Ulkolinja 40 vuotta – dokumentteja ulkomailta suomalaiselle yleisölle suomalaisin silmin

Ulkolinja, yksi Ylen lippulaivaohjelmista, täyttää tänä vuonna 40 vuotta. Syntymäpäivää juhlitaan kevään ja kesän aikana näyttävästi TV1:ssä, Ylen Elävässä Arkistossa sekä Yle Areenassa. Juhlahumun aloittaa TV1:ssä torstaina 6.4. nähtävä Vesa Toijosen tuore Ulkolinja: Laukaus Hebronissa.

Vuonna 1977 aloittanut Ulkolinja on seurannut Lähi-idän tapahtumia alkuvuosistaan lähtien. Vuonna 1968 Ylen dokumentti Lähi-idästä kysyi Voittiko Israel? Keväällä 2017 Ulkolinja sulkee suuren ympyrän ja etsii vastausta kysymykseen: voittiko Israel Gazassa?

Ohjaaja Vesa Toijosen tuoreen Ulkolinjan lisäksi Lähi-itä -teema on esillä tänä keväänä Ylen Elävässä Arkistossa ja Yle Areenassa. Yle Areenassa on julkaistu useita Lähi-itää käsitteleviä Ulkolinja – dokumentteja, joista ensimmäinen “Lähi-itä – Palestiinalaiset” on vuodelta 1978.

Lisää Ulkolinjan Lähi-itä -teemasta Elävässä Arkistossa.

Ulkolinja-ohjelma sai alkunsa korkean tason toivomuksesta. Vuoden 1977 alussa TV1:n johtaja Sakari Kiuru esitti lennokkaan ajatuksen, jossa ”kansainvälisyys leimaisi julkisen TV-toiminnan kasvatustehtävää”. Ohjelmistoon sijoitettiin tunnin mittaiselle ohjelmapaikalle reportaaseja, mutta myös koosteita, jotka sisälsivät studio-osuuksia ja inserttejä ajankohtaisista kansainvälisistä teemoista.

Ensimmäinen omatuotantoinen Ulkolinja oli viljakaupasta Yhdysvaltain ulkopolitikan osana kertova ”Agribusiness. Kansasin jyvät” -raportti. 6.10.1977 ensiesityksensä saaneen dokumentin ohjasi New Yorkissa asuva toimittaja Victoria Schultz.

Ilmestyessään ruutuun syyskaudella 1977 nähtiin Ulkolinjaa aluksi vain kerran kuussa, mutta varsin pian siirryttiin rytmiin 26 ohjelmaa per vuosi. Puolet ohjelmistosta oli omaa tuotantoa, toinen puoli hankintaa. Mallia otettiin mm. BBC:n Panoramasta ja SVT:n Dokument Utifrån -ohjelmasta. Linjan etsimiseen liittyivät alkuaikoina myös sensurointi- ja hyllytyskohut sekä niitä vastaan kirjelmöinti.

Ulkolinjan ensimmäisenä päällikkönä toiminut Mikko Valtasaari muistelee, että alusta lähtien ”kansainvälinen dokumenttitarjonta oli runsasta ja korkealaatuista, ja se asetti riman korkealle myös sarjan kotimaisille tuotteille”. Omatuotantoisten ohjelmien laadukkuus herätti huomiota ja Ulkolinja-dokumentteja palkittiin ulkomailla. Viimeisimpänä vuonna 2014 Ulkolinja ”Kasvot Syyrian sodalle” (ohjaaja Ari Lehikoinen, tuottaja Vesa Toijonen) valittiin vuoden parhaaksi eurooppalaiseksi dokumentiksi.

40 vuotta ensilähetyksen jälkeen Ulkolinjaa tehdään kolmen toimittajan voimin, ja osa ohjelmista hankitaan edelleen kansainvälisiltä tuotantoyhtiöiltä. “Ulkolinjan alkuperäinen idea tarjota suomalaisille syventävä näkökulma maailman tapahtumiin on edelleen ohjelman perusajatus”, toteaa Ulkolinjan nykyinen tuottaja Marko Lönnqvist.

Ulkolinja retroilee kesä-heinäkuussa

Juhlavuoden kunniaksi Ulkolinjan tutulla ohjelmapaikalla esitetään 15. kesäkuuta alkaen valikoituja Ulkolinja-dokumentteja neljän vuosikymmenen varrelta. Ulkolinjan juhlavuoden uusintasarja nähdään TV1:ssä torstaisin klo 22.00.

15.6.
Jugoslavia – Idän ja Lännen välissä (1977, Juhani Mäkelä)
Raportti Jugoslavian poliittisesta elämästä sekä kansalaisten arkipäivästä.

22.6.
Kohti uutta lokakuuta (1987, Markus Leikola)
Raportti Neuvostoliiton (Venäjän) vallankumouksesta ja perestroikasta Leningradista Kazakstaniin

29.6.
Kalliit vieraat – Teure Gäste (1997, Vesa Toijonen)
Bosnian sotapakolaisten palauttaminen Saksasta takaisin Bosniaan.

6.7.
Piikkilankaa ja vapaakauppaa (2007, Pertti Pesonen)
Yhdysvallat rakentaa Meksikon rajalle aitaa estääkseen laitonta siirtolaisuutta ja samaan aikaan vapaakauppasopimus takaa halpojen yhdysvaltalaistuotteiden virran Meksikon markkinoille.

13.7.
Ukraina – sota jota ei ole (2016, Marko Lönnqvist)
Ukrainan itäosissa on sodittu jo kaksi vuotta ja joka päivä ammutaan. Virallisesti sotaa ei kuitenkaan ole olemassa.