäyteiseen kerrostaloon joutilaan pariskunnan palvelijaksi. O: Boris Barnet. Areena-only 45 päivää

Elokuvat ovat Areenassa 7.11.-21.12.2017.

Lokakuussa Teemalla perehdytään Saksan 1900-luvun historiaan elokuvien kautta.
Mitä elokuvat tietävät mitä me emme tiedä?

Kun tohtori Mabuse kirjoittaa pakkopaidassa houreista testamenttiaan, on vuosi 1933, elokuvan ohjaaja Fritz Lang pakenee länteen, Taisteluni-teoksen kirjoittaja Adolf Hitler nousee valtaan ja lopettaa demokratian. Tätä aikakautta, sen kuvia, etiäisiä ja seurauksia tutkitaan Kino Klassikossa, keskiviikon Kinossa, kolmessa sunnuntaimatineassa 1.–15.10. ja kolmessa Teemalauantaissa 14.–28.10.

Jykevän kokonaisuuden harvinaisin tapaus on Teemalauantai 21.10., jossa käsitellään ja esitetään natsi-Saksan elokuvaa. Uuden dokumenttielokuvan Hitlerin Hollywood jälkeen nähdään vuonna 1944 valmistunut Veit Harlanin värielokuva Muuttolintu.

Ohjaajista erityishuomiota saa Fritz Lang, jolta esitetään suuret klassikot Tohtori Mabuse (1.10., 8.10., 14.10.) ja M – kaupunki etsii murhaajaa (12.10.) ja josta tehty uusi fiktioelokuva Fritz Lang ja M – murhan jäljillä (11.10.) kertoo vaihtoehtoisen totuuden M-elokuvan teosta.

Saksa-teeman jälkinäytöksenä nähdään Rainer Werner Fassbinderin kuuluisimpiin kuuluva elokuva, sodanjälkeisen Saksan noususta kertova Maria Braunin avioliitto (28.10.).

Saksa-teeman ohjelmisto:

1.10. Klo 12.00
Tri Mabuse – ihmispeto
(Dr. Mabuse, der Spieler, Teil 1: Der große Spieler – Ein Bild der Zeit, Saksa 1922)

8.10. klo 12.00
Tri Mabuse rikosten pyörteissä
(Dr. Mabuse, der Spieler, Teil 2: Inferno, ein Spiel von Menschen unserer Zeit, Saksa 1922)

12.10. klo 21.00
M – Kaupunki etsii murhaajaa
(M, Saksa 1931)

14.10. Klo 21.00
Teemalauantai: Saksa sotien välissä

Caligarista Hitleriin
(Von Caligari zu Hitler: Das deutsche Kino im Zeitalter der Massen, Saksa 2014)
Tohtori Mabusen testamentti
(Das Testament des Dr. Mabuse, Saksa 1933)

Näin Saksa ja saksalainen elokuva kulkivat kohti natsiaikaa ja toista maailmansotaa.
Saksassa elettiin vuosina 1918–33 paitsi poliittisen ja taloudellisen kuohunnan aikaa myös taiteen ja erityisesti elokuvan kultakautta. Saksalainen elokuva oli Weimarin tasavallan aikaan maailman huippua. Rüdiger Suchslandin komea dokumenttielokuva Caligarista Hitleriin kertoo tuosta ajasta upean elokuvakollaasin keinoin, Siegfried Kracauerin samannimistä kuuluisaa kirjaa osin seuraten.
Dokumenttielokuvassa laajasti käsitellyn Fritz Langin 1920-luvulla ohjaama Tri Mabuse esitetään kahdessa osassa Teemalla 1. ja 8.10. Lauantai-illassa esitetään tämän kauhu/jännitystarinan huikea, itsenäinen jatko-osa, äänielokuva Tohtori Mabusen testamentti. Hitler nousi valtaan ennen elokuvan ensi-iltaa, ja se kiellettiin Saksassa. Lang pakeni maasta pian tämän jälkeen.

15.10.klo 12.00
Ihmisiä sunnuntaina
(Menschen am Sonntag, Saksa 1930)

21.10. klo 21.00
Teemalauantai: Natsien unelmatehdas

Hitlerin Hollywood
(Hitlers Hollywood: Das Deutsche Kino im Zeitalter der Propaganda 1933–1945, Saksa 2017)
Muuttolintu
(Opfergang, Saksa 1944)

Rüdiger Suchslandin uusi komea dokumenttielokuva jatkaa siitä, mihin Caligarista Hitleriin päättyi: Hitlerin Hollywood kertoo natsi-Saksan elokuvista ja propagandan ajasta, unelmatehtaasta kuoleman voimien käytössä. Se saa nyt Suomen-ensi-iltansa. Sen jälkeen esitetään todellinen harvinaisuus, pahamaineisen Jud Süssin ohjaajan Veit Harlanin värielokuva Opfergang eli Muuttolintu. Uhrautumisen ja kuoleman teemoja käsittelevä melodraama oli natsi-Saksan viimeisiä elokuvia. Se sai ensi-iltansa joulukuussa 1944. Pääosaa, pohjoisen tyttöä Älsklingiä näyttelee Kristina Söderbaum.

8.10. klo 21.00
Teemalauantai: Saksan sodan jälkeen

Olipa kerran… Maria Braunin avioliitto
(Il était une fois… Le Mariage de Maria Braun, Ranska 2012)
Maria Braunin avioliitto
(Die Ehe der Maria Braun, Saksa 1979)

Ilta on omistettu uuden saksalaisen elokuvan ihmelapsen ja kauhukakaran, nuorena kuolleen Rainer Werner Fassbinderin kuuluisimmalle elokuvalle Maria Braunin avioliitto, joka kertoo sodanjälkeisen Saksan talousihmeestä. Pääosaa esittää Hanna Schygulla yhdessä uransa parhaista rooleista. Ennen elokuvaa esitetään sitä käsittelevä Olipa kerran… -sarjan tv-dokumentti, jonka on ohajnnut François Levy-Kuentz.
“Maria Braunin avioliitto antoi minulle sen opin omaan elämääni, ettei pidä odottaa että oikea elämä alkaa vasta huomenna. Pitää osallistua nyt eikä säästellä itseään johonkin tulevaisuuteen, joka ehkä tulee tai sitten ei”, Hanna Schygulla totesi Sodankylän elokuvajuhlilla kesäkuussa 2017.

Saksan 1900-luvun historiaa käsitellään myös Edgar Reitzin suursarjassa Kotiseutu, jota esitetään Teemalla arki-iltapäivisin viiden jakson viikkotahdilla.

Saksalaista elokuvaa on luvassa lisää vielä joulukuussa: Teemalauantaissa nähdään muun muassa F.W. Murnaun Nosferatu, Wim Wendersin Berliinin taivaan alla ja sen harvoin nähty jatko-osa Niin kaukana, niin lähellä sekä erikoisuutena saksaa puhuva Anneli Sauli 1960-luvun saksalaistrillereissä.

Saksalaisen elokuvan lokakuu 1.–28.10.
Ohjelmia Kino Klassikossa, sunnuntaimatineassa, keskiviikon Kinossa sekä Teemalauantaissa.
Ohjelmat ovat Areenassa 30 vuorokautta, paitsi Muuttolintu, joka on katsottavissa vain suoratoistona.